Tältä sivulta löydät tietoa siitä, miten luottamus ja luottamuskulttuuri määritellään ja mikä merkitys näillä on järjestötoiminnassa. Löydät aineistoja ja tehtäviä, joiden avulla voitte rakentaa yhteisönne luottamuskulttuuria.
Luottamus on olennainen osa ihmisten välisiä suhteita ja yhteisöjen toimintaa. Se rakentuu hitaasti ja edellyttää vastavuoroisuutta. Luottamusta tarvitaan yhteistyöhön, sitoutumiseen ja kommunikaatioon. Luottamus on läsnä kaikessa sosiaalisessa toiminnassamme, ja se kuvataan yhteiskunnan koossa pitäväksi voimaksi. (Blomqvist 2020; Forssén & Kuusela 2021; Riekki 2017.)
Luottamuskulttuuri rakentuu sekä ihmisten välisistä suhteista että siitä, miten yhteisö toimii. Niin teot, tavat, tunteet, puheet kuin suhtautuminenkin vaikuttavat siihen, millainen ilmapiiri yhteisöön syntyy ja vallitsee. Kun toimitaan osana yhteisöä ja verkostoissa, tarvitaan keinoja rakentaa luottamusta. Jokaisella yhteisön jäsenellä on tehtävä ja vastuu luottamuskulttuurin rakentamisessa. (Forssén 2021; Forssén & Kuusela 2021.)
Järjestötoiminnalle on ominaista toiminta yhteisen hyvän vuoksi. Yhteistä hyvää voidaan rakentaa, kun järjestön toimintaan luotetaan. Luottamusta herättää yhdistyksen arvojen ja strategian mukainen toiminta sekä hyvän hallintotavan noudattaminen. Hyvään hallintotapaan kuuluu yhdistyslain ja yhdistyksen omien sääntöjen mukainen toiminta. Hyvään hallintotapaan kuuluu niin ikään varmistua siitä, että järjestötoimijoilla on ymmärrys toimivallastaan, oikeuksistaan, vastuistaan ja esimerkiksi esteellisyydestään.
Luottamuskulttuurin rakentumista tukee läpinäkyvä sisäinen viestintä työntekijöiden, luottamushenkilöiden, jäsenten ja vapaaehtoisten välillä. Luottamusta järjestöön vahvistavat vastavuoroiset suhteet yhteistyökumppaneihin ja rahoittajiin. Järjestön toiminnassa koettu osallisuus on tärkeää rakennettaessa luottamuksellista yhteisöä.
Kun yhteisössä on luottamusta, ennakointi, varmuus ja hallinnan tunne lisääntyvät. Luottamuksen vallitessa yksittäinen järjestötoimija ja koko yhteisö voivat suunnata voimavaransa tarkoituksenmukaisemmin. Luottamuksella on yhteys myös tuloksellisuuteen.
Aineistot ja tehtävät: luottamus ja luottamuskulttuurin rakentaminen
Näiden aineistojen lisäksi myös tutustuminen psykologisen turvallisuuden käsitteeseen, aineistoihin ja tehtäviin tuo tukea luottamuskulttuurin rakentamiseen: Yhteisö ja osallisuus -teemapaketti, osa 2: Psykologinen turvallisuus (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Luottamuksen arvopohjaiset normit
Arvot ovat käsityksiä siitä, mikä on oikein ja hyvää. Luottamuksen rakentamisessa seuraavien arvojen mukainen toiminta lisää luottamusta:
Oikeudenmukaisuus
Oikeudenmukaisuuden osalta menettelytapojen oikeudenmukaisuus on ratkaisujen oikeudenmukaisuutta tärkeämpää. Mikäli koemme menettelytavat reiluiksi, meidän on helpompi hyväksyä ratkaisut, vaikka ne eivät tuntuisikaan muuten hyviltä.
Osallistuminen
Osallisuuden tunne tuottaa vastuuntunnetta. Jos olen osallisena johonkin, olen siitä myös osaltani vastuussa.
Määritellään yhteinen käsitys ja kirjatut säännöt.
Johdonmukaisuus
Sääntöjä pitää noudattaa johdonmukaisesti.
Läpinäkyvyys
Ratkaisut ja toimenpiteet sekä niiden perustelut pitää olla mahdollista nostaa yhteiseen tarkasteluun. Tämä merkitsee, että niiden pitää olla saatavilla.
Vastavuoroisuus
Tasapainotettu vastavuoroisuus eli samanarvoisten suoritteiden samanaikainen vaihto.
Yleistynyt vastavuoroisuus eli eriaikainen vaihto, joka perustuu odotukselle myöhemmästä tasoittumisesta.
Lähde: Työturvallisuuskeskus 2023.
Arvoa luova yhteistyö
Arvoa luova yhteistyö edellyttää:
- Sisäistä motivaatiota toimintaan ja tavoitteisiin
- Huolenpitoa
- Luottamusta ja sitoutumista toisen tavoitteisiin kuin omiinsa
- Vastavuoroisuutta
Nämä mahdollistavat hiljaisen ja kokemusperäisen tiedon siirtämisen, joka voidaan nähdä syvällisenä arvoa luovana yhteistyönä (collaboration) muodollisen yhteistyön (cooperation) sijaan.
Lähde: Blomqvist 2020.
Mikä edesauttaa luottamuksen rakentumista?
- selkeät rakenteet
- hyvät toimintatavat
- yhteenkuuluvuuden tunne
- keskustelu
- teot
Luottamuksen rakentumista edesauttavat myös johdonmukaisuus johtamisessa, yhdenmukaiset odotukset, ymmärrys mahdollisista seuraamuksista sekä tarkoituksenmukaiset mittaristot (esim. seurantakyselyt).
Lähde:
Forssén & Kuusela 2021.
Luottamuksen jälleenrakentaminen
Miten palauttaa luottamus kun olemme joutuneet pettymään tai emme ole itse olleet luottamuksen arvoisia?
Subjektiivisten näkemysten kuuleminen
- tilanneanalyysi, toiminta ja uudelleenarviointi
Kommunikaatio
- anteeksipyyntö, vastuu ja selitys
Uudelleen organisoituminen
- sitoutuminen uuteen toimintaan, seuranta
Systeeminen lähestyminen
- dialogi ja muutos
Lähde: Gillespie, Nicole & Dietz, Graham 2009. Trust repair after an organization-level failure. The Academy of Management Review, 34(1), 127–145.
Luottamus erilaisten ihmisten kesken
Ihmisillä on taipumus luottaa enemmän itsensä kaltaisiin toimijoihin. On tärkeää löytää keinoja, miten kehittää luottamusta silloin, kun olemme erilaisia.
Kirsimarja Blomqvist (2020) tuo esiin seuraavia keinoja:
- Mahdollisuus – mitä voimme saada aikaan yhdessä?
- Perspektiivi – miltä asia näyttää hänen näkökulmastaan?
- Mitä yhteistä meillä on? Esimerkiksi kiinnostuksen kohteet, arvot.
- Identiteetti – kuka hän on?
- Myönteinen tunne – mistä pidän hänessä?
- Läsnäolo – kuulenko ja ymmärränkö?
- Kommunikaatio – miten tulen ymmärretyksi?
Vahvista luottamusta
Pohdi seuraavia Forssénin ja Kuuselan (2021) ajatuksia luottamuksesta. Millä konkreettisilla teoilla voitte vahvistaa näitä?
- Luottamus näkyy arjessa.
- Luottamus on valinta.
- Luottamus on osa toimintakulttuuria.
- Luottamus yhdistää.
- Luottamuksesta pitää huolehtia.
Tehtävä on saanut innoituksensa teoksesta:
Forssén, Minna-Kaarina & Kuusela, Sari 2021. Luottamuskulttuuri – työyhteisön voimavara. Value Books: Helsinki,
Luottamusta vahvistavia tekijöitä
- Uskallan myöntää epäonnistumiseni.
- Kykenen ottamaan henkilökohtaisia riskejä, esimerkiksi kertomalla herkkäluonteista informaatiota.
- Suhtaudun positiivisesti tavoitteisiin ja päätöksiin.
- Olen valmis vastavuoroiseen toimintaan.
- Pystyn laajentamaan työrooliani.
- En pelkää kasvojeni menettämistä.
- En kuluta energiaani suojautumiseen.
- Esihenkilöni on aidosti kiinnostunut mielipiteistäni ja näkemyksistäni.
- Esihenkilöni välittää hyvinvoinnistani.
- Esihenkilöni jakaa kiitosta ja kritiikkiä oikeudenmukaisesti.
- Esihenkilöni kykenee tarkastelemaan asioita näkökulmastani.
- Esihenkilöni ymmärtää, miten henkilöstön ja organisaation eduista on mahdollista tehdä samansuuntaisia.
Lähde: Työturvallisuuskeskus 2022.
Epäluottamusta synnyttäviä tekijöitä
Pohdi seuraavia ilmiöitä oman yhteisösi lähtökohdista. Näkyvätkö esitetyt haasteet yhteisöissänne? Millä konkreettisilla teoilla voitte ehkäistä näitä?
- Epäasiallisuus
- Torjunta
- Reagoimattomuus
- Sääntöjen rikkominen
- Vastuiden välttely
- Luottamuksellisten asioiden paljastaminen
- Asemaan liittyvän vallan väärinkäyttö
Epäluottamuksesta luottamukseen
Kun epäluottamusta aiheuttavia tekijöitä on tunnistettu, voidaan lähteä jälleenrakentamaan luottamusta esimerkiksi seuraavien toimintojen kautta:
Käydään avoin keskustelu, jossa on tilaa keskeytyksettömälle puheelle ja kuuntelemiselle. Tavoitteena on rauhoittaa tilanne.
Käydään rakentava väittely, jossa kuulemisella ja kuuntelulla tärkeä sija. Osallistujien on mahdollisuus kertoa omat kantansa ja käsityksensä. Pyritään vastaamaan kysymykseen ”Miksi on toimittu tietyllä tavalla, jonka väitetään synnyttäneen ja vahvistaneen epäluottamusta.”
Nimetään keskeiset seikat, joita osallistujat pitävät epäluottamuksen aiheuttajina ja joiden korjaaminen parantaa heidän suhteitaan. Nimeämisen yhteydessä ei saa esiintyä toisen esittämien seikkojen vähättelyä. Nimetyt seikat laitetaan toivottuun käsittelyjärjestykseen. Sovitaan käytännöistä käsittelyyn sitoutumisen suhteen.
Ideoidaan erilaisia keinoja, joilla ongelmia voidaan ratkaista. Ideointi on yhteistä ja yhteisesti hyväksyttyihin ratkaisuihin pyrkivää.
Toimitaan sovittujen ratkaisukeinojen mukaan. Tällä pyritään katsomaan eteenpäin, korjaamaa suhteita ja rakentamaan yhteistyötä.
Seurataan valittujen toimenpiteiden toteutumista. Tavoitteena on kannustaa jatkamaan prosessia ja toimimaan sen hyväksi.
Huomiona: Aina epäluottamuksesta luottamukseen kulkeminen ja ongelmien ratkaiseminen eivät onnistu organisaation omin toimin. Toisinaan voidaan tarvita myös ulkopuolisen tahon mukaantuloa. Tällaisia ulkopuolisia tahoja voivat olla:
- sovittelu jo kriisiytyneissä tilanteissa
- työnohjaus, kun ennakoidaan ongelmia, mutta tilanne ei ole vielä akuutti
Aineisto on saanut inspiraationsa teoksesta:
Harinen, Risto & Miettinen, Ensio 2010. Luottamus – pääomien pääoma. Tampere: Tampere University Press. (Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Turvallinen vuorovaikutus
Jotta kohtaamiset olisivat inhimillisiä ja mahdollistaisivat kaikille turvallisen vuorovaikutuksen, on hyvä kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
Suuntautuminen dialogiin, jolla tarkoitetaan uteliaisuutta toisen näkökulmasta ja ainutlaatuisuudesta.
Epävarmuuden sieto, jolla tarkoitetaan levollisuutta, joustavuutta, niin omien kuin toisten rajojen tunnistamista. Kiirehtiminen ratkaisuihin ja hallintaan eivät tue kohtaamista.
Lähde: Pyhäjoki, Jukka 2016. Kunnioittava kohtaaminen –luento Ametin e-mentorointia etsiville -loppuseminaarissa 30.3.2016 Petäys.
Tutustu myös:
Kohtaamisen taidot -teemapaketti, osa 2: Vaikeat tilanteet (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Kohtaamisen taidot -teemapaketti, osa 3: Dialogisuus (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Aineistot: JärKeä-löytöjä
JärKeä-löytöjä: Järjestötoimijoiden luottamusta edesauttavat
Yhdessä innostuminen
Toisten tukeminen
Hyvät käytöstavat
Haastavistakin asioista puhuminen
Toisten auttaminen
Kun esihenkilö on aidosti kiinnostunut
Yhteisön jäsenten osaamisen hyödyntäminen
Yhteinen tavoite
Toiminta ohjeiden ja sääntöjen mukaan
Rohkeus delegoida
Arvostuksen osoittaminen
Kiitoksen sanominen
Positiivisten asioiden esiin nostaminen
Mahdollisuus vapaamuotoiseen keskusteluun
Mahdollisuus puhua luottamuksellisista asioista ilman pelkoa, että ne leviävät
Kunnioitus toisen mielipiteitä kohtaan
Lämminhenkisyys
Arvojen ja strategian kirkastaminen
JärKeä-löytöjä: Järjestötoimijoiden luottamusta vähentävät
Kun sovittuja sääntöjä ei noudateta tai niiden noudattaminen unohtuu
Harhaanjohtaminen
Valehteleminen
Vallan väärinkäyttö
Vastuiden välttely
Syyttely
Kiusaaminen
Puutteellinen osaaminen
Huonot vuorovaikutustaidot
Riittämätön tai liian myöhään tehty tiedottaminen
Kun epäselvissä asioissa ei kysytä suoraan asianosaisilta
Toimintaympäristön muutokset
JärKeä-löytöjä: Ideointi vastaan toteutus?
Luottamuskulttuuria nakertavat kysymykset nousivat järjestöissä esiin muun muassa tilanteissa, joissa työntekijät olivat mukana hallituksen tai jäsenistön kanssa käymässä suunnittelevaa keskustelua. Työntekijät tunnistivat usein näiden keskustelun aikana huolestuvansa siitä, miten suunniteltu käytännössä voidaan toteuttaa. Kenellä tulisi tähän olla aikaa ja kuka viimekädessä kantaa siitä vastuun?
JärKeä-hankkeen työpajassa pohdittiin, miten näissä tilanteissa tulisi varmistaa mahdollisuus pitää suunnitteleva, ideoiva keskustelu erillään tuotannollisesta keskustelusta.
Näin vältytään siltä, että omia resurssejaan (työaika, jaksaminen jne.) tai esimerkiksi työyhteisön strategiaa (priorisointeja, tavoitteita, budjettia jne.) suojelevat järjestötoimijat eivät roolittuisi toiminnan jarruiksi. Ideoinnista ja suunnittelusta tulee siirtyä tuotannolliseen keskusteluun harkitusti.
Kaikilla tulisi olla mahdollisuus olla vapaasti suunnittelemassa toimintoja, ja samalla voida olla varmoja, ettei tämä suunniteltu jää yksin työsuhteessa olevien tehtäväksi, vaan että hallitus kantaa työnjohdollisen vastuunsa.
JärKeä-löytöjä: Luotettavan järjestötoimijan huoneentaulu
Kuuntelee, pyrkii asettumaan toisen asemaan
On rehellinen ja avoin
Tekee parhaansa
On oikeudenmukainen
Toimii johdonmukaisesti
Pitää lupaukset
Arvostaa ja välittää
Kehittää osaamistaan
On hyväntahtoinen
Käytetyt lähteet ja aiheesta lisää
Käytetyt lähteet
Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen.
Anttonen, Erja 2020. Luottamuskulttuurin rakentaminen järjestötyössä. JärKeä-hankkeen TärKeät-iltapäivän luento 17.11.2020. Videotallenne. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Blomqvist, Kirsimarja 2020. Luottamuksen rakentuminen verkossa. SITRA LAB Heräämö 11.6.2020. Webinaarin aineisto löytyy Sitran sivuilta
Blomqvist, Kirsimarja 2020. Luottamus verkostoyhteistyössä. EsitysPohjois-Savon Järjestöfoorumi 2020:ssa 28.9.2020.
Forssén, Minna-Kaarina & Kuusela, Sari 2021. Luottamuskulttuuri – työyhteisön voimavara. Value Books: Helsinki.
Gillespie, Nicole & Dietz, Graham 2009. Trust repair after an organization-level failure. The Academy of Management Review, 34(1), 127–145.
Harisalo, Risto & Miettinen, Ensio 2010. Luottamus pääomien pääoma. Tampere University Press: Tampere.
Huttunen, Timo 2020. Luottamus uudessa itseohjautuvassa työelämässä. BoD (Books on Demand GmbH): Helsinki.
Luottamuksen rakentaminen työyhteisön vuorovaikutuksessa 2022. Työturvallisuuskeskus.
Malkamäki, Kirsi 2017. Luottamuksen kehittyminen ja johtamisjärjestelmää koskeva uudistus: tapaustutkimus kaupan alan organisaatiosta. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta: Joensuu.
Pyhäjoki, Jukka 2016. Kunnioittava kohtaaminen –luento Ametin e-mentorointia etsiville -loppuseminaarissa 30.3.2016 Petäys.
Riekki, Tapani 2017. Mistä luottamus rakentuu? Filosofian Akatemia. Blogikirjoitus 10.1.2017.
Räty, Tanja 2021. Ristiriidoista ratkaisuihin. Työkaluja ristiriitojen tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Helsinki: Työturvallisuuskeskus.
Aiheesta lisää
Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen.
Blomqvist, Kirismarja 2023. Työyhteisön pieni kirja
luottamuksesta. TYÖ2030-ohjelma. Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma. Julkaistu 15.2.2023.
Kettunen, Noora 2022. Koossa pitävä voima. Esitystä varten on haastateltu työnohjaaja, yhteisösovittelija Miriam Attiasta ja tutkija Teemu Pauhaa. Yleisradio: Hyvin sanottu. Julkaistu 11.5.2022.
Tiina Lundbergin Huoltamo. Luottamus, vastuullisuus ja myötätunto ovat nykyajan työelämän tärkeimpiä taitoja. Podcast. Kesto: 57:06 minuuttia. Julkaistu 1.6.2021. Yle Areena.
