Vaikeat keskustelut

Ihmiset kokevat kohtaamistilanteet ja keskustelut hyvin yksilöllisesti. Tilanne joka toiselle voi olla luonteva voi olla toiselle hyvinkin haastava. 

Mieti, mikä sinulle keskusteluissa on erityisen vaikeaa ja tutustu juuri tätä ilmiötä käsittelevään materiaaliin.   

Puheeksi ottaminen?

Tunteiden kohtaaminen?

Palautteen saaminen?

Erilaisten näkemysten ja mielipiteiden vastaanottaminen?

Mitä valmiimpi olet käsittelemään juuri sitä, mikä sinulle vaikeissa tilanteissa on erityisen haastavaa,  sitä paremmin löydät apua tulevaisuutesi keskusteluihin.  

Vaikeiden tilanteiden toimintamallit  

Mieti hetki, mitä olet oppinut elämäsi aiemmista vaikeista tilanteista: 

• Millaisen keskustelijamallin olet saanut läheisiltäsi? 
• Oletko mahdollisesti oppinut vaikenemisen ja puhumattomuuden mallin?  
• Oletko mahdollisesti oppinut riitelevän tavan?  
• Kun on ollut vaikeita asioita käsiteltävänä, onko näissä tilanteissa vaiettu vai ovatko tavarat lentäneet? 
  
• Onko hiljaisuutta, kytevää pahaa oloa tai raivostumista pitänyt pelätä?  
• Onko vaikeisiin asioihin palattu, riitaa soviteltu ja pyydetty anteeksi?  

Miten nämä näkyvät ja vaikuttavat tänä päivänä haastavissa tilanteissa? 

Missä olen hyvä?

Lue alla olevat väitteet ja mieti, missä sinä olet hyvä ja missä haluaisit kehittyä: 

• Hyväksyn, että asiat ovat joskus hyvin vaikeita ja kompleksisia ja silti niitä on tärkeää käsitellä.  
• Uskallan osallistua vaikeisiin keskusteluihin. 
• Uskallan ottaa puheeksi erilaisia asioita. 
• Osaan jäsentää keskustelua sen aikana tai sen jälkeen.  
• Osaan vetää yhteen keskustelua. 
• Osaan löytää ratkaisuehdotuksia tilanteeseen. 
• Osaan keventää keskustelua väheksymättä tilanteen vakavuutta. 

Vaikeat keskustelut ovat vaikeita, joten ennakoi!  

Keskusteluja, niitä vaikeitakin, on tärkeää käydä. Vaikeita keskusteluja ei aina voi ennakoida. Kun ennakointi on mahdollista, niin kannattaa tehdä.  

Keskustelusta sovittaessa on hyvä tuoda esiin, että tämä ei ole ainutkertainen tilanne, vaan keskustelua voidaan jatkaa. Näin paine selvittää kaikki asiat kerralla juuri tässä tapaamisessa vähenee.  

On tärkeää miettiä, keiden tulisi olla paikalla keskustelemassa. On myös hyvä miettiä, onko asia sellainen, että sitä käsittelemiseen tarvitaan ulkopuolista tukea.

Joskus keskustelusta kieltäytyminen tai ajan antaminen asialle voi olla oman hyvinvoinnin kannalta toimiva vaihtoehto. Asiaa on kuitenkin tärkeä käsitellä jossakin vaiheessa, jos se on riski yhteistyön etenemiselle.  

Keskustelua voi ennakoida kertomalla, mitä itse toivot keskustelulta ja kysymällä toisilta, mitä muut haluavat saada irti keskustelusta. Tavoitteiden asettaminen tulevaan keskusteluun luo yhteistä pohjaa sille, mistä keskustelussa on tärkeintä puhua.  

Valmistautua voi myös keskittymällä muistamaan millaisesta keskustelutaustasta tulet.

Huomioi myös keskustelukumppaneidesi kulttuuri ja konteksti, mistä he tulevat.

Älä kuitenkaan stereotyyppisesti oleta heistä mitään, vaan kuuntele heitä tarkasti keskustelun aikana.

Kun pyrit huomioimaan toisia, alat ymmärtää toisten näkökulmia ja toimintatapoja.   

On tärkeää muistaa, että vaikka voit vaikuttaa toisten reaktioihin, niin et voi kontrolloida niitä. Se, mihin voit vaikuttaa, on oma valmistautumisesi ihmisten erilaisiin tapoihin reagoida.  

Harjoittele itsesi ilmaisua, esimerkiksi vaikean asian puheeksi ottamista tai asian äärellä heränneiden tunteidesi kuvailua. Kun kuulet oman äänesi sanoittamassa ajatuksiasi, voit oppia itsestäsi uutta.  

Tutustu myös tähän:  

Kohtaamisen taidot -teemapaketti, osa 3: Dialogisuus – Hyvinvoiva järjestö (humak.fi)

Keskustelu on vain keskustelu

Lue seuraava listaus toimintavaihtoehdoista vaikean keskustelun äärellä:  

Pyydä keskustelukumppaneiltasi hetken aikalisä, jotta ehdit tunnistaa niitä tunteita, jotka aiheuttavat sinulle vaikean olon. 

Sano myös keskustelukumppaneillesi ääneen, mitä tunteita tunnistat itsessäsi. 

Kiitä siitä, että toiset ovat kanssasi tämän asian äärellä. Muistakaa, että vaikeat keskustelut ovat vaikeita, mutta silti niitä on käytävä. 

Jos käytte keskustelua viestien välityksellä, pyydä keskustelukumppaneiltasi, että varaisitte aikaa kasvotusten keskusteluun.  

Tunnistatko edellä mainittuja mahdollisuuksia käymissäsi vaikeissa keskusteluissa?  

Tunnistatko asioita, jotka voivat estää sinua käyttämästä näitä toimintavaihtoehtoja?  

Keskustelutaitoa opitaan yhdessä

Yksilö voi tehdä paljon keskustelutaitojensa parantamiseksi. Vaatii rohkeutta ottaa asioita puheeksi ja mennä kohti vaikeita tilanteita.  

Näitä tulee kuitenkin myös yhteisöllisesti tukea. Niin lupa puheeksi ottamiseen kuin keskustelujen laadun parantaminen vaativat kollektiivista päätöstä ja osaamista.  

Kohtaamattomuus ja vuorovaikutuksen vaikeudet kärjistävät haastavia tilanteita.  

On kuitenkin hyvä muistaa sanonta: Vaikeudet eivät yhteisöllisyyttä kaada, mutta yhteydettömyys kaataa!   

Yhteyttä kohtaamisissa on hyvä rakentaa ja vahvistaa esimerkiksi kehollisuuden kautta. Kokeilkaa joskus esimerkiksi tapaamisen aluksi tehdä yhteinen läsnäolon harjoitus. Harjoituksena voi käyttää esimerkiksi Virrassa lipuvat lehdet -harjoitusta; Virrassa lipuvat lehdet – YouTube Harjoitus on julkaistu Mielenterveystalo.fi:n YouTube-kanavalla. Videon kesto on 2:04 minuuttia. Video on tekstitetty suomeksi.

Keskustelun aikana on tärkeää olla läsnä, sillä kiire tai ylivirittyneisyys saa hermojärjestelmämme reagoimaan taistelu tai pakene -tavoilla joskus hyvin arkisissakin tilanteissa. 

Olennaista on auttaa itsen lisäksi myös toisia ihmisiä saavuttamaan levollinen ja vastaanottavainen tila. Toisten kohtaaminen helpottuu, kun se tapahtuu myötätunnon kautta.  

Hyvänä lähtökohtana toimii myös oppimisen asenne. ”Minä voin tässä kohtaamisessa muuttua” –ajatus auttaa meitä irrottautumaan vanhoista toimintatavoistamme.  

On tärkeää kiittää kaikkia olemisesta tässä hetkessä, yhteisestä ajasta ja omien ajatusten jakamisesta.  

Hienoa on, jos ryhmässä voidaan yhdessä miettiä, mikä auttaa meitä arvokkaasti eteenpäin.  

Olennaista on hyväksyä, että erimielisyys ei ole ongelma. Erimielisyyden ja vastustuksen luonteen ymmärtäminen on olennaista.

Vastustuksella on aina joku merkitys, vaikka sitä toiset eivät sillä hetkellä ymmärtäisi. Vastustaessaan ihminen puolustaa aina jotain itselleen keskeistä arvoa ja siitä on tärkeää kuulla lisää, jotta voimme jakaa yhteisiä merkityksiä.

Aktiivinen kuuntelu ja toisen kokemuksen vahvistaminen

Toisen ihmisen ei tarvitse pyrkiä ratkaisemaan toisen ihmisen vaikeita tilanteita.

Neuvojen antaminen, joskus myös lohduttaminenkin voi tuntua vähättelyltä, esimerkkinä lause: “Kyllä se siitä”.

Sen sijaan voi viestiä toiselle, että ymmärtää tilannetta.
Pelkkä kuunteleminen ja rauhallinen toisen puheeseen reagointi non-verbaalisti toimivat toisen kokemuksen vahvistamisena eli validointina.

Seuraavat ilmaisut voivat auttaa toista hyväksymään oman tilanteensa:

”Olen pahoillani.”
”Kuulostaa todella raskaalta.”
”Minäkin olisin vastaavassa tilanteessa pettynyt/turhautunut/vihainen.”

Antamalla toisen kokemuksille ja tunteilla tilaa, voi tukea toisen prosessia kiirehtimättä ratkaisuihin.

Puheeksi ottamisen kaava

Puheeksi ottamisessa voivat auttaa: 

Pyydetään asianosaisia vuorollaan kuvailemaan tapahtunut tilanne.     

Mitä konkreettisesti tapahtui?

Pyydetään kuvailemaan niitä tunteita, jotka tähän tilanteeseen liittyivät.     

Haluaisitko kertoa, miltä tapahtunut sinusta tuntui?    

Pyydetään kertomaan niistä välittömistä tarpeista, joita tilanne ja sen herättävät tunteet ovat synnyttäneet:     

Haluaisitko kertoa, mitä sinä juuri nyt haluat ja tarvitset?    

Pyydetään asianosaisia esittämään konkreettisia toiveita jatkon osalta:     

Miten haluaisit toimittavan jatkossa?  Kerro konkreettinen toive. 

JärKeä-löytöjä: Miten järjestötoimijat toivoivat puheeksi ottamisen tapahtuvan?

JärKeä-hankkeessa mukana olleet järjestötoimijat toivat esiin toiveitaan siitä, miten puheeksi ottaminen tapahtuisi. 

Tapoina mainittiin: 

• Kahden kesken.
• Asian yksityisyystaso ja sen käsittelyyn tarvittava aika huomioiden.
• Mahdollisimman pian, kun puheeksi otettava asia on syntynyt.
• Käymällä läpi myös se, miten jatkossa toimia. Ei oteta puheeksi pelkästään sitä missä olisi pitänyt toimia toisin.
• Mahdollisimman avoimesti, asian kannalta kaikki olennainen jakaen ja kunnioittavassa hengessä silloinkin, kun asia on tunteiden näkökulmasta vaikea.
• Rauhallisesti ja kunnioittavasti.
• Jos asia koskee esim. tiimin sisäistä asiaa tai toimintaa, on hyvä käsitellä se koko tiimin kesken. Ei jää hiertämään myös muiden mielissä.

Palautteen antaminen ja saaminen

Millainen olet palautteen antajana?

Toimin heti kun huomaan palautteen antamisen aiheen.

Osaan kiittää ja perustella kiitokseni niin, että toinen tietää missä hän on onnistunut.

Antaessani palautetta toiselle muodostuu ymmärrys, miten jatkossa olisi hyvä toimina.

Palautteeni on selkeää, enkä sorru esim. mutta -lauseella kumoamaan positiivista palautettani.

Non-verbaaliviestintäni on linjassa sanomani kanssa.

Olen palautteessa rehellinen, enkä käytä ylisanoja.

Annan kriittisen palautteen aina kahden kesken.

En vertaile toisen suoritusta muiden tekemiseen.

Annan palautetta vain sellaisesta, mihin toinen voi vaikuttaa.

Millainen olet palautteen saajana?

Osaan ennakoida tilanteita, joissa on mahdollista saada palautetta.

Osaan ottaa palautetta vastaan rauhallisena ja vastaanottavaisena.

Muistan, että palautteen antaja pyrkii auttamaan minua kehittymään ja parantamaan taitojani ja pääsemään tavoitteisiin paremmin.

Pidän kaikkien palautetta arvokkaana.

Ymmärrän, että palautteen antaminen voi olla antajalle vaikeaa.

Osaan kuunnella keskeyttämättä palautteen antajaa.

Kiitän palautteen antajaa, vaikka en olisi kaikesta samaa mieltä.

Uskallan pyytää esimerkkejä tilanteista, joista saan palautetta, ja kysyä palautteen antajalta tukea toimintaani tulevaisuudessa.

Luotan, että palautteen avulla opin enemmän omista heikkouksistani.

Kun olet suuttunut: SUTUHAKA-malli

Kun on suuttunut ja haluaa ilmaista itseään asiallisesti, voi käyttää SUTUHAKA-mallia. Se on neljän kohdan malli, jossa käsitellään yksi riidan aihe kerrallaan.

Ensin kerrotaan, mikä suututtaa.

Sitten kerrotaan, miltä se tuntuu.

Sitten rakennetaan ratkaisua eli kerrotaan, mitä toivoo tapahtuvan.

Lopuksi kerrotaan, miksi yhteistyössä toimiminen kannattaa.

SUTUHAKA-mallin hyödyt

Jos opettelet toimimaan asiallisesti ja ilmaisemaan mielipiteesi esimerkin mukaisesti, tiedät, että olet ainakin itse toiminut oikein ja rakentavasti.

Vastapuolen mahdolliselle epäasialliselle käytökselle et voi mitään, etkä ole siitä vastuussa.

Lähde:

Suuttumisen ilmaisu rakentavasti. Mielenterveystalo.fi

8. Suuttumisen ilmaisu rakentavasti | Mielenterveystalo.fi

Kiihtyneen henkilön kohtaaminen

KUKIPASO-mallin tavoitteena on selviytyä kiihkeästä tilanteesta mahdollisimman rakentavasti ja kaikkien kannalta mahdollisimman helpolla tavalla. 

KUKIPASO –malli 

1. KUuntele 
2. KIitä  
3. PAhoittele 
4. SOvi jotain 

KUUNTELE  

• Keskity suuttuneeseen kohteliaasti ja anna hänelle aikaa kuvata asiaansa. 
• Osoita kaikin tavoin, että haluat vilpittömästi kuunnella. Silmiin katsominen, toisen puheen validointi ja keskeytysten välttäminen ovat tärkeitä  

Tavoite: 

• Suuttunut tuntee, että hän saa kerrottua itselleen tärkeän asian ja että häntä kuullaan. 

• Suuttunut on kantanut suurta painetta sisällään. On tärkeää, että joku kuulee suuttunutta henkilöä. 

KIITÄ  

• Anna suuttuneelle tunnustusta.  

• Jos voit sanoa aidosti ”Olet oikeassa”, sano se. 
• Muussa tapauksessa kiitä siitä, että hän otti asian puheeksi ”On hyvä että kerroit tästä” 

Tavoite: 

• Suuttunut tuntee, että hän on tehnyt oikein. 
• Suuttunut halusi puhua ja avautua. Hänellä oli lupa puhua. 

PAHOITTELE  

• Pahoittele tilannetta. 
• Jos sinussa on vähänkin syytä, myönnä virheesi ja pyydä anteeksi.
• ”Olen todella pahoillani, että tässä kävi näin.” 
• ”On ikävää, että tämä meni pieleen.” 
• ”Olen pahoillani, että olet pahoittanut mielesi.” 

Tavoite: 

• Suuttunut tarvitsee aikaa ja apua rauhoittuakseen. Anna niitä. 
• Suuttunut tarvitsee jonkinlaisen hyväksynnän suurelle tunteelleen. 

SOVI JOTAIN  

• Älä jätä asiaa kesken.
• Älä vaihda puheenaihetta ennen kuin jotain on sovittu: 

• • Epäkohta on selvitetty. 
  • Uusi tapaaminen on sovittu. 

Tavoite:  

• Suuttunut henkilö uskoo siihen, että hänen suuttumuksensa on johtanut johonkin. 
• Suuttuneen ei tarvitse lietsoa itseään uudelleen raivoon. 

MUISTA 

• Pysy itse rauhallisena. Oma suuttumus ei edistä asiaa. 
• Älä puolustele tai selitä. Sen aika tulee vasta, kun ollaan rauhallisia ja asiallisia. 
• Vähättelevät tai alistuvat eleet, ilmeet tai hymy voivat lisätä suuttumusta. 
• Rauhallinen olemus viestittää, ettei tässä ole hätää, eikä tästä tule väkivaltatilannetta. 
• Luota pelkoosi. Jos tilanne tuntuu liian pelottavalta, poistu paikalta ja hae apua. 

Lähde: 

Cacciatore, Raisa 2008. Aggression portaat. Aggressiokasvatusmalli haasteellisten tunteitten hallintaan.  Opetushallitus. Aggression portaat -julkaisu on toteutettu Opetushallituksen ja Väestöliiton yhteistyönä. 

Tunnista aggression voima

Aggressio on muutosvoima. Aggressio syntyy suojaamaan meitä kokemaltamme pahalta.

Aggressio ei ole väkivaltaa. Aggressio on pelkkä tunne, ei vielä teko.

Aggressio syntyy monesta eri tunteesta. Taustalla voivat olla muun muassa pettymys, pelko, ahdistus, kateus ja esimerkiksi vahva voitontahto.

Aggression voimalla rakentuvat muun muassa:

• Itsearvostus
• Itsetunto
• Erillisyys, omat rajat
• Kyky pitää puoliaan
• Kyky ilmaista mielipiteitään, toiveitaan ja tarpeitaan
• Sosiaaliset taidot
• Tunnetaidot
• Halu suojata itseään
• Kyky sanoa EI!

Kylmä tai kuuma konflikti

Konfliktit jaotellaan kuumiin ja kylmiin sen mukaan, millainen on niissä vallitseva riitailmapiiri.

Kuumassa tavassa kohtaamisiin tullaan ylimotivoituneina, halutaan vaikuttaa ja nostaa kissa pöydälle. Kuumassa tavassa painotetaan omia tarkoitusperiä ja pyritään pääsemään voitolle.

Kylmässä tavassa olla konfliktissa on puolestaan tyypillistä pidättäytyä tunneilmaisusta ja pyrkiä väistelyyn. Jos kontaktia on, ihminen ilmaisee turhautumista ja pettymystä sarkasmilla ja kyynisyydellä. Vaikeiden asioiden hoidossa käytetään mieluummin virallisia kanavia kuin suoraa kohtaamista. Erilaiset kirjelmät ja ohjelaput ovat kylmien konfliktien aseita.

Tunnista oma tapasi toimia 

Arvioi onnistumistasi asteikolla 1-5 seuraavissa kysymyksissä: 

Jos minulla on jännitteitä toisen henkilön kanssa…

Ilmaisenko omat subjektiiviset havaintoni ilman arvostelua?

Ilmaisenko tunteeni minäviestein ilman syytöksiä?

Ilmaisenko tarpeeni ilman vaatimuksia?

Ilmaisenko pyyntöjä ja toivomuksia ja kerronko, millaista käyttäytymistä itse tarjoan toiselle?

Lähde: 

Bäck, Tuija 2021. Konflikti suistaa ulos perustehtävästä. Osviitta –työnohjauksen ammattilehti 3/2021, 5–11.

Pitkään jatkunut konflikti

Pitkään jatkuneeseen konfliktiin voi olla monia syitä, ja harvoin vain yhtä taustatekijää.

Yksi yleisimmistä syistä on se, että konfliktiin ei ole puututtu ajoissa. Muita syitä voivat olla esimerkiksi yhteisön muutostilanteet, yleisesti yhteisössä vallitseva stressitila, henkilöiden uupumus ja muut hyvinvoinnin haasteet.

Konfliktin eri osapuolilla voi olla hyvinkin erilaiset näkemykset konfliktin syntymiseen ja sen jatkumiseen vaikuttaneista tekijöistä.

Konfliktitilanteiden välttämiseksi ja niiden rauhoittamiseksi yhteisötasolla tulisi huomioida mm. seuraavat perusasiat:

• Konflikti ei yleensä mene ajan myötä itsekseen ohi. ”Kun nyt vain sopisivat välinsä” – ajattelu on yleistä muttei auta, sillä konfliktin taustalla vaikuttaa usein vahva epäoikeudenmukaisuuden tai muu pahan olon kokemus. Rohkeutta ja viisautta osoittaakin puuttuminen tilanteeseen. Mitä nopeammin konfliktiin puututaan, sitä helpompaa on sen selvittäminen ja asiassa sovintoon pääseminen.

• Nopea konfliktin selvittäminen luo ihmisten mieliin muistijäljen siitä, että asioihin puututaan ja niistä päästään eteenpäin. Tämä edistää paitsi kykyä ja halua tehdä yhteistyötä tulevaisuudessa. Se myös antaa valmiuksia tulevien konfliktien ratkaisemiseen.

• Sovintoon on mahdotonta päästä, mikäli keskustelun painopiste on konfliktiin johtaneissa menneisyyden asioissa ja tapahtumissa. Konfliktin sovittelussa keskustelun painopiste tulee olla menneisyyden sijasta tulevaisuudessa.

• Konfliktin osapuolen syyttäminen vääristä toimintatavoista, ajatuksista tai asenteista ei motivoi häntä sovinnon tekemiseen. Olennaista onkin keskustella tulevaisuudesta ja kysyä esimerkiksi: ”mitä pitäisi tapahtua, jotta tästä päästäisiin lähemmäksi sovintoa?”

• Konfliktin osapuolten kannalta tärkeintä on, että he kokevat tulleensa kohdatuiksi ja kuulluiksi.

• Konfliktia ei tarvitse pelätä tai hävetä.

• Konfliktit yhteisössä ovat yleisiä ja useimmilla meistä on niistä jonkinlainen omakohtainen kokemus. Konflikti voi kuitenkin herättää yhteisössä myös häpeää ja mielikuvia siitä, ettei suhteita ole osattu hoitaa oikealla tavalla. Konflikti tarjoaa yhteisölle kuitenkin mahdollisuuden uudistumiseen ja kehittymiseen.

• Konfliktiin johtaneet erimielisyydet ja konfliktit itsessään voivat olla polkuja oppimiseen, toiminnan kehittämiseen ja innovaatioon.

Aineisto on saanut inspiraationsa Timo Pehrmanin väitöskirjasta (2011)
“Paremmin puhumalla. Restoratiivinen sovittelu työyhteisössä”:
https://core.ac.uk/download/pdf/30083877.pdf

Jos olet itse keskeisessä roolissa konfliktin osapuolena

Jos olet itse keskeisessä roolissa konfliktin osapuolena kysy itseltäsi seuraava kysymys:

Onko minulla vaikutusmahdollisuuksia rauhoittaa konfliktia omalta osaltani?

Jos vastasit kysymykseen kyllä, pohdi seuraavaksi: Mikä mahdollisesti estää minua toimimasta niin?

Jos vastasit ei, pohdi: Kenellä näen olevan vaikutusmahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseen?

Jos vaikutusmahdollisuudet ovat itsesi ulkopuolella, keskustele aina esihenkilösi kanssa asian edistämisestä.

Käytetyt lähteet

Bäck, Tuija 2021. Konflikti suistaa ulos perustehtävästä. Osviitta –työnohjauksen ammattilehti 3/2021, 5–11.

Cacciatore, Raisa 2008. Aggression portaat. Aggressiokasvatusmalli haasteellisten tunteitten hallintaan.  Opetushallitus. Aggression portaat -julkaisu on toteutettu Opetushallituksen ja Väestöliiton yhteistyönä. 

Eriksson, Esa & Arnkil, Tom Erik 2012. Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Tampere: Juvenes Print – Tampereen Yliopistopaino Oy.

Glasl, Friedrich 1999. Confronting conflict. A first-aid kit for handling conflict. Hawthorn Press.

Pehrman, Timo 2011.  Paremmin puhumalla. Restoratiivinen sovittelu työyhteisössä. Väitöskirja. Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta.

Rauhala, Ilona, Kääriä, Kimmo & Lange, Ira 2022. Vaikeiden keskusteluiden käyminen -webinaari. OK5-Akatemian asiantuntijaluento 10.10.2022.

Rosenberg, Marshall B. 2019. Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus: Non-violent communication, NVC. Viisas elämä Oy.

Salovaara, Perttu 2020. Johtopäätös – yhteisöt ja organisaatiot pomokulttuurin jälkeen. Teos.

Suuttumisen ilmaisu rakentavasti. Mielenterveystalo.fi 8. Suuttumisen ilmaisu rakentavasti | Mielenterveystalo.fi

Virrassa lipuvat lehdet -harjoitus n.d. Virrassa lipuvat lehdet – YouTube Harjoitus on julkaistu Mielenterveystalo.fi:n YouTube-kanavalla.

Aiheesta lisää

Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen.

Aggression omahoito-ohjelma. Mielenterveystalo.fi

Apua vaikeisiin keskusteluihin. Hyvin sanottu -hanke. Yle ja Erätaukosäätiö. (julkaistu tammikuussa 2023)