Tältä sivulta löydät tietoa siitä, mikä merkitys moninaisuuden edistämisellä on järjestötoiminnassa ja miten yhdenvertaisuus, tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja moninaisuus käsitteinä määritellään. Löydät tehtäviä ja aineistoja, joiden avulla voit vahvistaa omaa ja järjestösi osaamista.
Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että ketään ei saa asettaa eri asemaan henkilöön liittyvän syyn, kuten sukupuolen, seksuaalisuuden, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (Kotoutumisen sanasto: 1.painos 2021; Yhdenvertaisuus.fi-palvelu 2022).
Henkilöön liittyvät tekijät eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin saada työtä ja erilaisia palveluja. Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänalueilla. (Yhdenvertaisuus.fi-palvelu 2022.)
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että samanlaisen kohtelun periaatteesta poiketaan yhdenvertaisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Käytännössä yhdenvertaisuus voi toteutua erilaisten ihmisten erilaisena kohteluna. Tosiasiallista yhdenvertaisuutta edistetään esimerkiksi positiivisen erityiskohtelun, toiminnallisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelun sekä kohtuullisten mukautusten, kuten tarpeellisten apuvälineiden, keinoin. (Kotoutumisen sanasto: 1.painos 2021.)
Moninaisuudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella ihmisellä on lukemattomia ominaisuuksia ja rooleja. Kuulumme erilaisiin ryhmiin. Yhteiskunta on moninainen, kun siihen kuuluvat myös kaikki vähemmistöryhmät. Ominaisuudet, taustat ja ryhmät saattavat liittyä esimerkiksi sosio-ekonomiseen asemaan, fyysisiin ominaisuuksiin, ulkonäköön, kulttuurieroihin, etnisiin piirteisiin, poliittisiin näkemyksiin tai erilaisiin ideologioihin ja vakaumuksiin. (Kulttuuria kaikille -palvelu 2022.)
Moninaisuuden huomioiminen on sitä, että ihmisen identiteettiin kuuluvia eroja kunnioitetaan turvallisessa ja myönteisessä ilmapiirissä. Jokaisen olisi tunnettava itsensä tervetulleeksi ja kunnioitetuksi sellaisena kuin on. On tärkeää, että jokainen voi olla ja osallistua ilman pelkoa syrjinnästä. (Kulttuuria kaikille -palvelu 2022.)
Järjestötoiminta on keskeinen osa kansalaisyhteiskuntaa, jolla on historiallisesti ollut keskeinen rooli ihmisoikeusloukkausten esiin nostamisessa ja ihmisoikeuksien edistämisessä. Järjestötoiminta pyrkii vaikuttamaan siihen, että yhteiskunnassa tunnistetaan yhdenvertaisuutta estäviä ja tukevia rakenteita sekä toimintatapoja.
Järjestöillä on myös keskeinen rooli hyvien väestösuhteiden edistämisessä. Edistämisen keskeisiä muotoja ovat muun muassa eri väestöryhmien välisiin asenteisiin vaikuttaminen ja ihmisten turvallisuuden tunteen lisääminen. Edistämistä tapahtuu myös lisäämällä väestöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta, ehkäisemällä asuinalueiden eriytymistä sekä tukemalla konfliktinratkaisua ja osallisuutta. Hyvät väestösuhteet edistävät ihmisten välistä luottamusta, yhdenvertaisuutta ja yhteenkuuluvuutta.
Myös järjestöissä ihmiset voivat joutua kohtaamaan syrjintää tai ennakkoluuloja erilaisten henkilöön liittyvien syiden, kuten iän, sukupuolen, seksuaalisuuden, uskonnon tai esimerkiksi terveydentilan perusteella. Syrjinnälle erityisen alttiita ovat niihin ryhmiin kuuluvat henkilöt, joihin kohdistuu negatiivisia stereotypioita ja ennakkoluuloja. Niin ikään henkilöt, joiden kohdalla monet tekijät vaikuttavat samanaikaisesti yksilöön ja hänen asemoitumiseensa yhteiskunnallisissa valtasuhteissa, ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.
Aineistot ja tehtävät: Moninaisuuden edistämisen perusteita
Ihmisoikeudet ja perusoikeudet
Ihmisoikeuksien toteutumisen taustalla on vuonna 1948 annettu YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (linkki avautuu uuteen välilehteen) sekä kansainväliset ihmisoikeussopimukset (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Kansainvälisillä sopimuksilla turvataan oikeuksien minimitaso, ja kansallisesti voidaan turvata oikeuksien toteutuminen minimitasoa laajemmin. Suomessa ihmisoikeudet on turvattu perustuslailla, joten puhutaankin perusoikeuksista.
Perus- ja ihmisoikeudet synnyttävät jollekin oikeuden, jota voi vaatia toteutettavaksi ja toiselle velvollisuuden. Pääosin oikeudet ovat yksilöillä ja ryhmillä kun taas velvollisuus on julkisella vallalla.
Keskeistä lainsäädäntöä:
Suomen perustuslaki (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Tasa-arvolaki pähkinänkuoressa (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Yhdenvertaisuuslaki pähkinänkuoressa (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Esteettömyysdirektiivi pähkinänkuoressa (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Aiheesta lisää:
Ihmisoikeuskeskus (linkki avautuu uuteen välilehteen). Ihmisoikeuskeskus on itsenäinen ja riippumaton toimija, jonka tehtävänä on seurata ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.
Hallinnollisesti Ihmisoikeuskeskus toimii eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä.
Inklusiivisuus ja mukaan ottamisen kulttuuri
Inklusiivisuudella tarkoitetaan yhdenvertaista ja syrjimätöntä sekä kaikkia osallistavaa ja mukaan ottavaa toimintatapaa.
Toimintatapa edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista edellyttää tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistämistä poistamalla syrjiviä rakenteita tai mahdollistamalla tarvittaessa positiivinen erityiskohtelu.
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus tunnistaa ja tuo näkyväksi sen, että ihmisten lähtökohdat ja mahdollisuudet ovat erilaisia eikä kaikkien samanlainen kohtelu aina riitä takaamaan yhdenvertaisuuden toteutumista yhteiskunnassa.
Yhdenvertaisuuslaissa positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan tilanteita, joissa erilainen kohtelu on tarkoituksenmukaista yhdenvertaisuuden edistämiseksi taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi (VN 1325/2014).
Yhdenvertaisuuden tavoitteena on kaikkien kannalta oikeudenmukainen lopputulos, joka huomioi erilaiset lähtökohdat.
Tarkastele alla olevaa kuvaa ja pohdi, millaisia muita eriarvoistavia tilanteita tulee mieleesi. Miten näitä tilanteita voisi ratkaista mahdollistamalla yhdenvertainen kohtelu tai poistamalla syrjivät rakenteet?
Moninaisuuden edistämisen keskeiset käsitteet
Sanat ja käsitteet luovat maailmaa. Koska maailma muuttuu, myös käsitteet elävät.
Tutustu alla oleviin sivustoihin. Niistä löydät asiantuntijoiden kokoamaa keskeistä sanastoa, jonka avulla päivität omaa ja yhteisösi osaamista moninaisuuden edistäjänä.
Antirasistinen sanasto 2023. Yhdenvertaisuus.fi-palvelu. Palvelu on oikeusministeriön ylläpitämä. (Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Feminismiin ja antirasismiin liittyviä sanoja ja käsitteitä n.d. Fem-R-järjestön koostama sanasto. (Linkki avautuu uuteen välilehteen)
Kotoutumisen sanasto: 1.painos. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:54. (Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Sanasto monikulttuurisuudesta. Glossary. N.d. Anna-Kaisa Hiltunen. Taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehys. Kulttuurivähemmistöprojekti.
Sateenkaarisanasto 2023. Seta ry (Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Syrjintä ja rakenteellinen syrjintä
Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin kuin toisia, jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella.
Rakenteellinen syrjintä on syrjintää, jota esiintyy läpileikkaavasti yhteiskunnan perustoiminnoissa ja instituutioissa. Rakenteellista syrjintää esiintyy muun muassa työelämän, koulutuksen ja palvelujärjestelmän toimintatavoissa ja normeissa.
Rakenteellinen syrjintä koskettaa esimerkiksi vammaisia henkilöitä, sateenkaari-ihmisiä ja rodullistettuja ihmisiä, kuten romaneja ja saamelaisia.
Rakenteellinen syrjintä vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten eri toimijat käyttävät käsitteitä ja miten käsitteet vaikuttavat toimintaan. Myös tapamme käsitellä yhteiskunnallisia aiheita mediassa voi heijastaa ja uusintaa rakenteellista syrjintää.
Rakenteellisessa syrjinnässä ei ole kyse vain yhden ihmisen ajatusvinoumista ja ennakkoluuloista vaan siitä, että meillä yhteiskuntana on samanlaisia ajatusvinoumia ja ennakkoluuloja ja niiden perusteella teemme syrjiviä päätöksiä.
On tärkeää tiedostaa myös vähemmistöt vähemmistöjen sisällä. Moniperusteisen syrjinnän käsitettä käytetään kuvaamaan tilanteita, joissa henkilö kokee syrjintää useiden perusteiden kohdalta. Kahteen tai useampaan vähemmistöön kuuluvalla on muita suurempi riski tulla syrjityksi.
Millaisia syrjiviä käytäntöjä tunnistat yhteisösi toiminnassa ja rakenteissa?
Miten puutut syrjivään käytökseen ja käytäntöihin?
Miten voit lisätä osaamistasi yhdenvertaisuudesta?
Tutustu myös: puheeksi ottamisen aineistoon, jonka löydät Kohtaamisen taidot -teemapaketin osasta 2: Vaikeat tilanteet (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Lähde: Rask, Shadia 2022. Syrjintätieto: Rakenteellinen syrjintä yhteiskunnan perustoiminnoissa ja instituutioissa. Oikeusministeriö (video julkaistu 9.12.2022). (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Syrjintä työelämässä
Syrjintä työelämässä on usein tiedostamatonta ja rakenteellista. Rakenteellinen syrjintä työtilanteissa vahvistaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Syrjintää esiintyy paitsi rekrytoinneissa, myös esimerkiksi vakinaistamis- ja ylenemistilanteissa sekä irtisanomistilanteissa.
Esimerkkejä:
Esteellinen ympäristö voi aiheuttaa syrjiviä tilanteita. Rakennetun ympäristön tulee olla esteetön, jotta yhdenvertaisuus toteutuu.
Tieto- viestintäteknologian esteellisyys ja saavuttamattomuus muodostavat osallistumisen esteen, esimerkiksi jos verkkopalvelua ei voi käyttää esim. näkövammaisen apuvälineillä.
Useampi kuin joka kolmas korkeasti koulutettu ulkomaalaistaustainen nainen on ylikoulutettu nykyisiin työtehtäviinsä nähden. Suomalaista naisista ylikoulutettuja tehtäväänsä nähden on puolestaan joka viides. (Rask 2022.)
Lähde: Rask, Shadia 2022. Syrjintätieto: Rakenteellinen syrjintä yhteiskunnan perustoiminnoissa ja instituutioissa. Oikeusministeriö (video julkaistu 9.12.2022). (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Esimerkkejä syrjinnästä
Seuraavassa on joitakin esimerkkejä syrjinnästä ja yhdenvertaisuuteen vaikuttavista tekijöistä eri väestöryhmien kohdalla:
Kielitaitovaatimukset asetetaan vaatimukseksi työssä, jossa ne eivät ole työn tekemisen kannalta välttämättömiä.
Pyörätuolilla liikkuva henkilö ei pääse esteelliseen työpaikkaan tai muihin tiloihin, vaikka kohtuullisilla toimilla pääsy olisi järjestettävissä.
Huonokuuloinen henkilö ei kuule keskustelua meluisassa kokousympäristössä eikä tilassa ole käytettävissä induktiosilmukkaa.
Henkilö ei uskalla tuoda samaa sukupuolta olevaa partneriaan työyhteisön tietoon, koska pelkää syrjintää.
Henkilön vaatetukseen tai uskonnon harjoittamiseen liittyviä tekijöitä pidetään esteenä henkilön työnteolle silloin, kun ne tosiasiallisesti eivät sitä ole.
Lähde: Vähemmistöt Suomessa 2023. Yhdenvertaisuus.fi-palvelu. (Linkki avautuu uuteen välilehteen)
Etuoikeuskehä: tunnista omat etuoikeutesi
Etuoikeuskehä on tutkimukseen perustuva väline tarkastella, miten valta jakaantuu yhteiskunnassa. Voit aloittaa tarkastelun tunnistamalla omien ominaisuuksiesi sijoittumista kehällä.
Mitkä ominaisuutesi vahvistavat etuoikeutettua asemaasi?
Mitkä ominaisuutesi tekevät sinusta haavoittuvassa asemassa olevan?
Voit keskustella yhteisössäsi, mitä ajatuksia ja tunteita nämä havainnot etuoikeuksista ja haavoittuvuudesta herättivät.
Mitä ajattelet väitteestä: “Mitä etuoikeutetumpi ihminen, sitä vaikeampi hänen on tunnistaa yhteiskunnassamme olevaa syrjintää”?
Vinkki 1: Etuoikeuskehän (kuva) tekstivastine löytyy kuvan jälkeen.
Vinkki 2: kuvan etuoikeuskehästä saat halutessasi avattua uuteen välilehteen painamalla hiiren oikeaa puolta ja valitsemalla “Avaa kuvaa uudessa välilehdessä”.
Tekstivastine etuoikeuskehän kuvalle:
Keskellä kuvaa on sana VALTA.
Kieli: Vallasta uloimmalle kehälle on sijoitettu heidät, joilla ei ole suomen tai ruotsin kielen taitoa. Keskikehälle on sijoitettu heidät, jotka ovat oppineet suomen tai ruotsin kielen. Sisimmällä kehällä eli lähimpänä valtaa ovat he, joiden äidinkielenä on joko suomi tai ruotsi.
Kansalaisuus: Vallasta uloimmalle kehälle on sijoitettu paperittomat. Keskikehälle on sijoitettu oleskeluvan saaneet. Sisimmällä kehällä eli lähimpänä valtaa ovat he, joilla on Suomen kansalaisuus.
Sukupuoli: Vallasta uloimmalle kehälle on sijoitettu transmiehet, transnaiset ja muunsukupuoliset. Keskikehälle on sijoitettu heidät, jotka ovat cis-sukupuolisia naisia. Sisimmällä kehällä eli lähimpänä valtaa ovat cis-sukupuoliset miehet.
Ihonväri: Vallasta uloimmalle kehälle on asetettu ihonväriltään mustat. Keskikehälle on asetettu heidät, jotka kuuluvat näkyvään etniseen vähemmistöön. Sisimmällä kehällä eli lähimpänä valtaa ovat ihonväriltään valkoiset.
Koulutus: Vallasta uloimmalle kehälle on sijoitettu kouluttamattomat tai peruskoulun päättötodistuksen suorittaneet. Keskikehälle asettuvat lukion tai ammatti-opistotutkinnon suorittaneet. Sisimmällä kehällä eli lähimpänä valtaa ovat korkeakoulututkinnon suorittaneet.
Toimintakyky: Vallasta uloimmalle kehälle on sijoitettu heidät, joilla on merkittäviä toimintakyvyn rajoitteita. Keskikehälle on sijoitettu heidät, joilla on jonkin verran toimintarajoitteita. Sisimmällä kehällä eli lähimpänä valtaa ovat toimintakykyiset ja vammattomat.
Seksuaalisuus: Vallasta uloimmalle kehälle on sijoitettu lesbo-. bi-, pan- ja aseksuaaliset. Keskikehälle on sijoitettu homomiehet. Sisimmällä kehällä eli lähimpänä valtaa ovat heterot.
Ikä: Vallasta uloimmalle kehälle on asetettu ikäihmiset ja lapset. Keskikehälle on sijoitettu nuoret. Sisimmällä kehällä eli lähimpänä valtaa ovat keski-ikäiset.
Mielenterveys: Vallasta uloimmalle kehälle on sijoitettu mielenterveydeltään haavoittuvassa asemassa olevat. Keskikehälle on sijoitettu heidät, joiden mielenterveys on enimmäkseen vakaa. Sisimmällä kehällä eli lähimpänä valtaa ovat he, joilla on hyvä resilienssi eli muutosjoustavuus.
Keho: Vallasta uloimmalle kehälle on sijoitettu lihavat. Keskikehälle on sijoitettu keskipainoiset. Sisimmällä kehällä eli lähimpänä valtaa ovat laihat/ lihaksikkaat.
Asuminen: Vallasta uloimmalle kehälle on sijoitettu asunnottomat. Keskikehälle on sijoitettu vuokralla asuvat. Sisimmällä kehällä eli lähimpänä valtaa ovat omistusasunnossa asuvat.
Vauraus: Vallasta uloimmalle kehälle on sijoitettu vähävaraiset. Keskikehälle on sijoitettu keskituloiset. Sisimmällä kehällä eli lähimpänä valtaa ovat hyvätuloiset.
Etuoikeuskehän alkuperäinen lähde:
Anti-oppression n.d. Canadian Council for Refugees/Conseil canadien pour les réfugiés.
Lisää tietoa esimerkiksi käsitteistä löydät:
Oikeusministeriön Yhdenvertaisuus.fi -palvelun Antirasistinen sanasto (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu Kotoutumisen sanasto: 1. laitos (2021; linkki avautuu uuteen välilehteen)
Seta ry:n ylläpitämä Sateenkaarisanasto (2023; linkki avautuu uuteen välilehteen)
Teflon-testi
Etuoikeuksia ja haavoittuvuutta käsittelevän testin avulla voit tutkia omaa asemaasi yhteiskunnassa ja sitä, miten helppoa tai vaikeaa on havaita syrjintätilanteita:
- Teflon-testi (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Aineistot ja tehtävät: moninaisuuden edistämisen käytäntöjä
Mukavuusalueelta kasvualueelle
Alla on kuvattuna antirasistiseen toimintaan liittyvä prosessi. Prosessikuvausta voi soveltaa laajasti yhdenvertaisuuden edistämisessä.
Tekstivastine antirasistinen prosessi -kuvalle:
Kuvassa on viisi sisäkkäistä kehää.
Sisin kehä on nimetty antirasistisen prosessin alkupisteeksi.
Toinen kehä on nimetty mukavuusalueeksi, jossa ihminen välttää vaikeiden teemojen käsittelyä ja rasismista puhumista sekä vetoaa inhimillisyyteen.
Kolmas kehä on nimetty pelkoalueeksi, jossa ihminen kieltää syrjinnän tai rasismin eri muodot ja kaipaa mukavuusalueelleen. Hän kokee syyllisyyttä ja puolustautuu, kun puhutaan rasismista.
Neljäs kehä on nimetty oppimisalueeksi, jossa ihminen tiedostaa rasismin ja ymmärtää sen yhteiskunnallisena ilmiönä. Hän tunnistaa rasismin eri muotoja ja lisää aktiivisesti omaa ymmärrystään rasismista.
Viides eli uloin kehä on nimetty kasvualueeksi, jossa ihminen toimii aktiivisesti ja tietoisesti rasismia vastaan. Hän puhuu rasismista, saattaa tehdä virheitä ja ottaa niistä opiksi. Hän puuttuu rasismiin sitä kohdatessaan ja pohtii, miten voi lisätä yhdenvertaisuutta esimerkiksi omassa työpaikassaan.
Lähde: Nitin Sood 2022
Kuva on tehty osana JärKeä-hanketta.
Mitä ovat mikroaggressiot?
Mikroaggressioiksi kutsutaan kysymyksiä tai kommentteja, joilla on esimerkiksi riski toiseuttaa, antaa epäsymmetristä huomiota, rodullistaa tai eksotisoida.
Esimerkkejä:
Toiseuttaminen: “Mistä maasta olet alun perin kotoisin?” Kysymys on problemaattinen silloin, kun se esitetään ihmiselle ihonväristä tehdyn tulkinnan perusteella.
Epäsymmetrinen huomio: “Mistä sun nimi tulee?” Kysymys on problemaattinen silloin, kun se esitetään vain vierasperäisen nimen omaavalle yhteisön jäsenelle. Keskustelu kaikkien yhteisön jäsenten nimen alkuperästä voi sen sijaan olla hyvinkin antoisaa.
Toiseuttaminen ja epäsymmetrinen huomio: “Sulla kun on rytmi veressä!”. Kommentti ilmentää etniseen perimään liittyvää kulttuurista stereotypiaa.
Rodullistaminen: “Sä puhut kyllä tosi hyvää suomea!”. Oletus toisen kielestä tai kielitaidosta ulkonäön perusteella.
Eksotisointi: “Sun iho ja hiukset ovat kyllä niin pehmeät!” Tällainen toisen kehoon ja ulkonäköön kohdistuva kommentointi on erilaisten piirteiden arvottamista, joka ei ole toivottavaa.
Kunnioita keskustelukumppanisi kokemusta
Tutkimuksien mukaan näkyvään vähemmistöön kuuluvien hyvinvoinnille erittäin kuormittavia ovat toistuvat muistutukset siitä, että ihminen kohdataan jollain tapaa erilaisena. Tämä synnyttää ulkopuolisuuden kokemuksia ja estää yhdenvertaista yhteisöön kuulumista.
Moni meistä syyllistyy mikroaggressioihin huomaamattaan. Teot voivat olla sanoja, ilmeitä ja eleitä, jotka kohdistuvat muihin ihmisiin esimerkiksi ihonvärin, etnisen taustan, sukupuolen tai fyysisen vamman takia.
Mikroaggressiot ovat myös siksi erityisen haitallisia, sillä niiden tekijän on helppo sivuuttaa oma vastuunsa. Usein tekijä vetoaa muun muassa siihen, että itse tekoa ei ollut tarkoitettu aggressiiviseksi, vaikka kohteena oleva niin kokisikin.
Meillä kaikilla on vastuu toimia kunnioittavasti. Jos huomaamme tai saamme palautetta siitä, että olemme olleet epäkunnioittavia, on tärkeää osata pyytää anteeksi ja korjata toimintaa. Meidän on myös tärkeää olla itsellemme ja toisillemme myötätuntoisia, jotta kohtaamisen tilanteet voivat olla oppimisen paikkoja.
Aiheesta lisää:
Lindholm, Arto 2020. Uhriutumisen kulttuuri: mikroaggressiot, turvalliset tilat ja maalittaminen. Humakin blogi 14.1.2020. (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Mitä rasismi on? 2023. Suomen Punainen Risti.
Rodrigues, Emilia 2020. “Mistä sä oot kotoisin?” Viisi rasistista mokaa, joilla sinäkin ehkä syrjitä, vaikka tarkoitat hyvää. Julkaisu YLEn sivuilla 22.10.2020. (Linkki avautuu uuteen välilehteen)
Yhdenvertaisemman ja turvallisemman tilan periaatteita
Turvallisemman tilan periaatteilla ja toimintatavoilla pyritään luomaan tila, jossa kaikki pyrkivät omalla toiminnallaan rakentamaan yhdenvertaista, kunnioittavaa ja avointa ilmapiiriä ja keskustelua.
Suomen YK-liitto noudattaa tapahtumissaan seuraavia periaatteita:
- Kunnioita toisen henkilökohtaista fyysistä ja psyykkistä tilaa. Kunnioita itsemääräämisoikeutta. Älä koske toista ilman lupaa. Muista, ettet voi tietää toisen rajoja kysymättä niitä. Pyydä tilaa myös itsellesi tarvittaessa.
- Älä pilkkaa, ivaa, halvenna, sysää syrjään tai nolaa ketään puheillasi, käytökselläsi tai teoillasi. Pitäydy ulkonäön arvostelusta, juoruilusta ja stereotypioiden ylläpitämisestä.
- Älä tee oletuksia ulkonäköön tai toimintaan perustuen. Älä tee oletuksia kenenkään seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolesta, kansallisuudesta, etnisyydestä, uskonnosta, arvoista, sosioekonomisesta asemasta tai toimintakyvystä.
- Anna tilaa. Pyri huolehtimaan siitä, että kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Älä jyrää muiden mielipiteitä ja anna puheenvuoro. Kunnioita myös toisten yksityisyyttä ja käsittele arkoja aiheita kunnioittavasti.
- Kuuntele ja opi. Ota vastaan uudet aiheet, henkilöt ja näkökulmat ennakkoluulottomasti. Suhtaudu jokaiseen vastaantulevaan asiaan ja tilanteeseen mahdollisuutena oppia uutta ja kehittyä. Pyydä anteeksi, jos olet loukannut tahallisesti tai tahattomasti muita.
Lähde: Suomen YK-liitto 2022: Yhdenvertaisemman ja turvallisemman tilan periaatteita. (Linkki avautuu uuteen välilehteen)
JärKeä-löytöjä: Viesti on valinta
Järjestötoiminnassa, kuten muussakin yhteiskunnallisessa toiminnassa, käytetään usein hyvin vakiintuneita sanoja ja ilmaisuja. Muutos kohti yhdenvertaisempaa sanastoa edellyttää tahtotilaa hyväksyä ja oppia käyttämään uusia ilmaisutapoja.
Hankkeen aikana löysimme perusteluja uusien käytäntöjen merkityksestä ja tarpeellisuudesta.
On hyvä välttää sukupuolittuneita ammattinimikkeitä. Useimmille löytyy hyvä neutraali vastine.
Esimerkiksi esihenkilö on hyvä sana kuvaamaan henkilöstöjohtamista sisältävää vastuutehtävää. Sanavalinta vahvistaa ajatusta siitä, että mitään sukupuolta ei laiteta etusijalle esimerkiksi rekrytoitaessa.
Muista sukupuolen moninaisuus.
Irrottaudu ns. kaksinapaisista eli binääreistä ilmauksista molemmat, kummatkin tai vastakkaiset sukupuolet. Puhetta pitäessä voit toivottaa tervetulleeksi arvoisan yleisön ja aloittaa viestisi esimerkiksi hyvät kuulijat -tervehdyksellä.
Sukupuolen esiin tuominen viestissä on aina valinta.
On hyvä pohtia sukupuolta määrittävien sanojen käyttämistä aina tapauskohtaisesti. Yhteisössä voi olla tärkeää puhua esimerkiksi lapsista tai elämänkumppaneista määrittämättä tai olettamatta heidän sukupuoltaan, jolloin luodaan tilaa moninaisuudelle ihmisten sukupuolen määrittymisessä.
JärKeä-löytöjä: Järjestöt ja moniperusteinen syrjintä
JärKeä-hankkeen aikana tuli vahvasti esiin, miten mukana olleet järjestöt olivat keskeisiltä arvoiltaan yhdenvertaisuuden asialla. Monet järjestöt olivat myös erikoistuneet jonkin tietyn ihmisryhmän oikeuksien ajamiseen syrjinnän välttämiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Hankkeen aikana nousi kuitenkin esiin kysymys siitä, kuinka hyvin järjestöissä osataan tunnistaa moniperusteinen syrjintä ja toimia moninaisuuden edistämiseksi.
Moniperusteinen syrjintä
Moniperusteisella syrjinnällä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilöä kohdellaan yhtäaikaisesti kahden tai useamman tekijän perusteella huonommin kuin toista henkilöä.
Moniperusteista syrjintää on esimerkiksi se, että maahanmuuttajanaista syrjitään työnhakutilanteessa sekä alkuperänsä että sukupuolensa perusteella. Moniperusteisen syrjinnän tunnistaminen edellyttää intersektionaalista tarkastelutapaa.
Intersektionaalisuus
Tarkastelutapa, jossa monien tekijöiden katsotaan vaikuttavan samanaikaisesti yksilöön ja hänen asemoitumiseensa yhteiskunnallisissa valtasuhteissa. Intersektionaalisuudessa arvioidaan sekä eriarvoistavia että etuoikeuttavia tekijöitä.
Intersektionaalisen ajattelutavan mukaan vain yhtä tekijää, kuten esimerkiksi sukupuolta, yhteiskuntaluokkaa, ikää, etnistä taustaa, toimintakykyä tai seksuaalista suuntautumista, pitää tarkastella kokonaisuutena.
Tunnistatko yhteisössäsi olevan haasteita silloin, kun ihmisillä on yhtä aikaisesti useampia kuin yksi haavoittuvuustekijä?
Miten yhteisönne voi jatkossa toimia paremmin edistääkseen yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta?
- Miten yhteisössänne on edistetty kulttuurista moninaisuutta?
- Miten otatte yhteisössänne huomioon sukupuolen moninaisuuden?
Käytetyt lähteet ja aiheesta lisää
Käytetyt lähteet
Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen.
Feminismiin ja antirasismiin liittyviä sanoja ja käsitteitä n.d. Fem-R-järjestön koostama sanasto. (Linkki avautuu uuteen välilehteen)
Kotoutumisen sanasto: 1.painos. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:54
Lindholm, Arto 2020. Uhriutumisen kulttuuri: mikroaggressiot, turvalliset tilat ja maalittaminen. Humakin blogi 14.1.2020.
Mitä on moninaisuus? N.d. Kulttuuria kaikille -sivusto.
Politi, Alberto 2021. Michaela Moua inhoaa kysymyksiä rasistisesta kohtelusta – Entinen huippukoripalloilija kertoo, mistä rasismin kitkentä pitää oikeasti aloittaa. Opetushallitus.
Olen antirasisti -kampanjan sivusto 2022.
Rask, Shadia 2022. Syrjintätieto: Rakenteellinen syrjintä yhteiskunnan perustoiminnoissa ja instituutioissa. Oikeusministeriö (video julkaistu 9.12.2022).
Rodrigues, Emilia 2020. “Mistä sä oot kotoisin?” Viisi rasistista mokaa, joilla sinäkin ehkä syrjit, vaikka tarkoitat hyvää. Julkaisu YLEn sivuilla 22.10.2020.
Sanasto monikulttuurisuudesta. Glossary. N.d. Anna-Kaisa Hiltunen. Taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehys. Kulttuurivähemmistöprojekti.
Sateenkaarisanasto 2023. Seta ry.
Suomen perustuslaki. Finlex.fi-palvelu. Perustuslain 6§ käsittelee yhdenvertaisuutta.
Vähemmistöt Suomessa 2023. Yhdenvertaisuus.fi-palvelu.
Ukkola, Annette & Väätäinen, Hanna (toim.) 2021. Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja osallisuus koulutuksessa – katsaus kansallisiin arviointeihin. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.Tiivistelmät 16:2021.
Yhdenvertaisemman ja turvallisemman tilan periaatteita 2022. Suomen YK-liitto.
Yhdenvertaisuus.fi-palvelu 2023.
Yhdenvertaisuuslaki 132/2014. Finlex.fi-palvelu.
Aiheesta lisää
Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen.
Apua vaikeisiin keskusteluihin 2022. Hyvin sanottu -hanke. Yle ja Erätaukosäätiö.
Bergbom, Barbara & Yli-Kaitala, Kirsi & Toivanen, Minna 2022a. Monimuotoisuus ja inklusiivisuus: mitä ja miksi. Monimuotoisuus ja inklusiivisuus asiantuntijaorganisaatiossa. Oppimateriaalit. Työterveyslaitos.
Bergbom, Barbara & Yli-Kaitalta, Kirsi & Toivanen, Minna 2022b. Kaikki mukaan – yhteisöllisyyden ja verkostojen rakentaminen. Monimuotoisuus ja inklusiivisuus asiantuntijaorganisaatiossa. Oppimateriaalit. Työterveyslaitos.
Bergbom, Barbara & Yli-Kaitalta, Kirsi & Toivanen, Minna 2022c. Monimuotoisuus- ja inkluusiotyön ensimmäisiä askelmerkkejä. Monimuotoisuus ja inklusiivisuus asiantuntijaorganisaatiossa. Oppimateriaalit. Työterveyslaitos.
Keihäs, Laura 2021. Kulttuurisesti moninaisen työyhteisön rakentaminen. Turku: Humak. Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisuja, 128.
Keskinen, Suvi, Seikkula, Minna & Mkwesha, Faith (toim.) 2021. Rasismi, valta ja vastarinta. Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa. Gaudeamus: Turenki.
Lehtonen, Jukka 2023. Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus työelämässä. Akava: Akava Works, artikkeli 5/2023.
Maunuksela, Klaus 2022. Essee: Turvallisen tilan periaatteet ymmärretään väärin – kyse on luottamuksen rakentamisesta, ei siitä että kaikilla on koko ajan kivaa. Yle 15.11.2022.
Miten edistää monimuotoisuutta rekrytoinnissa? 2022. Työterveyslaitos. Oppimateriaali.
Mitä rasismi on? 2023. Suomen Punainen Risti.
Monikulttuurinen.fi-verkkopalvelu. Neuvoja monikulttuurisille työpaikoille 2023. STTK.
Monikulttuurisen yhdistyskentän kartoitus 2023. Suomen Pakolaisapu.
Vainikainen, Elina 2022. Syrjimätön kieli. Opas inklusiiviseen kielenkäyttöön ja viestintään. Helsinki: KSL-Opintokeskus.
Verkkokoulutus antirasismista ammattilaisille 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
