Eettinen osaaminen -teemapaketti, osa 2: Arvot

Tältä sivulta löydät tietoa siitä, miten arvot käsitteenä määritellään ja mikä merkitys arvoilla on järjestötoiminnassa. Löydät aineistoja ja tehtäviä, joiden avulla voit selkeyttää omia ja järjestösi arvoja.

Arvoja pidetään yleisesti hyväksyttyinä lähtökohtina, joiden pohjalle ja joiden määrääminä normit rakentuvat. Arvot ovat käsityksiä siitä, mikä on oikein ja hyvää.

Arvot ovat:

  • tavoitteita, joita kohti yksilö tai yhteiskunta voi suuntautua
  • ihmismielen subjektiivisia symboleja ja laatumääritelmiä
  • yhteiskunnan ylläpitämiä moraalikoodeja

Arvon käsitettä ei voida määritellä yksiselitteisesti, sillä yksilön omien arvojen kesken, yksilön arvojen ja yhteiskunnan arvojen välillä tai yhteiskunnan eri toimijoiden välillä voi vallita ristiriitatilanne.

Arvot ovat asenteita, jotka tiedon ja tunteiden ohella ohjaavat ihmisen toimintaa, valintoja ja tekoja tietoisella ja tiedostamattomalla tasolla. (Tieteen termipankki 2022.)

Arvojen kirkastaminen vahvistaa olemassa olevaa hiljaista tietoa.
Vihreä viiva.

Järjestöt ovat lähtökohtaisesti arvopohjaisia, sillä järjestön perustaneet ihmiset ovat muodostaneet yhteisön tärkeiksi kokemiensa asioiden edistämiseksi. Se, mikä on koettu oikeaksi ja hyväksi, on luonut suunnan järjestön tavoitteille. Arvot ja sen kautta tavoitteet elävät ajassa. Uudet sukupolvet ja muuttuva toimintaympäristö edellyttävät jatkuvaa arvojen tarkastelua ja uudelleenmäärittämistä.

Yhdistyslain mukaan yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Yhdistyslaissa muistutetaan siitä, että järjestöiksi ei luokitella sellaisia yhteisöjä, joiden tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen. (Yhdistyslaki 503/1989, pykälät 1 ja 2.)

Järjestöjen arvojen mukaan rakentuvat niin säännöt, strategia kuin toimintatavat. Kun arvot toteutuvat arkisessa toiminnassa, mahdollistuvat järjestötoimijoiden osallisuuden ja merkityksen kokemukset. Arvoja eletään todeksi yhteisön vuorovaikutustilanteissa, hallinnollisessa kehittämistyössä, vaikuttamistoiminnassa ja esimerkiksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kun yhdessä tunnustetut arvot läpileikkaavat koko järjestön toimintaa, se edesauttaa järjestötoimijoiden yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.

Vihreä viiva.
Puhuva pää, joka sanoo "Jäljelle jäi yksi arvo, josta kaikki toiset arvot juontuvat: puheeksi ottaminen kaikki toiset

Aineistot ja tehtävät: arvojen kirkastaminen

Arvoihin käsiksi kysymysten kautta

Arvojen kirkastamisen tavoitteena on lisätä ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointia.

Arvojen tarkastelua voivat tukea erilaiset kysymykset:

Mitä pidämme arvokkaana ja tärkeänä?

Mitkä asiat edustavat meille hyvää?

Mitä haluamme vaalia itsessämme?

Mitä arvostamme kanssaihmisissä?

Oman arvopohjan selkeyttäminen: Mitkä asiat ovat minulle tärkeitä?

Työidentiteetin vahvistaminen: Millainen minä olen järjestötoimijana?

Valintatilanteisiin valmistautuminen: Millaisiin asioihin päätökseni ja valintani perustan?

Yhteyden rakentaminen: Mitkä asiat yhdistävät meitä?

Dialogin edistäminen: Millaisiin sanoihin ja toimintaan kanssakäyminen perustuu?  

Tutki arvoja valokuvaamalla

Tehtävässä vastataan valokuvaamalla kysymykseen: Mitkä arvot ohjaavat yhteisömme toimintaa?

Tehtävän tavoitteena on tulla tietoiseksi arvoista, jotka ohjaavat jokaisen omaa ja muiden yhteisön jäsenten toimintaa.

Lähestymistapoja kuvaamiseen:

  • Suunnitelmallinen ns. etsivä lähestymistapa: etsitään keskustelua visualisoivia kuvauskohteita
  • Vapaasti assosioiva ns. löytävä lähestymistapa: kuljetaan havainnoimassa ympäristöä, josta löydetään ilmiöön yhdistyviä kuvauskohteita

 

Kiinnostuksen kohteena eivät ole tekninen toteutus tai sommittelu, vaan kuvaajan itse sanoittamat sisällöt ja merkitykset sekä tunteet, joita kuvat hänessä herättävät.

Uudet kuvat katsotaan yhdessä ja pysähdytään tarkastelemaan, millaisin kuvin osallistujat ovat vastanneet valittuun kysymykseen.

Kuvien katsojat voivat jakaa ajatuksiaan näkemästään ja kuulemastaan arvottamatta kuvia.

Keskustelu voi viedä teitä moniin suuntiin  ja virrata vapaasti. Lopussa on hyvä johdattaa keskustelu asettamaanne tavoitteeseen.

Huomioikaa, että:

Kuvien tekijänoikeus on kuvan ottajalla tai jos kuvaat toiselle hänen pyynnöstään esim. jonkun henkilökuvan tai tilanteen, tekijänoikeus on kuvan päähenkilöllä.

Tehtävässä voi käyttää myös, mitä tahansa kuvia, esimerkiksi aiemmin otettuja kuvia tai median kuvasatoa.

Viestien välittämät arvot

Jakakaa toisillenne muutamat itse lähettämänne viestit ilman tausta- tai kontekstiselityksiä.

Esitelkää muille ryhmäläisille, mitkä asiat vaikuttavat olevan teidän parillenne näiden viestien perusteella tärkeitä eli millaisia arvoja hänen viestinsä välittävät.

Kootkaa toistenne esittelyissä esiin tulleet asiat muistiin, ja voitte rakentaa niistä yhteisönne jäsenten arvoja kuvaavan runon.

Arvopuutarha

Tässä tehtävässä on lähtöoletuksena, että teillä on jo olemassa yhdessä mietittyjä arvoja joita tarkastella. Jos ei ole, tutustukaa ensin esimerkiksi aineistokohtaan: Arvoihin käsiksi kysymysten kautta.

Arvopuutarha-tehtävässä pääsette pohtimaan, mitkä yhteisönne arvoista nousevat keskeisimmiksi, arvopuutarhan suurimmiksi hedelmiksi.  

Kootkaa yhteisönne arvoista sanalista.  

Syöttäkää nämä sanat esimerkiksi ilmaiseen Answergarden-ohjelmaan: https://answergarden.ch/.

Kaikki sanat tulevat näin näkyviksi kerran ja muodostavat arvopuutarhan pikku hedelmät.

Tämän jälkeen jokainen valitsee sanalistalta itselleen kaikista tärkeimmän arvon, toiseksi tärkeimmän ja vielä kolmanneksi tärkeimmän arvon. Nämä arvot syötetään Answergardeniin seuraavalla tavalla: kolme kertaa oman tärkeimmän arvonsa, kaksi kertaa toiseksi tärkeimmän ja kerran kolmanneksi tärkeimmän. Sanoista kasvaa sanapilvi, jonka sanat kasvavat sen mukaan, miten monta kertaa juuri tuo arvo sanana sinne kirjoitetaan.

Näin saadaan aikaiseksi erikokoisia puutarhan hedelmiä, joista on helppo tunnistaa, mitkä arvot nousevat tärkeimmiksi.

  1. Tarkastelkaa, mitkä arvot tulivat esiin arvopuutarhanne suurimpina hedelminä ja pohtikaa miksi juuri nämä nousivat suurimmiksi.
  2. Keskustelkaa mitä kukin arvo teille tarkoittaa ja pohtikaa miten arvot konkreettisesti näkyvät yhteisönne arjessa.

 

Esimerkki eräästä arvopuutarhatyöskentelystä:

 

Arvomietiskely

Mitkä sinulle tärkeät arvot ja periaatteet ovat mielessäsi nyt?

Mikä niistä arvoista tuntuu juuri nyt tärkeältä nostaa tarkasteluun?

Milloin ja miten juuri tämä arvo tai periaate on tullut sinulle merkittäväksi?

Oletko jollekin tai jollekulle kiitollinen tästä arvosta tai periaatteesta elämässäsi?

Kuka tai mikä on sitä sinulle opettanut?

Onko joku ollut sinulle esimerkkinä?

Miten olet huomannut tämän arvon toteutuvan omassa elämässäsi tai työssäsi?

Miten voisit työsi kautta tätä arvoa edistää ja vahvistaa?

Mistä huomaat, että arvo toteutuu?

Kuvavalinta on arvovalinta

Tässä tehtävässä voitte käyttää 16 valokuvaa, jotka on koottu Humakin lehtori Erja Anttosen Padlet-alustalle  (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Jokainen osallistuja valitsee itselleen kuvan ja kertoo siitä, miten kuva muistuttaa hänelle itselleen merkityksellisestä arvosta.

Vinkki: Valokuvat saa suurennettua siten, että klikkaa hiirtä valokuvan päällä.

Arvojen kriittinen tarkastelu

Millaisia arvovalintoja olet viime aikoina tehnyt?

Miten arvosi ja toimintasi ovat viimeksi olleet ristiriidassa?

Mitkä arvot haastavat sinut/yhteisösi vaativuudellaan? Miten?

Onko jotain arvoasi loukattu? Miten?

Arvoista kiinni pitäminen

Joskus puhutaan muutosvastarinnasta. Tämä käsite kannattaa kuitenkin kyseenalaistaa, sillä muutostilanteessa ihmisillä on tarve puolustaa itselleen tärkeitä arvoja. Näistä arvoista keskustelu on ensisijaisen tärkeää muutoksessa eteenpäin pääsemiseksi. Tärkeää on pohtia, miten tämä itselle tärkeä arvo voi kulkea muutoksessa mukana.

Tunnistetut heikkoudet kertovat piilevistä arvoista

Pohtimalla omia heikkouksia voi luoda yhteyden itselle keskeisiin arvoihin.

Esimerkki: ”Työasiani valuvat myös vapaa-ajalle”
Hallinnan tunne on ilmeisesti silloin arvo?
Mikä sen tekee tärkeäksi, mihin se liittyy?
Mitä hallintaa arvostava ihminen voisi tämän ongelmaksi koetun asian kanssa tehdä?

Tässä on kyse ilmiöstä “näkymätön, mutta ilmeinen”: ei ole olemassa asiaa, jollei ole sen vastakohtaa. Jos joku on jotain, niin on olemassa myös jotain, mitä se ei ole.

Esimerkiksi et tietäisi mitä rönsyilevyys on, jollet tietäisi millaista on napakkuus.

Näkymätön mutta ilmeinen (Absent but implicit) -käsitettä ovat tuoneet esiin muun muassa Milton Erickson, Michael White ja Ernest Rossi.

Sinä ja arvosi parisuhdeterapiassa

Pohdi arvojasi seuraavien kysymysten avulla:

  • Miten tapasitte?
  • Miksi rakastuit juuri tähän arvoon?
  • Mitä suhteellenne kuuluu?
  • Otatteko toisenne itsestäänselvyytenä, unohtuuko toinen?
  • Onko ollut tiukkoja tilanteita?
  • Miten olette selvinneet hankaluuksista?
  • Miten näette yhteisen tulevaisuuden?

Arvojen seuranta

Aika ajoin on hyvä palata tarkastelemaan yhteisönne yhdessä valitsemia arvoja.

Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, millaista arkea on eletty näistä arvoista käsin. Millaisia arvoristiriitoja olette yhteisönne arjessa kohdanneet? Millaisia ratkaisuja olette löytäneet?

Tässä hetkessä on myös hyvä miettiä, miten keskeisiksi kokemistanne arvoista kiteyttäisitte ne kaikista keskeisimmät. Kiteyttäminen auttaa arvojen priorisoinnissa ja ratkaisemaan arvoristiriitoja.

Arvojen huoneentaulu

Yhteisistä arvoista kannattaa laatia näkyvä huoneentaulu.

Huoneentaulun merkitys korostuu esimerkiksi uusien työntekijöiden ja harjoittelijoiden perehdyttämisessä. Huoneentaulu voi luontevasti lisätä arvokeskustelua yhteisön jäsenien ja yhteistyökumppanien välillä.

Huoneentaulun äärelle voi palata säännöllisin väliajoin käymään keskustelua mahdollisista uusista painotuksista tai jopa muutoksista.

Piirretty hahmo sanoo: Sama arvo voidaan käsittää monin eri tavoin.

JärKeä-löytöjä

Asioita, jotka tukevat arvojen toteutumista järjestöissä

JärKeä-hankkeen yhteiskehittämistä käynnistäneissä työpajoissa järjestöt jakoivat näkemyksiään niistä asioista, jotka tukevat arvojen toteutumista järjestöissä:

  • Vertaisuus
  • Koulutus
  • Tiedon jakaminen
  • Uusien asioiden opiskelu
  • Avoin keskustelu
  • Haavoittuvuuden vaaliminen
  • Arvojen toteuttaminen käytännössä
  • Hyvä ja osaava yhteisö/ tiimi

Asioita, jotka estävät arvojen toteutumista järjestöissä

JärKeä-hankkeen yhteiskehittämistä käynnistäneissä työpajoissa järjestöt jakoivat näkemyksiään niistä asioista, jotka estävät arvojen toteutumista järjestöissä:

  • epäselvyys yhteisön tarkoituksesta
  • epäselvyys tavoitteista
  • hyvin erilaiset arvot, arvoristiriidat
  • arvot eivät toteudu käytännössä
  • johtajuuden ongelmat
  • toiminnan läpinäkyvyyden puute
  • tiedon tai koulutuksen puute
  • kommunikointiongelmat, puhutaan eri kieltä
  • kokemus, ettei tule kuulluksi
  • vaikeus ottaa vastaan palautetta
  • tunnesäätelyn vaikeudet
  • haastavat ihmissuhteet
  • jaksaminen ja voimavarat
  • kiirepuhe, hallinnan puute

Järjestöille tärkeitä arvoja

JärKeä-hankkeen yhteiskehittämistä käynnistäneissä työpajoissa järjestötoimijat jakoivat näkemyksiään omalle järjestölleen keskeisistä arvoista:

  • läpinäkyvyys
  • avoimuus
  • tasapuolisuus
  • oikeudenmukaisuus
  • luotettavuus
  • vastuullisuus
  • tasa-arvoisuus
  • yhdenvertaisuus
  • oikeudenmukaisuus
  • ammattimaisuus
  • tasapuolisuus asiakkaiden kohtelussa

Järjestötoimijoille tärkeitä arvoja

JärKeä-hankkeen yhteiskehittämistä käynnistäneissä työpajoissa järjestötoimijat jakoivat näkemyksiään itselleen keskeisistä arvoista:

  • avoimuus
  • asiakaspalvelu
  • hyvän olon tuottaminen
  • toisten kunnioittaminen
  • samanarvoisuus
  • emansipaatio
  • avoimuus
  • luottamus
  • tasa-arvoisuus
  • ennakkoluulottomuus
  • rohkeus
  • rakkaudellisuus
  • yhdenvertaisuus
  • oikeudenmukaisuus
  • läpinäkyvyys

Käytetyt lähteet ja aiheesta lisää

Käytetyt lähteet 

Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen

Arvo 2022. Tieteen termipankki.

Hyvinvoivaa järjestöä rakentamassa, osa 1. JärKeä-hankkeen blogi. https://jarkea.humak.fi/blogit/hyvinvoivaa-jarjestoa-rakentamassa-osa-1/

Hyvinvoivaa järjestöä rakentamassa, osa 2. JärKeä-hankkeen blogi. https://jarkea.humak.fi/blogit/hyvinvoivaa-jarjestoa-rakentamassa-osa-2/

Yhdistyslaki 503/1989.

Aiheesta lisää

Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen

Pietikäinen, Arto 2021 (4.painos). Kohti arvoistasi – suuntaa mielekkäisiin muutoksiin. Helsinki: Duodecim 2014

Pietikäinen, Arto 2017. Joustava mieli.

Last modified: 1.9.2023