Tältä sivulta löydät tietoa siitä, miten etiikka, eettisyys ja eettinen osaaminen käsitteinä määritellään ja mikä merkitys eettisellä osaamisella on järjestötoiminnassa. Löydät aineistoja ja tehtäviä, joiden avulla voit selkeyttää omia ja järjestösi eettistä ajattelua ja käytännön osaamista.
Etiikka tarkastelee käsityksiä hyvästä, arvoja ja moraaliperiaatteita eli normeja, joiden varassa arvoja toteutetaan. Yhdessä toimiminen edellyttää valmiutta ymmärtää omasta toiminnasta poikkeavia käsityksiä ja tahtoa selvittää omien näkemysten perusteet ja keskustella erimielisyyksistä kriittisesti. (Hallamaa 2017.)
Eettisyyden perustana voidaan pitää eettistä herkkyyttä, millä viitataan rohkeuteen tehdä valintoja arvojen ja periaatteiden mukaisesti. Eettistä osaamista tukee eettisen tiedon omaksuminen sekä mahdollisuus reflektoida ja keskustella eettisistä kysymyksistä omassa yhteisössä. (Sihvo & Koski 2020.)
Eettinen osaaminen määritellään kyvyksi kuulla ja ymmärtää toista ihmistä, ja sen perustana ovat empatia, rehellisyys ja luottamuksellisuus. Sen lähtökohtina ovat lähimmäisen kunnioittaminen sekä ihmisen ja hänen elämänsä näkeminen aina arvokkaana. Lisäksi kyky vastavuoroisuuteen ja dialogiin toisten kanssa ovat olennaisia. (Koski, Vesterinen, Malkavaara, Heino & Tauriainen 2019.)
Eettinen osaaminen on yhteydessä hyvinvointiin sekä ajattelun ja päätöksenteon eettisyyteen (Andersson ym. 2022). Sitä voidaan tukea ja edistää tarjoamalla yhteisön jäsenille mahdollisuuksia reflektoida ja keskustella eettisistä kysymyksistä omassa organisaatiossa.
Järjestöt tarjoavat ihmisille mahdollisuuksia eettiseen toimintaan. Tällaisessa toiminnassa tehdään yhdessä hyvää, toimitaan demokraattisesti ja kehitetään yhteiskuntaa. Järjestötoiminnalla on tunnustettu yhteiskunnallinen merkitys. Toiminnan läpinäkyvyys niin toimintatapojen kuin avustusten ja niiden käytön suhteen on koko toimintakentän kannalta keskeinen eettinen tavoite.
Järjestöjen toimintaympäristöt ja vaatimukset järjestötoimintaa kohtaan muuttuvat nopeasti, esimerkiksi digitalisaation myötä. Yhteiskunnan kehittyessä yhä paremmin erilaisia ihmisiä huomioonottavaksi ja palvelevaksi järjestötyön ammattilaiset kohtaavat yhä moninaisempia odotuksia, jotka haastavat eettistä osaamista. Järjestötoimintaa tukevaa ammattieettistä ohjeistusta ei ole. Näin ollen eettiseen päätöksentekoon tarvittava tieto on hajallaan.
Eettisten kysymysten tarkastelu on sujuvampaa, kun yhteisössä on mietittynä eettinen toimintamalli. Toiminta on eettisesti kestävää, kun toimintaa ohjaavat periaatteet ovat yhteisesti sovittuja ja kun niitä pyritään noudattamaan (Ojajärvi & Valtonen 2016). Panostukset eettiseen toimintaan tukevat yhteisön hyvinvointia, työntekijöiden sitoutumista ja riskienhallintaa. Eettisen osaamisen ja toiminnan kehittäminen lieventävät myös toimijoiden mahdollisesti kokemaa eettistä stressiä.
Aineistot ja tehtävät: Eettisyys
Kohti eettisesti kestävää ja laadukasta toimintaa
Eettistä toimintaa edistetään ja mahdollistetaan esimerkiksi eettisen johtamisen, organisaation rakenteiden ja toimintakulttuurin avulla. Järjestötoimijoiden eettisen osaamisen jatkuva kehittyminen mahdollistaa eettisesti kestävän ja laadukkaan toiminnan toteuttamisen.
Eettisessä ongelmanratkaisussa järjestötoimijat perustavat harkintansa lainsäädäntöön, järjestön sääntöihin, eettisiin ohjeisiin ja edustamiensa alojen eettiseen perustaan.
Tulevaisuuden muutosten ennakointi auttaa varautumaan uusiin eettisiin haasteisiin. Digitalisaatio ja yhä nopeammin kehittyvä teknologia tuovat uusia eettisiä kysymyksiä tarkasteluun.
On tärkeää tarkastella, millaisessa digitalisoituvassa toimintaympäristössä elämme ja millaista teknologiaa hyödynnämme palveluissa ja organisaation toiminnassa ja miten niihin tulisi etsiä eettisesti kestäviä ratkaisuja.
On tärkeää myös ymmärtää, millaisia vaikutuksia teknologioilla on ja millaisia uusia eettisiä kysymyksiä ne synnyttävät.
Tulevaisuusnäkymien ennustaminen ja niiden todennäköisyyksien toteutuminen voi olla vaikeaa, mutta tulevaisuuteen liittyvät eettiset kysymykset ovat eettisen pohdinnan arvoisia.
(Sihvo ym. 2020, 28−29.)
Onko yhteisössänne jo käytössä eettinen ohjeistus?
Seuraavissa aineistokohdissa on esimerkkejä ja tukea oman olemassa olevan eettisen ohjeistuksen edelleen kehittämiseen tai sellaisen luomiseen.
Esimerkkejä eettisistä ohjeistuksista
Eettinen ohjeistus on hyvä lähtökohta yhteisön eettisen ajatteluun ja toimintaan. Sen myötä eettisyyteen liittyviä kysymyksiä voidaan tarkastella tapauskohtaisesti.
Tutustu kiinnostuksesi mukaan joihinkin alla olevista eettisistä ja ammattieettisistä ohjeistuksista. Tarkastele esimerkkejä oman järjestösi toiminnan kannalta.
Artteli-kumppanuusyhdistys ry: Arttelin eettinen ohje
Finnwatch ry: Eettiset ohjeet (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Pelastakaa Lapset ry: järjestön toimintaa ohjaavat YK:n lapsen oikeuksien sopimus sekä UN Global Compactin, Pelastakaa Lasten ja Unicefin yhdessä laatimat lapsen oikeudet liiketoiminnassa -toimintaperiaatteet. (Linkit avautuvat uuteen välilehteen)
Suomen Punainen Risti: Suomen Punaisen Ristin eettiset ohjeet (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Suomen Tietokirjailijat ry: Eettiset ohjeet tietokirjailijalle (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Eettinen ohjeistus taide- ja kulttuurialalle (valmistunut helmikuussa 2023)
Journalistiliitto ry: Journalistin ohjeet (2014) (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT ry: Kirkon nuorisotyönohjaajan eettiset ohjeet (n.d.) (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Nuoli ry ja Allianssi ry: Nuorisotyön ammattieettinen ohjeistus (2014)(linkki avautuu uuteen välilehteen)
Opettajien Ammattijärjestö OAJ ry:
Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen
- Opetustyön eettiset periaatteet (n.d.)
- Comeniuksen vala eli opettajan vala (2014)
- Opettajan arvot ja eettiset periaatteet (n.d.)
- Opetusalan eettinen neuvottelukunta (n.d.)
Sairaanhoitajaliitto ry:
Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry: Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet (2017) (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Tukea eettiseen toimintaan: eettisen toiminnan reflektiivinen prosessi
Järjestötoimintaan ei ole laadittu omaa eettistä ohjeistusta, mutta järjestötoimijat voivat saada tukea edustamiensa alojen eettistä toimintaa tarkastelevista malleista sekä yksittäisten järjestöjen itselleen tekemistä eettisistä ohjeistuksista (katso edellinen aineistokohta: Esimerkkejä eettisistä ohjeistuksista).
Sosiaali- ja terveysalan koulutukseen ja tulevaisuuden työhön on laadittu eettinen toimintamalli, joka koostuu viidestä osasta.
- Eettisen toiminnan reflektiivinen prosessi
- Ammattieettistä toimintaa ohjaavat ja edistävät tekijät
- Digitalisaatiossa huomioon otettavia näkökulmia
- Eettiseen toimintaan vuorovaikutuksessa olevat (yksilön, yhteisölliset, yhteiskunnalliset ja globaalit) kehät
- Tulevaisuuteen liittyvät skenaariot.
(Sihvo ym. 2020, 28−29.)
Mallin ytimessä on kohta 1: eettisen toiminnan reflektiivinen prosessi, joka on kuvattuna alla olevassa kuviossa (Sihvo ym. 2020, 30).
Mallin avulla voidaan reflektoiden käsitellä toiminnassa tunnistettuja eettisiä kysymyksiä tai ongelmia yhteisöllisenä oppimisprosessina. Prosessia voidaan hyödyntää yksilön/työntekijän, työyhteisön sekä organisaation ja yhteiskunnan tasoilla.
Kohta 2: ammattieettistä toimintaa ohjaavat ja edistävät tekijät kuvataan seuraavassa aineistokohdassa.
Tukea eettiseen toimintaan: ammattieettistä toimintaa ohjaavat ja edistävät tekijät
Sihvon ym. (2020, 30-31) luoman eettisen toimintamallin perusteella on mahdollista jäsentää myös ammattieettistä toimintaa ohjaavia ja edistäviä tekijöitä:
Eettinen perusta, lainsäädäntö ja ohjeet
- yhteiskunnan arvot ja normit, poliittinen päätöksenteko
- eettinen perusta
- eettinen lainsäädäntö ja ohjeistus, strategiat, standardit ja kriteeristö (kansainvälisesti, EU:ssa ja kansallisesti)
- eettiset periaatteet
- eettiset yhteisöt ja verkostot
Jatkuvasti kehittyvä eettinen osaaminen ja koulutus
- eettinen osaaminen
- eettinen arvopohdinta, jatkuva eettinen arviointi
- etiikan jatkuva oppiminen
- eettisen osaamisen kehittäminen ja koulutus
- osaamisvajeiden tunnistaminen ja osaamisen kehittäminen
Tulevaisuuden muutosten ja eettisten kysymysten ennakointi
- tulevaisuuden skenaarioihin liittyvät eettiset kysymykset, ns. ”mustat joutsenet” (esim. pandemia)
- ikääntyvä yhteiskunta, polarisaatio, eriarvoistuminen
- kestävä kehitys
Eettisen toiminnan edistäminen ja mahdollistaminen
- eettinen johtaminen
- eettistä toimintaa mahdollistavien rakenteiden ja toimintakulttuurin luominen
- monitoimijaisuus
- eettisesti kestävien palvelujen kehittäminen (myös esimerkiksi digitaaliset palvelut), hankinta ja käyttö
- riskien hallinta
Eettinen osaaminen on yhteydessä muun muassa työhyvinvointiin, ajattelun ja päätöksenteon eettisyyteen sekä ihmisten oikeuksien kunnioittamiseen (Andersson ym. 2022.). Sitä voidaan tukea ja edistää tarjoamalla työntekijöille mahdollisuuksia reflektoida ja keskustella eettisistä kysymyksistä työyhteisössä.
Lähde: Sihvo, Päivi, Vesterinen, Olli, Koski, Arja, Malkavaara, Mikko & Pasanen, Miia 2020. Eettinen toimintamalli. Teoksessa Päivi Sihvo ja Arja Koski (toim.) Eettinen toimintamalli – osaamista tulevaisuuden koulutukseen ja sote-alan työhön. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B:65. Joensuu: Karelia ammattikorkeakoulu, 25-36.
Eettisten kysymysten tunnistamisen ja arvioinnin tarkistuslista
Tarkistuslista on tehty järjestötoimijoille esimerkiksi tukemaan eettisten kysymysten tunnistamista ja arviointia.
Tarkistuslistan teossa on sovellettu Päivi Sihvon ja Arja Kosken toimittaman teoksen ” Eettinen toimintamalli – osaamista tulevaisuuden koulutukseen ja sote-alan työhön” tarkistuslista sote-alan digitalisaatioon liittyvien eettisten kysymysten tunnistamiseen ja arviointiin (2020, 198–200).
Valitse eettisen tarkastelun kohde. Se voi olla esimerkiksi uuden toiminnan tai palvelun kehittäminen vertaisryhmätoiminnan tueksi.
Tarkistuslista auttaa arviomaan sitä, mitkä eettiset näkökulmat on jo huomioitu ja mihin tulee vielä kiinnittää huomiota ja tehdä mahdollisia kehittämistoimia.
Tarkistuslista pdf-tiedostona (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Tarkistuslista word-tiedostona (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Eettinen tieto, ajattelu ja toimintatavat
Pohdi eettisen tiedon, ajattelun ja toimintatapojen läsnäoloa yhteisössänne:
- kouluttaminen eettisistä lähtökohdista ja eettisyyteen
- perehdyttäminen arvoihin ja toimintatapoihin
- tiedon siirto eettisenä prosessina
- hiljaisen tiedon siirto
Mikä olisi ensimmäinen mahdollinen muutos, jonka haluaisitte yhdessä yhteisössänne toteuttaa?
Esimerkki eettisestä ohjeistuksesta: Suomen Olympiakomitea
Suomen Olympiakomitea on luonut Reilu Peli – urheiluyhteisön eettiset periaatteet (2021). Olympiakomitean mukaan Reilu Peli -aineisto on koko urheiluyhteisöä sitova eettinen ohjeistus ja vastuullisuustyön perusta.
Reilu Peli -periaatteet pohjautuvat olemassa olevaan lainsäädäntöön sekä erilaisiin kansainvälisiin sopimuksiin ja säännöstöihin, esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin 2030.
Reilu Peli -ohjeisto peilaa myös olympismin perusarvoja – kunnioitusta, ystävyyttä ja erinomaisuutta. Reilun Pelin eettisissä periaatteissa on kysymys jatkuvasta prosessista ja päivittäisistä arvovalinnoista liikunnan ja urheilun arjessa. (Reilu Peli – urheiluyhteisön eettiset periaatteet 2021.)
Kuva. Urheiluyhteisön vastuullisuusohjelma. Suomen Olympiakomitea. (Lähde: Reilu Peli – urheiluyhteisön eettiset periaatteet 2021)
Periaatteet on kirjoitettu me-muotoon. Käsitteellä ”Me” viitataan ensisijaisesti Olympiakomiteaan ja sen jäsenjärjestöihin. Lisäksi sillä viitataan kaikkiin liikunnan ja urheilun toimijoihin, kuten liikunnan harrastajiin, urheilijoihin, vapaaehtoisiin, palkallisiin työntekijöihin, valmentajiin ja ohjaajiin, joukkueenjohtajiin, päätöksentekijöihin ja vanhempiin.
Olympiakomitea suosittelee, että sen jäsenjärjestöjen hallitukset käsittelevät Reilun Pelin -periaatteita oman järjestönsä toiminnan kannalta ja laativat omat toteuttamismallinsa periaatteiden toteuttamisesta käytännössä. (Reilu Peli – urheiluyhteisön eettiset periaatteet 2021.)
Tutustu koko aineistoon: Reilu Peli – urheiluyhteisön eettiset periaatteet (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Tutustu myös: Eettinen osaaminen -teemapaketti, osa 5: Ekososiaalinen sivistys (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Eettinen kuormittuneisuus
Eettinen kuormittuneisuus voidaan jakaa kahteen ongelmatyyppiin:
- Ensimmäisessä henkilö ei tiedä mikä on oikea toimintatapa.
- Toisessa henkilö joutuu toimimaan syystä tai toisesta sääntöjen, normien tai omien arvojensa vastaisesti.
Ensimmäisen tyypin ongelmat johtuvat selkeiden toimintaohjeiden puutteesta. Tällöin kyseessä on moraalinen ristiriita: varmasti oikeaa ja hyvää ratkaisua ei välttämättä edes ole olemassa, jolloin henkilö joutuu valitsemaan mahdollisesti huonoista vaihtoehdoista vähemmän huonon.
Toisen tyypin ongelmat taas aiheutuvat siitä, ettei olemassa olevia ohjeita jostain syystä pystytä tai haluta noudattaa ja valitaan toimia tietoisesti toisin.
Eettisen päätöksentekotilanteen moraalinen intensiteetti vaikuttaa merkittävästi yksilön moraaliseen päätöksentekoon ja toimintaan.
Jones (1991) jakaa kuuteen luokkaan tekijät, jotka vaikuttavat eettisen ongelman moraaliseen intensiteettiin:
- Seurausten laajuus ja merkittävyys
- Yhteisön yksimielisyys oikeasta ja väärästä
- Seurasten todennäköisyys (positiiviset tai negatiiviset)
- Päätöksenteon ja sen seurausten ajallinen läheisyys
- Päätöksenteon kohteen läheisyys päätöksentekijälle (sosiaalisesti, kulttuurisesti, psykologisesti tai fyysisesti).
- Seurausten keskittyminen, eli se kuinka montaa ihmistä päätös koskee
Tilanteet, joiden intensiteetti arvioidaan korkeaksi, havaitaan helpommin eettistä pohdintaa vaativiksi ja ne synnyttävät syvällisempää moraalista pohdintaa kuin alhaisen intensiteetin tilanteet.
Voidaan esimerkiksi olettaa, että järjestön työntekijöiden välinen riitely arvioitaisiin korkean intensiteetin tilanteeksi, koska sillä nähdään olevan järjestön arjen sujuvuuteen merkitystä. (kohta 1.) Niin ikään yhteisö todennäköisesti kokee riitatilanteen arvojensa vastaiseksi (kohta 2.) ja tilanteella pelätään olevan negatiivisia vaikutuksia niin yksilöiden kuin koko yhteisön hyvinvointiin. Tilanne voidaan nähdä myös mainehaittana (kohta 3.) Asiaan puuttumista saattaa hidastaa pelko mahdollisten seurausten välittömyydestä (kohta 4.). Todennäköisesti riitelijät ja tätä todistavat henkilöt ovat tiiviisti tekemisissä toistensa kanssa (kohta 5.) ja tilanne koskee koko yhteisöä (kohta 6.).
Moraalinen intensiteetti vaikuttaa merkittävästi eettisen päätöksenteon kaikkiin vaiheisiin, moraalisen ongelman havaitsemisesta, moraaliseen arviointiin sekä intentioon ja toimintaan.
Lähde: Jones, Thomas 1991. Ethical decision making by individuals in organizations: An issue contingent model. Academy of Management Review, 16, 366–395.
Käytetyt lähteet ja aiheesta lisää
Käytetyt lähteet
Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen.
Andersson, Henrik, Svensson, Anders, Frank, Catharina, Rantala, Andreas, Holmberg, Mats & Bremer, Anders 2022. Ethics education to support ethical competence learning in healthcare: an integrative systematic review. BMC Med Ethics 23, 29.
Hallamaa, Jaana 2017. Yhdessä toimimisen etiikka. Helsinki: Gaudeamus.
Jones, Thomas 1991. Ethical decision making by individuals in organizations: An issue contingent model. Academy of Management Review, 16, 366–395.
Koski, Arja, Vesterinen, Olli, Malkavaara, Mikko, Heino, Taina & Tauriainen, Pia 2020. Eettinen foorumi – tila(a) oppia ja kehittää eettistä osaamista. Teoksessa Helminen, J. (toim.) Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. TKI-toiminnan vuosikirja 5, 97−112.
Lind, Kimmo 2022. Johtaminen järjestöissä. Teoksessa: Kimmo Lind & Pekka Kaunismaa (toim.) Järjestöt valokeilassa. Järjestöt organisaatioina, toimijoina ja tutkimuskohteina. Helsinki: Humak. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 136. 52-73.
Ojajärvi, Sanna & Valtonen, Sanna 2016. Hyvä hallintotapa liikunta-alalla. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 13. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura.
Reilu Peli – urheiluyhteisön eettiset periaatteet 2021. Suomen Olympiakomitea.
Seppänen, Anna 2023. Esitys Eetikko ja insinööri yhteistyössä –
webinaarissa 17.1.2023. CoHumans ja Gofore.
Sihvo, Päivi & Koski, Arja 2020 (toim.). Eettinen toimintamalli – osaamista tulevaisuuden koulutukseen ja sote-alan työhön. Karelia-ammattikorkeakoulu 2020, B, Oppimateriaaleja ja kokoomateoksia: 65.
Sihvo, Päivi, Koski, Arja, Malkavaara, Mikko, Vesterinen, Olli & Pasanen, Miia 2020. Eettisen toimintamallin kehittämisen prosessi. Teoksessa Sihvo, Päivi & Koski, Arja 2020 (toim.). Eettinen toimintamalli – osaamista tulevaisuuden koulutukseen ja sote-alan työhön. Karelia-ammattikorkeakoulu 2020, B, Oppimateriaaleja ja kokoomateoksia: 65, 18–24.
Sihvo, Päivi, Vesterinen, Olli, Koski, Arja, Malkavaara, Mikko & Pasanen, Miia 2020. Eettinen toimintamalli. Teoksessa Sihvo, Päivi & Koski, Arja 2020 (toim.). Eettinen toimintamalli – osaamista tulevaisuuden koulutukseen ja sote-alan työhön. Karelia-ammattikorkeakoulu 2020, B, Oppimateriaaleja ja kokoomateoksia: 65, 25–35.
Aiheesta lisää
Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen.
Härkönen, Kristiina & Seppänen, Anna 2022. Elämmekö kriisien aikakautta? Recoding-podcastsarja, kausi 8. Gofore.
Seppänen, Anna n.d. Eettisen arvioinnin muistilista. Ideoita edistyneen analytiikan kestävään hyödyntämiseen julkisen sektorin johtamisessa. Lapsiperheiden edistynyt analytiikka -hankkeen materiaalia. CoHumans: Helsinki.
Seppänen, Anna 2022a. Eettiset ohjeistot eivät riitä kriisien aikakaudella. Organisaatiosi tarvitsee eettistä toimintakykyä. 20.4.2022.
Seppänen, Anna 2022b. Yhteisön eettinen toimintakyky on uusi näkökulma yritysvastuuseen. 1.2.2022
