Tältä sivulta löydät tietoa siitä, mitä ekososiaalinen sivistys tarkoittaa ja mitä se merkitsee järjestötoiminnan kannalta kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi. Ymmärrys vastuullisuuden merkityksestä ja kestävän kehityksen tavoitteista ovat ekososiaalisen sivistyksen perusta. Uudenlaisen sivistyskäsityksen omaksuminen edellyttää kykyä tunnistaa ja kyseenalaistaa nykyisiä sekä ajatusmalleja että käsityksiä hyvästä elämästä. Tulevaisuusorientaation ja transformatiivisen oppimisen kautta opit rakentamaan muutoskyvykkyyttä. Tutustut myös siihen, miten arvoja voi käyttää muutoksen tukena.
Ekososiaalinen sivistys tarkoittaa uudenlaista sivistyskäsitystä, jonka avulla voidaan mahdollistaa hyvä elämä yhden maapallon rajoissa tällä hetkellä elossa oleville ihmisille, tuleville ihmissukupolville ja muulle eliökunnalle. Ekososiaalinen sivistys ei tavoittele elämän kurjistumista, vaan pyrkii mahdollistamaan myös tuleville sukupolville kattavat toimintamahdollisuudet ja vapaudet. (Laininen 2018; Salonen & Bardy 2015.)
Kestävä kehitys tarkoittaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, joka tapahtuu maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Tavoitteena on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Sen edellytys on, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. (Ympäristöministeriö 2023.)
Kestävää kehitystä ja sen edistämiseen liittyvää vastuullisuustyötä tarkastellaan neljän ulottuvuuden kautta: ekologisen kestävyyden, sosiaalisen kestävyyden, kulttuurisen kestävyyden ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. (Opetushallitus 2023.) Ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys ovat monin eri tavoin kytköksissä toisiinsa. Elämä maapallon kantokyvyn rajoissa edellyttää, että nämä ulottuvuudet eivät vaaranna toistensa hyvinvointia. Siksi keskinäisriippuvuus on kestävän kehityksen kannalta oleellinen käsite. (Kestävä kehitys 2023.)
Globaali Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda2030 on yksi tunnetuimmista kestävän kehityksen viitekehyksistä. Se tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. (YK-liitto 2023.)
Vastuullisuus on kattokäsite kestävälle kehitykselle, yritysvastuulle ja yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle. Käsityksemme vastuullisuudesta muuttuu jatkuvasti yhteiskunnan mukana. Aikamme suurimmat ongelmat, kuten ekologinen kestävyyskriisi sekä globaali eriarvoistuminen, edellyttävät vastuullisuusajattelua, joka perustuu kestävän kehityksen sekä nykytilan että tulevaisuuden vaihtoehtojen kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen. (Helsström & Parkkonen 2022.)
Ekososiaalinen sivistys pyrkii yhdistämään ekologisen ajattelun ihmisyyden perustarpeisiin, jotka ovat talouskasvusta irrallisia. Tämä ajattelu on tuttua järjestöille niiden voittoa tavoittelemattoman luonteen ja yhteiskunnallisten tavoitteiden vuoksi. Järjestöillä on luontainen rooli kestävän elämäntavan edistäjinä.
Länsimaissa vallitsee ajattelu, jossa kulutuksen ja markkinoiden kasvu mielletään myönteiseksi kehitykseksi. Maapallo on rajallinen, minkä vuoksi tarvitaan hyvinvointiajattelun laajentamista (Rees 2014). Tässä järjestöt voivat auttaa, sillä ne ovat monella tapaa kosketuksissa ihmisten arkeen. Pelkästään vapaaehtoistyötä tekee kuukausittain noin 1,5 miljoonaa suomalaista. Järjestötoiminta tavoittaa usein muita toimijoita helpommin ja suoremmin heikommassa asemassa olevia. (Salo 2019.)
Järjestöt ovat mukana Suomen maaraportissa (linkki avautuu uuteen välilehteen) arvioimassa Agenda2030-tavoitteiden toteutumista (Helsström & Parkkonen 2022; SOSTE ry 2020). Agenda2030-toimenpideohjelma on myös hyvä lähtökohta järjestön omalle vastuullisuustyölle. Järjestöissä arvopohja ja toiminta korostavat usein jo lähtökohtaisesti vastuullisuutta, mutta esimerkiksi rahoittajat ja järjestön eri toimijat voivat odottaa sitoutumista aiempaa kestävämpään toimintaan.
Aineistot ja tehtävät: orientaatio
Talouskasvuun sidotun sivistyskäsityksen tunnistaminen
Hyvän elämän tavoittelussa on viime vuosikymmeninä korostunut vaurauden tavoittelu. Hyvinvointimme on perustunut ajatukseen loputtomasta talouden ja kulutuksen kasvusta. (Salonen & Bardy 2015.)
Palaa omiin kouluaikoihisi.
Pohdi, miten talouskasvuun sidottu sivistyskäsitys vaikutti oppimispolkusi taustalla.
Miten kielten opiskelussa puhuttiin matkustelusta?
Millaisia laskutehtäviä matematiikan tunnilla ratkottiin?
Millaisia arvoja näihin liittyi?
Kannustiko omaksumasi sivistys kestävään elämäntapaan?
Pohdi millaista hyvinvointi- ja sivistyskäsitystä opetus tuki.
Ihmiskeskeisen ajatusmallin haastaminen
Ekologinen kestävyyskriisi on pääosin ihmisen aiheuttama. Sen takana on ihmiskeskeisyyden ajatusmalli, joka asettaa ihmisen keskeiseksi toimijaksi maailmassa. Ihminen asettuu muuta elämää ylemmälle tasolle ja itsenäiseen rooliin. Eläimet ja muu luonto nähdään alisteisessa asemassa suhteessa ihmiseen, joka käyttää niitä välineinä omien päämääriensä edistämiseen.
Ihmiskeskeisyys on näkökanta, joka leimaa etenkin länsimaista ja modernia ajattelua läpileikkaavana asenteena. Yhteiskuntamme ja talousjärjestelmämme voi perustellusti nähdä perustuvan ihmiskeskeisyyden oletukselle.
Ekososiaalinen sivistys haastaa ihmiskeskeistä maailmankuvaa ja ehdottaa, että myös ihmislajin oman selviytymisen kannalta on olennaista, että siitä luovutaan. Jos ihmiskunta keskittyy vain omaan hyvinvointiinsa ajattelematta muita planeettamme ekosysteemejä, se pilaa myös omat elinolosuhteensa.
Ihmiskeskeisyyden tunnistaminen omassa ajattelussa
Yksi ihmiskeskeisyyden vaikutuksista on, että ihmisen on vaikea samaistua muihin kuin inhimillisiin toimijoihin. Tästä syystä meidän on helpompi tuntea empatiaa vaikkapa eläimiä kohtaan, jos olemme ensin kuvitelleet niille ihmismäisiä piirteitä.
Tulkitsemme lemmikkieläinten eleitä ja ilmeitä usein ihmiskeskeisesti: läähättävän koiran saatetaan sanoa hymyilevän, vaikka koira viestii läähätyksellä aivan eri asioita kuin ihminen hymyllä. Myös saduissa eläimet saavat ihmiselle tyypillisiä motiiveja ja toimintatapoja. Ilmiö ei rajoitu eläimiin, vaan myös esimerkiksi myrskyävää merta saatetaan kuvailla vihaiseksi.
Pohdi ja muistele esimerkkejä tällaisista tarinoista ja tilanteista: missä tilanteissa sinulle on perusteltu muiden eliöiden toimintaa ihmismäisen tulkintakehyksen kautta, tai olet itse tehnyt niin?
Transformatiivinen oppiminen ja tulevaisuusajattelu
Ekososiaalinen sivistys edellyttää maailmankuvaa, jossa on luovuttu ihmiskeskeisyydestä. Tässä maailmankuvassa ihmiset, eliöt ja luonto nähdään itseisarvoisina ja yhdenvertaisina. Jotta ihmisten maailmankuva voi muuttua näin perustavanlaatuisesti, tarvitaan transformatiivista oppimista, tulevaisuusorientaatiota ja tulevaisuusajattelua.
Transformatiivisella oppimisella tarkoitetaan perustavanlaatuista muutosta ihmisen suhteessa ympäröivään todellisuuteen. Oppimisen nähdään olevan monimuotoinen ja jopa haastava prosessi, joka voi herättää oppijassa myös vastarintaa. Opittu tieto ei ainoastaan kasaudu aiemmin opitun päälle, vaan oppijan ajattelukehykset kokevat merkittäviä muutoksia. Tällainen oppimisprosessi vaatii tilaa ja aikaa. (Matikainen & Tervasmäki 2021.)
Tulevaisuusorientaatio tarkoittaa kykyä suunnata ajattelua ja tekoja tavalla, joka mahdollistaa tulevaisuuden pohtimisen ja siihen vaikuttamisen tietoisesti. Tulevaisuusorientaation oppiminen tapahtuu transformatiivisella tasolla, johon liittyy myös käyttäytymisen muutos. Tulevaisuuden muokkaamisen lisäksi tulevaisuusorientaatio muuttaa siis myös ihmistä itseään. (Laininen 2018.)
Melko samansuuntainen käsite on tulevaisuusajattelu, millä tarkoitetaan nykyhetken muutosten ja tulevaisuutta koskevien oletusten tunnistamista ja haastamista, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelua ja niiden peilaamista nykyhetken valintoihin (Dufva ym. 2021). Tulevaisuuden pohdintaan sisältyy näin ollen aina myös nykyhetken ja siihen johtaneiden kehityskulkujen ymmärtäminen.
Transformatiivinen oppiminen ja tulevaisuusorientaatio ovat yhteydessä keskenään ja tähtäävät tulevaisuusajattelun laajentamiseen. Merkityksellinen näkymä tulevaisuudesta alkaa näyttää helpommin saavutettavalta, kun irtaantuminen vanhoista ajattelemisen ja tekemisen tavoista helpottuu (Joutsenvirta ym. 2022).
Aineistot ja tehtävät: Tulevaisuusajattelu ja transformatiivinen oppiminen
Mistä on kyse transformatiivisessa oppimisessa?
Transformaatio tarkoittaa muutosta, jossa myös tekijä itse muuttuu (trans forma, yli tai poikki muodon tapahtuva muutos). Kestävän elämäntavan rakentamiseksi on pitkään ymmärretty, että pelkkä ympäristön muuttaminen ei riitä, vaan meidän on oltava valmiita muuttumaan myös yksilöinä ja toimijoina. Transformaation käsite auttaa paljastamaan erilaiset arvorakennelmat, tiedon ja ihmisten väliset suhteet, ja haastamaan niitä tavalla joka voi luoda systeemitason muutosta (Ely 2021).
Transformatiivisella oppimisella tarkoitetaan perustavanlaatuista muutosta ihmisen suhteessa ympäröivään todellisuuteen. Oppimisen nähdään olevan monimuotoinen ja jopa haastava prosessi, joka voi herättää oppijassa myös vastarintaa. Opittu tieto ei ainoastaan kasaudu aiemmin opitun päälle, vaan oppijan ajattelukehykset kokevat merkittäviä muutoksia. Tällainen oppimisprosessi vaatii tilaa ja aikaa. (Matikainen & Tervasmäki 2021.)
Transformatiivinen oppiminen järjestöissä
Järjestöt tarjoavat toimijoilleen transformatiivisen oppimisen kokemuksia. Koska järjestötoiminnassa tapahtuu uuden oppimisen rinnalla jatkuvasti käytännön tekemistä ja sosiaalisten suhteiden luomista, transformatiivisen oppimisen mahdollisuudet ovat laajat.
Esimerkiksi ihmisoikeuksia ajavan järjestön vapaaehtoistoimintaan mukaan tullessaan uusi jäsen omaksuu jatkuvasti uutta tietoa ihmisoikeuksista ja niiden toteutumisesta. Samalla hän pystyy vaikuttamaan esimerkiksi osallistumalla mielenilmauksiin, järjestämällä vetoomuksia ja auttamalla kampanjoissa. Järjestön parissa luodut sosiaaliset suhteet antavat esimerkkejä siitä, miten monin eri tavoin maailman tilanteeseen voi suhtautua ja vaikuttaa. Järjestötoimija kokee transformatiivisen oppimisprosessin, joka vaikuttaa perustavanlaatuisesti siihen, miten hän suhtautuu muuhun maailmaan ja rooliinsa siinä.
Pohdi, millaista transformatiivista oppimista olet itse kokenut toimiessasi järjestössä. Seuraavat kysymykset voivat tukea pohdintaa:
- Miten suhtautumisesi ympäröivään maailmaan on muuttunut?
- Näetkö omat mahdollisuutesi vaikuttaa yhteiskuntaan erilaisessa valossa kuin ennen järjestötoiminnan aloittamista?
- Pystytkö kuvittelemaan, että järjestön ydintehtävä tai ydintoiminta olisi aivan jotain muuta kuin se on nyt?
- Mitä olisi sen dystopia? Entä utopia?
- Millaiset tilanteet tai tapahtumat ovat ravistaneet käsityksiäsi järjestöistä?
Pohdintaa voi tehdä myös yhdessä järjestön eri toimijoiden kanssa.
Transformatiivisen oppimisen kokemus
Minkä asian tai aihealueen tuntemus on muuttanut sinua ja suhtautumistasi maailmaan? Mieti elämäsi varrella tapahtunutta muutosta, jota voidaan kutsua transformatiivisen oppimisen kokemukseksi.
Pohdi, mikä teki kokemuksesta niin mullistavan ja millä tavalla oppimasi asiat ovat vaikuttaneet siihen, miten olet vuorovaikutuksessa muun maailman kanssa.
Mahdollisuuksien mukaan keskustele tästä kokemuksesta yhteisössäsi ja kysy toisen vastaavista kokemuksista. Pohtikaa yhdessä, miten yhteisössänne voitte mahdollistaa näiden kokemusten syntymisen ja toisten kanssa jakamisen.
Järjestön transformatiivisen oppimisen visio
Katso järjestösi strategiaa tai visiota, jos sellainen on saatavilla.
Pohdi, millaista transformatiivista oppimista järjestösi haluaa tarjota mukana oleville aktiiveille, jäsenille tai työntekijöille.
Halutessasi haastattele useampaa järjestössäsi toimivaa henkilöä siitä, miten mukana oleminen on heille opettanut ja miten se on muuttanut heidän maailmankuvaansa.
Koosta tiedot yhteen ja pohdi, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä vastauksissa on.
Syventävää luettavaa: Transformatiivinen oppiminen
Joutsenvirta, Maria, Laininen, Erkka, Tyni, Sanna & Korkeakoski, Marko 2022. Transformatiivinen oppiminen kestävyysosaamisen tukena. AMK-lehti/UAS Journal 3/2022. (Linkki avautuu uuteen välilehteen)
Tulevaisuusajattelu ja heikot signaalit
Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) sivuilla on avoimesti saatavilla laaja aineisto, joka tukee tulevaisuusajattelua erilaisten harjoitteiden ja työpajapohjien avulla (lukulista).
Sitra kannustaa kuvittelemaan moninaista tulevaisuutta pohtimalla heikkoja signaaleja, joilla tarkoitetaan ajassamme jo läsnäolevia pieniä vihjeitä tulevaisuuden trendeistä. Osa heikoista signaaleista vaipuu unholaan, mutta osa vahvistuu, ja yhdessä muiden heikkojen signaalien kanssa ne muodostavat trendejä. Kun trendi vahvistuu riittämiin ja vaikuttaa usealla yhteiskunnan osa-alueella, sitä voidaan kuvata megatrendiksi.
Järjestöt voivat toimia näiden heikkojen signaalien ja megatrendien tunnistajina toimiessaan hyvin lähellä erilaisia ihmisryhmiä.
Kuvittele vaihtoehtoisia tulevaisuuksia
Tulevaisuus on väistämätön, mutta sen sisältämät tapahtumat ja ilmiöt voivat olla moninaisempia kuin kuvittelemme. Tämän vuoksi jokaisen on hyvä tarkistaa, onko oma kyky ajatella ja kuvitella tulevaisuutta kunnossa.
Julkisessa keskustelussa esiin nousevat tulevaisuuskuvat ovat usein kapeita, ja ne harvoin toteutuvat juuri sellaisina kuin toivoimme tai pelkäsimme. Yhden kapean tien sijaan tulevaisuus on kuin laaja metsä, johon voi olemassaolevien väylien lisäksi tallata lukemattomia uusia polkuja. (Dufva ym. 2021.)
Tulevaisuusorientaation yhteydessä voidaan puhua myös tulevaisuuslähtöisestä oppimisesta. Siinä pysähdymme hetkeksi kuvittelemaan, että toivomamme tulevaisuuskuva on jo totta, ja pohdimme askeleita, jotka ovat johtaneet tähän myönteiseen tilanteeseen. (Joutsenvirta 2022.)
Tiettyyn tulevaisuuskuvaan lukkiutumisen sijaan tulevaisuuslähtöinen oppiminen kannustaa kuvittelemaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja tunnistamaan oman roolin toivotun tulevaisuuden rakentamisessa (Joutsenvirta 2022).
Tulevaisuusorientaation omaksuminen on hyvä esimerkki transformatiivisen oppimisen prosessista. Ihminen ei ainoastaan omaksu tietoa siitä, miten tulevaisuutta voi ajatella, vaan alkaa lisäksi nähdä ympärillään heikkoja signaaleja ja niiden muodostamia trendejä. Hänen suhtautumisensa ympäröivään maailmaan muuttuu, ja hän alkaa nähdä vaikutusmahdollisuuksia siellä, missä tulevaisuus aiemmin näyttäytyi ennalta määriteltynä.
Syventävää luettavaa: Tulevaisuusorientaatio
Sitran materiaalit, esimerkiksi:
Tulevaisuuden uudistajat, Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmä (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Dufva, Mikko, Grabtchak, Anna, Ikäheimo, Hannu-Pekka,
Lähdemäki-Pekkinen, Jenna & Poussa, Liisa 2021. Vaikuta tulevaisuuteen. Sitran selvityksiä 174. (Linkki avautuu uuteen välilehteen)
Aineistot ja tehtävät: Arvot muutoksen tukena
Mitä arvot ovat?
Arvot ovat abstrakteja, yksilölle mieluisia tavoitteita. Ne eivät ole tilannesidonnaisia. Arvot siis eroavat normeista, tavoitteista ja asenteista siinä, että ne pysyvät melko muuttumattomina tilanteesta toiseen. Niiden tärkeysjärjestys vaihtelee paljon yksilöiden välillä. (Sagiv ja Roccas 2017.)
Arvot järjestötoiminnassa
Ihmisillä on vahva motivaatio rakentaa arvomaailmansa mukaista yhteiskuntaa yhdessä samanmielisten kanssa. Järjestötoiminta tarjoaa tähän mahdollisuuden. Lisäksi ihmiset hakevat järjestötoiminnan kautta harmoniaa oman arvomaailmansa ja tekojensa välille, mikä tuottaa heille mielihyvää ja vahvistaa positiivista minäkuvaa. Arvoilla on tärkeä rooli järjestötoiminnan motivaatiotekijänä.
Järjestöissä toimivien ihmisten arvomaailmat eivät välttämättä ole kovin kaukana toisistaan, vaikka toiminnassa olisikin havaittavissa eroja. Erilaisten arvomaailmojen sijaan kyse voi olla eroista arvojärjestyksissä. Tämän ymmärryksen avulla on helpompi nähdä, miten yhteistyötä niin yksittäisten toimijoiden kuin kokonaisten järjestöjen välillä voi rakentaa. Esimerkiksi yhteistyön alussa voi keskustella molemmille järjestöille tärkeistä arvoista ja etsiä yhdessä keskustellen jaettua arvopohjaa.
Arvot motivoivat toimimaan
Arvot ovat peruslaadultaan positiivisia: ne ovat yksilölle tavoiteltavia ja mieluisia. Ihmiset vastaavat kysyttäessä olevansa erittäin tyytyväisiä omiin arvoihinsa ja arvomaailmaansa.
Koska arvot ovat ihmisille niin mieluinen asia, ne muodostavat voimakkaan motivaation lähteen. Tämä motivaatio on mahdollista kanavoida toiminnaksi esim. järjestöissä.
Omaa toimintaansa voi perustella monella tavalla:
- Autoin, koska olen mukava ihminen (luonteenpiirteet).
- Autoin, koska pidän auttamisesta (mieltymykset, kiinnostuksen kohteet).
- Autoin, koska pidän asiaa tärkeänä (arvot).
Arvoihin vedotaan silloin, kun valintoja tai toimia halutaan perustella erityisen painavasti. Jos asia ei ole kyseenalainen, ihminen ei todennäköisesti vetoa arvoihinsa vaan esimerkiksi mieltymyksiin. (Sagiv & Roccas 2017.)
Ihmiset käyttäytyvät arvojensa mukaan rakentaakseen yhtenäisyyttä uskomustensa ja toimiensa välille ja saavuttaakseen keskeiset tavoitteensa. Ihmiset, jotka kokevat arvojensa ja tekojensa olevan linjassa, kuvaavat olevansa tyytyväisempiä itseensä, elämäänsä ja hyvinvointiinsa. (Arieli & Tenne-Gazit 2017.)
Arvot muutoksessa
Transformatiiviseen oppimiseen liittyy muutos yksilön suhteessa ympäröivään maailmaan. Kun oppiminen on transformatiivista, se ei ole pelkästään tiedon kartuttamista ja sen käyttämistä, vaan se muuttaa tapaamme katsoa maailmaa.
Tästä herää kysymys: voiko muutos olla niin syvä, että se vaikuttaa myös ihmisen omaan arvomaailmaan? Toisin kuin usein ajatellaan, arvot voivat muuttua elämän aikana. Arvomaailma ei siis ole pysyvä. Arvot muuttuvat kuitenkin hitaammin kuin vaikkapa asenteet tai käytös.
Arvojen järjestys voi muuttua transformatiivisen oppimisen kautta
Transformatiivinen oppiminen voi muuttaa yksilön arvomaailmaa. Arvojen muutoksissa ei ole kyse aina täysin uudenlaisten arvojen omaksumisesta, vaan yhtä lailla tärkeää voi olla arvojen järjestyksen muuttuminen yksilöä ohjaavina tekijöinä. Tällöin voidaan puhua arvojärjestyksen (arvohierarkian) muutoksesta.
Esimerkiksi jos yksilö ymmärtää, että hänen lentomatkusteluun perustuva elämäntapansa ei tue kestävää elämää maapallolla, hänessä voi käynnistyä vaiheittainen muutos. Pikkuhiljaa hänen arvomaailmansa voi muuttua niin, että hänen matkustelun kautta toteuttamansa uusien elämysten kokemisen arvo vähenee tärkeysjärjestyksessä kestävyyden arvon muuttuessa tärkeämmäksi.
Arvojen ja käyttäytymisen muutos vahvistavat toinen toistaan
Muutos arvomaailmassa tukee vastavuoroisesti muutosta käyttäytymisessä, ja niistä syntyy toisiaan vahvistava kierre.
Muutos arvojärjestyksessä mahdollistaa sen, ettei yksilö lopulta koe luopuvansa itselleen kaikista tärkeimmistä asioista, vaikka hänen käyttäytymisensä muuttuu.
Jos arvojen järjestys on muuttunut niin, että esimerkiksi oman toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys on noussut tärkeämmäksi kuin uusien asioiden kokeminen, ei uusi matkustelua välttävä elämäntyyli tunnu vähemmän arvokkaalta kuin entinen.
Arvomuutosten tapahtumajana
Piirrä paperille aikajana syntymästäsi nykyhetkeen.
Sijoita aikajanalle 5–7 sinulle tärkeää tapahtumaa, joissa olet kokenut jonkinlaisen muutoksen.
Pohdi kirjoittaen tai keskustellen yhteisössäsi, miten arvosi ovat muovaantuneet näissä tapahtumissa.
Tarkastele arvojesi muutosta suhteessa kestävään elämäntapaan.
Tehtävä on saanut inspiraationsa: Point of Value -yrityksen arvojen fasilitointimetodeista (linkki avautuu uuteen välilehteen, sivusto on englanninkielinen)
Aineistot ja tehtävät: Kestävä kehitys järjestöissä
Agenda2030-toimenpideohjelma ja järjestöt
Järjestöjen vaikuttavuus painottuu usein sosiaalisen ja kulttuuriseen kestävyyden osa-alueeseen. Agenda2030:n osalta eriarvoisuuden vähentäminen ja yhdenvertaisuus ovat perustavanlaatuisia tavoitteita järjestöille. Yleisimmät järjestötoimintaan yhdistettävät kestävän kehityksen (Agenda2030) tavoitteet ovat:
- Tavoite 1 Ei köyhyyttä
- Tavoite 3 Terveyttä ja hyvinvointia
- Tavoite 4 Hyvä koulutus
- Tavoite 10 Eriarvoisuuden vähentäminen
- Tavoite 11 Kestävä kaupungit ja yhteisöt
- Tavoite 12 Vastuullista kuluttamista
Koko Agenda2030-toimintaohjelma on saatavilla: YK:n kestävän kehityksen ohjelma (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Kestävän kehityksen ulottuvuudet: ekologinen kestävyys
Ekologinen kestävyys perustuu luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttämiseen. Ympäristövastuussa tavoite on vähentää luonnonvarojen käyttöä ja materian kulutusta sekä minimoida haitallisia ympäristövaikutuksia.
Kestävän kehityksen ulottuvuudet: taloudellinen kestävyys
Taloudellinen kestävyys on sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aika välillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Taloudellista vastuuta on kulutuksen hillitseminen, hyvä hallintotapa ja pitkäjänteinen talouspolitiikkaa. (Ympäristöministeriö 2023.)
Taloudellisen vastuun kysymyksissä voidaan tarkastella myös yhteiskunnallisen vaikuttavuuden taloudellista arvoa, jolloin mittarina voi olla esimerkiksi yhteisön valtiolle maksamien verojen tai luotujen työpaikkojen määrä.
Kestävän kehityksen ulottuvuudet: sosiaalinen kestävyys
Sosiaalisesti kestävän kehityksen tarkoitus on turvata ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet voida hyvin, saavuttaa perusoikeudet, hankkia elämän perusedellytykset ja mahdollistaa osallistuminen päätöksentekoon omassa maassaan ja maailmanlaajuisesti. Sosiaalisen kestävyyden ajatuksena on taata, että hyvinvoinnin edellytykset siirtyvät sukupolvelta toiselle.
Maailmanlaajuisia sosiaalisen kestävyyden kysymyksiä ovat esimerkiksi väestönkasvu, köyhyys, ruoka- ja terveydenhuolto, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä koulutuksen järjestäminen.
Sosiaalista kestävyyttä edistäviä toimenpiteitä ovat myös muun muassa työllisyyden edistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä ikääntyvän väestön olojen turvaaminen, työ-, asuin- ja elinympäristöjen terveellisyyden, viihtyisyyden ja sosiaalisen toimivuuden parantaminen sekä väestön terveyden ja toimintakyvyn tukeminen.
Lähde: Sosiaalinen kestävä kehitys 2019.
Kestävän kehityksen ulottuvuudet: kulttuurinen kestävyys
Kulttuurinen kestävyys tarkoittaa kulttuuriin liittyvien asioiden kuten kielten, perinteiden ja tapojen säilyttämistä. Kulttuurisesti kestävässä kehityksessä hyväksytään kulttuurinen monimuotoisuus ja kunnioitetaan kaikkien oikeuksia.
Agenda2030 mukaan kulttuurisen kestävyyden tavoitteisiin kuuluu pyrkimys taata ihmisille turvalliset elinolosuhteet. Rauha, vakaus, ihmisoikeudet ja hyvä hallinto ovat keinoja tähän. Yhteistyö ja kumppanuus ovat tärkeä edellytys kestävälle kehitykselle. Pyrkimyksenä on edistää hallitusten, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä.
Lähde: Kulttuurinen kestävä kehitys 2019.
Järjestöt ja kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta
Järjestöjen ekologinen vastuu
Ekologisen vastuun näkökulmat liittyvät esimerkiksi toimitilojen kestävään käyttöön sekä energia- ja jätetehokkuuteen. Huomiota tulee kiinnittää vastuullisiin hankintoihin ja esimerkiksi järjestettävien tilaisuuksien matkojen, tilojen, ohjelman ja tarjoiluiden ympäristövaikutuksiin.
Järjestöjen sosiaalinen vastuu
Sosiaalisen vastuun näkökulmat liittyvät esimerkiksi siihen, miten järjestö tukee työntekijöiden työhyvinvointia ja ylläpitää muiden sidosryhmien tyytyväisyyttä järjestön toimintaan.
Järjestöjen kulttuurinen vastuu
Kulttuurisen vastuun näkökulmat liittyvät esimerkiksi hyvän hallinnon toimintaperiaatteiden toteutumiseen kaikessa järjestötoiminnassa riippumatta siitä, minkälaista toimintaa järjestö harjoittaa tai minkä kokoinen se on.
Järjestöjen taloudellinen vastuu
Taloudellisen vastuun näkökulmat liittyvät esimerkiksi lainsäädännön, yhdistyksen sääntöjen sekä erilaisten ohjesääntöjen – kuten talous- ja matkustusohjesääntöjen – noudattamiseen. Erinomainen lähtöasetelma taloudelliselle kestävyydelle on hyvän hallintotavan toteutuminen. Taloudellista vastuuta on myös huomioida järjestöjen mahdollisesti harjoittama sijoitustoiminta (Sievänen 2023).
Järjestöjen varainhankinnan onnistuminen mahdollistaa järjestön tavoitteisiin pääsemisen. Järjestöjen toiminnalla on yhteiskunnallista merkitystä. Jos järjestön resurssit jäävät alimitoitetuiksi, sillä on myös merkittäviä seurauksia ja/tai kustannuksia yhteiskunnalle.
Tulevaisuusorientaatio ja kestävän kehityksen edistäminen
Tutustu tarkemmin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin eli globaaliin Agenda2030 -ohjelmaan (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Mieti, mihin näistä tavoitteista järjestönne voi vaikuttaa eniten.
Kuvittele tulevaisuus, jossa kestävän kehityksen tavoite on saavutettu. Miten järjestönne on myötävaikuttanut tavoitteen saavuttamiseen ja minkälaisia toimia se on teiltä edellyttänyt?
Tutustu Sitoumus2050.fi -verkkopalveluun (linkki avautuu uuteen välilehteen). Sivustolla organisaatiot, yritykset ja yksityiset henkilöt voivat antaa kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksia.
Aineistot ja tehtävät: Vastuullisuus järjestöissä
Järjestön vastuullisuusohjelma
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on järjestöjen vastuullisuustyön perusta. Järjestön toiminnan tarkoituksen mukaan vaikutukset voivat kohdistua esimerkiksi kansanterveyden ja yleisen hyvinvoinnin edistämiseen tukemalla kansalaisten liikkumismahdollisuuksia, terveellisiä elämäntapoja, mielenterveyttä, yhteisöllisyyttä tai tasavertaisia mahdollisuuksia.
Vastuullisuusohjelma avaa järjestön toiminnan tarkoitusta ja vaikutusta sekä suhdetta ekologiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen sekä taloudelliseen kestävyyteen. Siinä on määritelty kunkin ulottuvuuden osalta toiminnan tärkeimmät näkökulmat ja asetettu tavoitteita, kuinka näiden näkökulmien kehittymistä seurataan.
Esimerkki 1: MIELI Suomen Mielenterveys ry
Vuonna 1897 perustettu MIELI ry on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää Suomessa asuvien mielenterveyttä ja ehkäistä mielenterveyden ongelmia. Yhdistys tuottaa palveluita ja tekee yhteistyötä sekä muiden alan toimijoiden kanssa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kasvattamiseksi.
Vastuullisuus MIELI ry:ssä
MIELI ry:n vastuullisuustyö perustuu hyvin pitkälti yhteistyöhön. Varsinaista vastuullisuusohjelmaa ei vielä ole, mutta yhdistys edistää vastuullisuutta strategiansa pohjalta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
MIELI ry:n vastuullisuus perustuu yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja keskittyy sosiaalisen kestävyyden edistämiseen. MIELI ry:n toiminnan keskiössä on vahvistaa kaikkien Suomessa asuvien mielen hyvinvointia ja tukea haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentaminen sekä yhdenvertaisuuden edistäminen ovat vahvoja teemoja sosiaalisessa vastuussa. Ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja yhdistyksen toiminnassa ovat muun muassa ilmastoahdistus ja ylivelkaantuminen sekä ikääntymisen ja kulttuurisen moninaisuuden asettamat vaatimukset.
MIELI ry tarjoaa matalan kynnyksen tukea akuuttiin kriisitilanteeseen. Mielenterveyden häiriöiden kustannuksiksi on Suomen osalta arvioitu 11 miljardia euroa vuodessa. Koska yhdistyksen toiminta rahoitetaan pääosin julkisin varoin, onnistunut ja vastuullinen varainhankinta korostuu taloudellisessa vastuussa. Hyvä hallintotapa on ehdoton kriteeri rahoittajien silmissä.
Ympäristövastuun rooli on yhdistyksen työssä pienempi. MIELI ry:n toiminnassa sitä voidaan tarkastella yhdistyksen hallinnoimien toimitilojen ja yhdistyksen järjestämien koulutus- ja jäsentilaisuuksien kestävyyden näkökulmasta.
Uuden tulokulman järjestön ympäristövastuuseen tuo viimeaikainen tutkimus rakennetun ympäristön mielenterveysvaikutuksista. Lapinlahden Lähde on MIELI ry:n Helsingissä, entisessä Lapinlahden sairaalassa, toimiva mielen hyvinvoinnin keskus, jonka keskeisinä mielenterveyttä edistävinä sisältöinä ovat sosiaalinen osallisuus, ympäristö ja kulttuuri.
Erityisesti paikkaan sidottu historiallisen kulttuuriperinnön ja viheralueiden on katsottu edistävän kaupunkilaisten mielenterveyttä. Huoltamalla rakennuksia ja ympäröiviä viheralueita kestävän kehityksen mukaisesti luodaan hyvinvointia sekä ympäristölle, paikalliselle eliö- ja eläinkunnalle että ihmisille. Näin ympäristövastuu yhdistyy sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen.
Lähteet:
MIELI Suomen Mielenterveys ry 2023.
- MIELI ry (linkki avautuu uuteen välilehteen)
- MIELI ry:n vuosikirja 2020 (linkki avautuu uuteen välilehteen)
- MIELI ry:n strategia (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Esimerkki 2: Lapin Liikunta ry
Lapin Liikunta ry on Suomen pohjoisin liikunnan aluejärjestö, jonka jäsenistö koostuu urheiluseuroista, alueorganisaatioista, Lapin kunnista, Lapin liitosta sekä oppilaitoksista. Yhdistyksen ydintoimintaa on edistää lappilaisten liikunnallista elämäntapaa kaikissa ikävaiheissa. Yhdistys tuottaa palveluita ja tekee yhteistyötä sekä muiden alan toimijoiden kanssa että alueen palveluntuottajille.
Liikunnalla on tärkeä merkitys mielekkään elämän peruspilarina. Hyötyvaikutukset terveydelle ja hyvinvoinnille ovat kiistattomat. Liikkumattomuus on kuitenkin vakava kansanterveydellinen haaste, jonka kustannusvaikutukset ovat vuositasolla Suomessa yli kolme miljardia euroa.
Vastuullisuus Lapin Liikunta ry:ssä
Lapin Liikunta ry:llä on vastuullisuusohjelma, jossa on neljä teemaa:
- Hyvä hallinto,
- Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus,
- Turvallinen ja terveellinen toimintaympäristö sekä
- Kestävä kehitys.
Vastuullisuusohjelmassa on huomioitu Suomen Olympiakomitean urheiluyhteisöille laatimat vastuullisuustavoitteet ja YK:n Agenda 2030 -tavoitteet.
Lapin Liikunta ry:n yhteiskunnallinen vaikuttavuus perustuu kansanterveyden edistämiseen. Sosiaalista vastuuta tarkastellaan sekä jäsenistön että yhdistyksen oman henkilökunnan hyvinvoinnin näkökulmasta. Ympäristövastuu koskee ympäristöä, jossa yhdistyksellä on toimintaa.
Liikuntalaki määrittelee kestävän kehityksen ympäristön näkökulmasta. Tavoitteena on edistää liikuntaa, väestön terveyttä, tasa-arvoa sekä tukea kulttuurien moninaisuutta. Opetusministeriön mukaan liikunnassa ja liikuntakulttuurissa tulee huomioida myös ympäristökasvatus ja kannustaminen hyötyliikuntaan sekä terveellisiin elämäntapoihin. Nämä näkökulmat tukevat erityisesti jäsenistön hyvinvointia ja ovat osa yhdistyksen sosiaalista vastuuta.
Sosiaaliseen vastuuseen kuuluu myös turvallisen ja syrjimättömän ympäristön varmistaminen. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvonäkökulmat ovat huomioitu Lapin Liikunta ry:llä niin hallituksessa, työpaikalla, verkkosivujen saavutettavuutena kuin jäsenistön liikuntamahdollisuuksissa.
Esimerkki vuoden 2022 tavoitteesta on “maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osallistumisen lisääminen Sporttileirille”. Nuorisotyölle on määritelty tärkeät eettiset periaatteet koskien ammatillisia rajoja, koskemattomuutta ja päihteettömyyttä.
Lapin Liikunta ry:llä on ympäristövastuusuunnitelma toimistonsa osalta. Ympäristövastuussa yhdistys huomioi jätteiden lajittelun, hankintojen ympäristöjalanjäljen, suosii julkista liikennettä työmatkustuksessa ja kannustaa henkilöstöään työmatkaliikuntaan sekä kasvisruokailun lisäämiseen. Taloudellisen vastuun perusta on hyvä hallinto.
Lähteet:
Lapin Liikunta ry. 2023. Vastuullisuus. (Linkki avautuu uuteen välilehteen)
Ranto, Esko n.d. Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta. Esitys. Opetus- ja kulttuuriministeriö. (Linkki avautuu uuteen välilehteen)
Esimerkki 3: Varsinais-Suomen Kylät ry
Varsinais-Suomen Kylät ry on vuonna 2000 perustettu maakunnallinen kylien yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on edistää Varsinais-Suomen maaseudun asukkaiden omatoimisuutta ja alueen elinkelpoisuutta.
Kylätoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet. Vaikka kylätoiminnan muodot ja tehtävät ovat muotoutuneet ajan mittaan moneksi, sen tavoitteena on yhä oman alueen, sen identiteetin ja hyvinvoinnin kehittäminen – yhteinen hyvä. Kylän kaltaisella arjen lähiyhteisöillä voi olla merkittäviä mahdollisuuksia tukea ekososiaalisen hyvinvoinnin toteutumista sen eri ulottuvuuksilla.
Kestävämpään elämäntapaan siirtyminen edellyttää uudenlaisia arvoja ja käytäntöjä ihmisten arjessa ja lähiyhteisöissä.
Varsinais-Suomen Kylät ry:n vastuullisuus
Kylätoiminta ymmärretään entistä vahvemmin paikallisen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäjäksi. Kylät ovat monelle suomalaiselle tärkeä arjen ympäristö. Tämän vuoksi kylän kaltaisella arjen lähiyhteisöllä voi olla merkittäviä mahdollisuuksia tukea ekososiaalisen hyvinvoinnin toteutumista sen eri ulottuvuuksilla.
Kylät voivat edistää kestävämmän elämäntavan omaksumisessa ja ylläpidossa. Sen vuoksi toiminnassa yhdistyvät ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kysymykset. Kylätoimintaan liitetään jo luonnostaan sellaisia arvoja, joiden nähdään edistävän kestävyyttä ja hyvinvointia. Näitä ovat muun muassa luonnon ja lähiympäristön kunnioittaminen, hitaampi elämäntapa, maltillinen kulutuskäyttäytyminen sekä yhteisöllisyyden ja perinteiden vaaliminen.
Nämä teemat näkyvät Varsinais-Suomen kylät ry:n vastuullisuustyössä. Yhdistys kuvaa vastuullisuuttaan alueelta kerättyjen esimerkkien kautta. Tavoitteena on levittää tietoa hyvistä malleista ja kokemuksista vastuullisuusajattelun levittämiseksi.
Selkeämpiä esimerkkejä ympäristövastuusta ovat muun muassa kylien rakennuksien kunnostaminen, maiseman vaaliminen, haja-asutusalueen vesihuollon rakentaminen ja kylätalojen energiatehokkuuden kehittäminen. Taloudellista vastuuta on tukea paikallistaloutta ja lähipalveluja.
Lähteet:
Varsinais-Suomen kylät ry 2017. Opas kestävään kylätoimintaan. (Linkki avautuu uuteen välilehteen)
Varsinais-Suomen kylät ry. 2023. Kylän kestävyyspolku-hanke. (Linkki avautuu uuteen välilehteen)
Järjestönne oma vastuullisuusohjelma
Arvot vaikuttavat vastuullisuusajattelun taustalla. Pohtikaa ja keskustelkaa yhteisössänne järjestönne määrittelemiä arvoja, jota kunnioitatte toiminnassanne. Järjestönne säännöissä on määritelty toimintanne tarkoitus (2 §), josta näkyvät toimintanne keskeisimmät arvot.
Pohtikaa toimintanne yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kirjatkaa ylös, miksi ja ketä varten järjestönne on olemassa. Millaista hyvinvointia toimintanne tukee tai luo? Halutessanne voitte käyttää työskentelyssä SMART-mallia (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Tarkastelkaa toimintaanne ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Minkälaisia ympäristövaikutuksia toiminnallanne on? Jos teillä on omat toimitilat tai hallinnoitte muita rakennuksia, miettikää vaikutuksia niiden osalta. Jos järjestätte tilaisuuksia tai koulutuksia, miettikää myös niiden vaikutuksia. Mihin näistä näkökulmista voitte suoraan itse vaikuttaa ja miten? Valitkaa yksi näkökulma ja muodostakaa sille tavoite.
Tarkastelkaa toimintaanne sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta: miten toimintanne vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin? Voitte aloittaa määrittelemällä teille tärkeimmät sidosryhmät. Miten vaikutatte näiden sidosryhmien hyvinvointiin? Valitkaa yksi näkökulma ja muodostakaa sille tavoite.
Tarkastelkaa toimintaanne kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta: miten toiminnassanne näkyvät ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kulttuurinen moninaisuus? Miten olette huolehtineet hyvän hallintotavan toteutumisesta? Valitkaa yksi näkökulma ja muodostakaa sille tavoite.
Tarkastelkaa toimintanne taloudellista kestävyyttä. Mitä yhdistyksen säännöissä sanotaan taloudenhoidosta? Mistä varat toimintanne ylläpitoon ja kehittämiseen tulevat? Onko teillä vastuullista sijoitustoimintaa? Valitkaa yksi näkökulma ja muodostakaa sille tavoite.
Käytetyt lähteet ja aiheesta lisää
Käytetyt lähteet
Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen.
Arieli, Sharon & Orly, Tenne-Gazit. 2017. Values and Behavior in a Work Environment: Taking a Multi-level Perspective. Teoksessa Values and Behavior: Taking a Cross Cultural Perspective. Springer International Publishing, 115–41.
Dufva, Mikko, Grabtchak, Anna, Ikäheimo, Hannu-Pekka,
Lähdemäki-Pekkinen, Jenna & Poussa, Liisa 2021. Vaikuta tulevaisuuteen. Sitran selvityksiä 174.
Ely, Adrian. 2021. Transformative pathways to sustainability: Learning across disciplines, cultures and context. Routledge.
FIBS ry. 2023. Yritysvastuusanasto: Yritysvastuu.
Hellström, Eeva & Parkkonen, Pinja. 2022. Vastuullisuuden tulevaisuus. Sitra.
Joutsenvirta, Maria. 2022. Miten opitaan tulevaisuudesta käsin? Työn tuuli 1/2022, 14–20.
Joutsenvirta Maria, Laininen Erkka, Tyni Sanna & Korkeakoski Marko. 2022. Transformatiivinen oppiminen kestävyysosaamisen tukena. AMK-lehti/UAS Journal 3/2022.
Kestävä kehitys. 2023. Kestävä kehitys. Valtioneuvoston kanslia.
Kestävän kehityksen keskeiset käsitteet 2023. Opetushallitus.
Kulttuurinen kestävä elämä 2019. Kestävän kehityksen digitaalinen oppimateriaali -hanke.
Laininen, Erkka. 2018. Transformatiivinen oppiminen ekososiaalisen sivistymisen mahdollistajana. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 20(5), 16–38.
Lindell, Pirita 2022. Yritykset voivat ratkaista luonnon köyhtymisen haasteita – ja saada samalla uutta liiketoimintaa. Teknologiateollisuus. 3.6.2022.
Matikainen, Minni & Tervasmäki, Tuomas. 2021. Työelämävetoisen korkeakoulupolitiikan ja transformatiivisen oppimisen välinen ristiriita. Tiedepolitiikka 46(2), 52–54.
Pölkki, Pirjo, Hämäläinen, Juha & Vornanen, Riitta. 2018. Nuorten tulevaisuusorientaation tukeminen epävarmuuksien aikana. Teoksessa Kohti vaikuttavaa päätöksentekoa ja johtamista hyvinvointipalveluissa, Itä-Suomen yliopisto.
Rees, William E. 2014. The Way Forward: Survival 2100. Teoksessa Robert Costanza and Ida Kubiszewski (toim.). Creating a Sustainable and Desirable Future. London: World Scientific, 191–200.
Saarinen, Erja 2020. Järjestöt kestävän kehityksen vahtikoirina ja tekijöinä. SOSTE ry:n blogi 16.1.2020.
Sagiv, Lilach & Roccas, Sonia 2017. What Personal Values Are and What They Are Not: Taking a Cross-Cultural Perspective. Teoksessa Sonia Roccas & Lilach Sagiv (toim.) Values and Behavior: Taking a Cross Cultural Perspective. Springer International Publishing, 3–13.
Salonen, Arto O. & Bardy, Marjatta. 2015. Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 35(1), 4–15.
Sosiaalinen kestävä kehitys 2019. Kestävän kehityksen digitaalinen oppimateriaali -hanke.
Siebenhüner, B. & Arnold, M., 2007. Organizational learning to manage sustainable development. Business strategy and the environment, 16(5), 339-353.
Sievänen, Riikka. 2022. Kestävä ja vastuullinen järjestötoiminta. KPMG.
YK-liitto. 2023. Kestävä kehitys – historiaa ja toiminnan taustoja.
Ympäristöministeriö. 2023. Mitä on kestävä kehitys?
Aiheesta lisää
Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen.
Forshell, Bobby & Persson, Birgitta n.d. Point of Value – An introduction. Point of Value Nordic AB. (Linkki avautuu uuteen välilehteen pdf-tiedostoon). Julkaisu on ladattavissa yrityksen kotisivuilta (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Hannukainen, Kristiina & Fields, Marion 2023. Kirkastetulla sivistysnäkemyksellään järjestöt rakentavat kestävämpää yhteiskuntaa. Aikuiskasvatus 1-2/2023.
Yritysvastuun sanakirja 2022. Suomen YK-liitto
