Tältä sivulta löydätte tietoa siitä, miten psykologinen turvallisuus käsitteenä määritellään ja mikä merkitys psykologisella turvallisuudella on järjestötoiminnassa. Löydätte tehtäviä ja aineistoja, joiden avulla voitte vahvistaa psykologista turvallisuutta omassa järjestössäsi.
Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan ilmapiiriä, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja ottaa sosiaalisia riskejä. Psykologisesti turvallisessa yhteisössä jokainen voi nostaa esiin ideoita ja keskeneräisiä ajatuksia, esittää kysymyksiä, ottaa puheeksi huolia, pyytää apua sekä myöntää virheitään ilman nolatuksi, vähätellyksi tai rangaistuksi tulemisen pelkoa. (Yli-Kaitala & Toivanen 2021.)
Järjestöillä on useita psykologiseen turvallisuuteen vaikuttavia erityispiirteitä. Johtajuus on monitahoista, järjestökentällä työskennellään usein monipuolisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä, epäsäännöllisin työajoin ja tiiviissä yhteistyössä vapaaehtoistoimijoiden kanssa.
Järjestötoiminnassa korostuu melko vapaamuotoinen organisaatiokulttuuri, mikä mahdollistaa työhön liittyvää autonomiaa. Vapaamuotoinen organisaatiokulttuuri voi olla myös merkki työn organisoimattomuudesta ja esimerkiksi työnantajaroolin jäsentymättömyydestä. Työnantajavastuu on luottamushenkilöillä, joille työnjohdollisessa vastuussa oleminen ei ole aina selvää. Tämä voi näkyä esimerkiksi sosiaalisen tuen puutteena, kiireenä ja haasteina työn ennakoinnissa. Palkkatyöntekijältä saatetaan odottaa vapaaehtoisuuden toimintakulttuuria, esimerkiksi valmiutena joustaa työajoissa ja työskennellä iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin myös vapaaehtoistoimijat ovat töissä.
Vapaaehtoisuuden ja kutsumusammatin leimoista huolimatta järjestötyö on vaativaa ammattityötä, jossa työhyvinvoinnin, turvan ja luottamuksen tulisi olla kunnossa. Järjestöammattilaisten psykologista turvallisuutta voidaan kehittää paremmalla johtamisella ja työn organisoinnilla, jotta työ olisi vähemmän intensiivistä ja epävarmaa. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota työyhteisön toimintaa ja organisaation työilmapiiriin ja sosiaalisen tuen määrään.
Hyvän tiimin ominaisuudet
- Psykologinen turvallisuus: tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa tiimin jäsenet kokevat turvalliseksi ottaa riskejä ja näyttää haavoittuvuuttaan toisten edessä.
- Luotettavuus: tiimin jäsenet saavat hommat valmiiksi ajallaan, ja yltävät organisaation laatuvaatimuksiin.
- Rakenne ja selkeys: tiimiläisillä on selkeät roolit, suunnitelmat, ja tavoitteet.
- Merkitys: työ on henkilökohtaisesti tärkeää tiimin jäsenille.
- Vaikuttavuus: tiimin jäsenet kokevat, että heidän työllään on vaikutusta ja sillä on väliä.
Lue lisää aiheesta, aineisto on englanninkielinen: re:Work – The five keys to a successful Google team (rework.withgoogle.com) (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Aineistot: psykologinen turvallisuus
Psykologisessa turvallisuudessa on kyse:
Ryhmässä on jaettu käsitys siitä, että ryhmä on turvallinen henkilökohtaiselle riskinotolle ja jokainen voi olla oma itsensä ilman, että joutuu naurunalaiseksi.
Psykologisen turvallisuuden tunnettaan voi tarkastella kysymyksillä:
Miten minuun ryhmässä suhtaudutaan, jos teen virheen tai ehdotan uutta ideaa? Entä, jos pyydän apua tai annan palautetta?
Psykologinen turvallisuus tulee esiin:
- vuorovaikutuksessa
- yhteistyön luonteessa
- suhtautumisessa erilaisuuteen
- suhtautumisessa virheisiin
- suhtautumisessa riskinottoon
Löydät aiheesta lisää alemmasta haitarista:
JärKeä-löytöjä: Työskentelyn tuloksia.
Psykologinen turvallisuus vaikuttaa myönteisesti:
– vuorovaikutukseen ja viestintään
– uudistumiseen
– oppimiseen
– uuden teknologian käyttöönottoon
– toiminnan tehokkuuteen
– työtyytyväisyyteen
– organisaatioon sitoutumiseen
Psykologinen turvallisuus ei tarkoita:
– samanmielisyyttä
– tavoitteiden madaltamista
– epäpätevyyden hyväksymistä
– sitä, että suorituksia ei voisi johtaa
Psykologisen turvallisuuden kehitystä mahdollistavat:
Yhteisön jäsenillä on yhteistä aikaa.
Yhteisön johtajuus on jaettua. Yhdessäohjautuvuus toteutuu.
Yhteisössä on jaettu ymmärrys hyvän aikaansaamisesta ja yhteisistä merkityksistä.
Yhteisössä on käytössä yhdessä sovitut psykologisen turvallisuuden työkalut.
Yhteinen aika näkyy yhteisöissä muun muassa tilanteina, joissa:
- kiire ja suorittaminen pysähtyvät
- ihmiset ovat toisilleen läsnä
- Ihmiset tulevat kuulluksi
- erilaiset näkökulmat tulevat esiin
- kaaos alkaa järjestyä yhteiseksi ymmärrykseksi ja uudistumiseksi
- tullaan tietoisemmaksi yhteisestä matkasta
- suhteet vahvistuvat
- olla rohkeasti dialogissa
- tehdään uusia kokeiluja
Yhdessäohjautuvuus näkyy yhteisöissä muun muassa:
- johtajuus kuuluu jokaiselle
- vastuu jakautuu
- mahdollisuus yhteiseen dialogiin
- mahdollisuus puheeksiottamiseen
- mahdollisuus palautteen antamiseen
Jaettu ymmärrys hyvän aikaansaamisesta ja yhteiset merkitykset näkyvät yhteisöissä:
– jo siinä, että järjestöt ovat lähtökohtaisesti rakentuneet yhteisen hyvän aikaansaamiseksi. Liittyminen järjestöön on viesti jaetusta ymmärryksestä. Järjestön sääntöjen tarkoituspykälä (2 §) määrittää lähtökohdan yhteisön tehtävälle.
– jaettuina arvoina ja arvolähtöisinä toimintatapoina
– jatkuvana yhteisten merkitysten muovaamisena
– tavoitteena edistää yhteenkuuluvuutta yksilöiden korostumisen sijaan
Psykologisen turvallisuuden kehittämiseksi tulee luoda yhteisiä työkaluja, jotta:
- turvan kokemus lisääntyy
- dialogin taidot kehittyvät
- on mahdollisuus haavoittuvuuden ja keskeneräisyyden osoituksiin
- siedetään epäharmoniaa
- vastuuta voidaan ottaa sekä yksin että yhdessä
- uskalletaan kokeilla
- uskalletaan laajentaa omaa mukavuusaluetta
- uskalletaan antaa palautetta
Tehtävät: psykologinen turvallisuus
Mitkä näistä väitteistä ovat totta yhteisössänne?
Jos antaisitte kouluarvosanan kyseiselle asialle, mikä se olisi?
Valitkaa kolme teille tällä hetkellä merkityksellisintä kehityskohtaa.
Mitkä olisivat pienimmät mahdolliset muutokset, jotta arviointi näiden kohdalla olisi parempi?
Toimintamme on hyvin organisoitua.
Työnantajarooli ja työnhyvinvoinnin johtamisen vastuut ovat selkeät.
Toimintamme on hyvin autonomista.
Sosiaalinen tuki on riittävää.
Meillä on kiireetön ilmapiiri.
Pystymme ennakoimaan järjestömme toimintaa.
Palkkatyössä olevilta ei edellytetä joustoa sovituista työajoista.
Hyvinvointiin kiinnitetään järjestössämme huomiota.
Yhteisössämme on turvallista olla.
Yhteisössämme koemme keskinäistä luottamusta.
Työskentelyilmapiirimme on hyvä.
Psykologisen turvallisuuden arviointi (Amy Edmondson)
Alla olevat tiimeille suunnatut psykologisen turvallisuuden väitteet ovat käännöksiä amerikkalaisen tutkija Amy Edmondsonin esittämistä väitteistä.
Väitteet on esitetty tiimien jäsenille. Järjestöissä tiimeinä voidaan nähdä hallituksen kokouksessa yhdessä toimivat, työntekijät oman erillisenä tiiminään jne.
Ohje: Jokainen tiimin jäsen vastaa väitteisiin asteikolla 1-5:
- täysin eri mieltä
- jokseenkin eri mieltä
- ei samaa eikä eri mieltä
- jokseenkin samaa mieltä
- täysin samaa mieltä
Vastaaminen tehdään yksin ja anonyymisti. Vastauslomakkeet kootaan yhteen. On hyvä yhdessä tarkastella vastauksia, joissa ilmenee paljon hajontaa sekä vastauksia, jotka ovat saaneet alhaisia arvioita.
Näihin väitteisiin vastaamalla kuvaat, miten tiimin ilmapiiri tukee sosiaalista riskinottoa.
- Jos joku tiimissämme tekee virheen, sitä ei käytetä häntä vastaan.
- Tiimissämme on helppo keskustella vaikeista asioista ja ongelmista.
- Tiimissämme ihmisten erilaisuuteen suhtaudutaan hyväksyvästi.
- Tiimissämme on täysin turvallista ottaa riskejä.
- Tiimissämme on helppo pyytää muilta apua.
- Tiimissämme arvostetaan ja kunnioitetaan jokaisen työpanosta.
Näihin väitteisiin vastaamalla kuvaat sitä, miten tiimin jäsenet sitoutuvat tavoitteisiin ja edistymisen seuraamiseen.
- Ongelmista ja virheistä keskustellaan asianosaisen kanssa suoraan ja ratkaisukeskeisesti.
- Tiimissämme uskalletaan puhua epäonnistumisista ja niistä pyritään oppimaan.
- Tiimissämme uskalletaan kyseenalaistaa tiimin sisäisiä päätöksiä ja suunnitelmia.
Näihin väitteisiin vastaamalla kuvaat sitä, miten tiimin jäsenet omaksuvat tietoa, ottavat vastaan palautetta muilta organisaationsa jäseniltä ja sidosryhmiltä.
- Tiimin jäsenet toimivat muiden tiimien kanssa yhteistyössä saavuttaakseen organisaation tavoitteet.
- Tiimimme omaksuu monipuolisesti uutta tietoa ja tukea eri lähteistä ja toimijoilta.
- Tiimimme kommunikoi työstään ulospäin.
Näihin väitteisiin vastaamalla kuvaat sitä, mitä hyötyä on olla juuri tämän tiimin jäsen.
- Tässä tiimissä työskentely on tuonut minulle merkittävää ymmärrystä muiden tiimiläisteni asiantuntijuudesta.
- Tiimimme työssä näkyy kehittyminen ja uusien käytäntöjen omaksuminen.
- Tiimimme jäsenet osaavat viestiä muille tiimimme asiantuntijuudesta.
Väitteiden työstäminen ja käännös suomeksi: JärKeä-hanketiimi
Löydät väitteet myös myös pdf-tiedostona ja word-tiedostona (linkit avautuvat uuteen välilehteen).
Tehtävä on kaksiosainen.
Toiveiden kartoitus
Mitä konkreettisia toiveita sinulla on itsellesi psykologisen turvallisuuden edistämiseksi tiimissäsi tai koko yhteisössänne?
Mitä konkreettisia toiveita sinulla on tiimillesi psykologisen turvallisuuden edistämiseksi tiimissäsi tai koko yhteisössänne?
Mitä konkreettisia toiveita sinulla on esihenkilölle psykologisen turvallisuuden edistämiseksi tiimissäsi tai koko yhteisössänne?
Tavoitteen asettaminen
Mitkä toiveistasi priorisoisit itsen, tiimin ja esihenkilön osalta?
Mikä olisi se lähiaikana toteutettava teko, jolla tavoittelet muutosta itsesi osalta?
Mikä olisi keino viestiä tiimillesi toiveestasi haluamasi muutoksen aikaansaamiseksi?
Mikä olisi keino viestiä esihenkilöllesi toiveestasi haluamasi muutoksen aikaansaamiseksi?
Tämän tehtävän tueksi voit tehdä edeltävät tehtävät:
Psykologisen turvallisuuden edellytyksiä järjestössänne
Psykologisen turvallisuuden arviointi (Amy Edmondson)
Aineistoissa on todettu, että psykologinen turvallisuus ei tarkoita samanmielisyyttä, tavoitteiden madaltamista, epäpätevyyden hyväksymistä tai sitä, että suorituksia ei voisi johtaa.
Pohdi tai keskustele, miten tiimissäsi / yhteisöissäsi voidaan pitää huolta niin psykologisesta turvallisuudesta kuin yllä esitetystä.
Millaisin toimin tuette psykologista turvallisuutta?
Millaista psykologista turvallisuutta tukevaa toimintaa tunnistatte yhteisössänne jo tapahtuvan?
Käyttäkää apunanne esimerkiksi aineistosta löytyvää määritelmää psykologisen turvallisuuden kehitystä mahdollistavista asioista:
Yhteisön jäsenillä on yhteistä aikaa.
Yhteisön johtajuus on jaettua. Yhdessäohjautuvuus toteutuu.
Yhteisössä on jaettu ymmärrys hyvän aikaansaamisesta ja yhteisistä merkityksistä.
Yhteisössä on käytössä yhdessä sovitut psykologisen turvallisuuden työkalut.
Millaisin työkaluin tuette psykologista turvallisuutta?
Käyttäkää apunanne alla olevia ajatuksia siitä, miksi yhteisiä työkaluja tulee luoda, sekä yhteisöjen työkaluesimerkkejä psykologisen turvallisuuden kehittämiseksi.
Jotta on mahdollisuus haavoittuvuuden ja keskeneräisyyden osoituksiin:
- Keskustelutilanteisiin varataan riittävästi aikaa, jotta haparoiva ja keskeneräinenkin ajattelu on sallittua.
- Mahdollistetaan keskustelut, joihin annetaan teemaksi onnistumiset ja toisaalta tilanteet, joissa olisi voinut toimia toisin.
Jotta siedetään epäharmoniaa:
- Sanoitetaan ääneen erilaisia tapoja toimia, esim. eri rytmisyyttä, erilaisia tapoja priorisoida jne.
- Keskustellaan ihmisten erilaisuudesta arvottamatta ja toisaalta toisilta oppien.
Jotta vastuuta voidaan ottaa sekä yksin että yhdessä:
- Jaetaan johtajuutta eri tilanteissa.
- Otetaan vastuutehtäviä vastaan työparina.
Jotta uskalletaan kokeilla:
- Uskalletaan tuoda esiin kehittämiskohteita.
- Ryhdytään matalalla kynnyksellä kokeilemaan erilaisia toimintatapoja, vasta kokeilun jälkeen on aika kritiikille.
Jotta uskalletaan laajentaa mukavuusaluetta
- Tietoisesti tartutaan itselle uusiin haasteisiin esim. hyödyntäen mentorointia tai vertaisoppimista. Jotta uskalletaan antaa palautetta
- Käytetään erilaisia palautteenannon tapoja, suullinen, kirjallinen, kyselyt.
- Mahdollistetaan palautteen antaminen myös anonyymisti.
Mihin järjestöt tarvitsivat psykologisen turvallisuuden kehittämistä?
Järjestöjen tavoitteina oli:
- uskaltaa sanoa toiveita ja tarpeita ääneen
- antaa mahdollisuuksia puheeksi ottamiselle
- lisätä moniäänisyyttä
- tehdä näkyväksi ja sanoittaa eri näkökulmia aiempaa laajemmin
- mahdollistaa sujuva työnteko rakentavammassa ilmapiirissä
- vähentää konfliktialttiutta
- saada tilaa tutkivalle ja ihmettelevälle asenteelle
- kehittää tiimin sisäistä ja tiimien välistä yhteistyötä.
JärKeä-hankkeessa toteutettujen järjestölähtöisten prosessien aikana edellä mainitut tavoitteet muotoituivat:
Myönteisyys: Myönteisyyteen keskittyminen lisääntyi.
Kehittymishalu: Prosessissa esiin tulleet asiat tulevat mieleen myös työssä. Yksilö- ja tiimitason kokeilut lisääntyvät.
Viihtyvyys: Hyvä olo tulla töihin tai palata lomalta.
Ymmärrys: Muiden parempi tunteminen, myös huumorintajun.
Realismi: Syntyi realistisempi kuva työyhteisöstä.
Lupa virheisiin: Virheistä keskustellaan uteliaasti ja kehittävästä näkökulmasta. Luottamus lisääntyi siihen, että on ok tehdä virheitä ja tietää suunnilleen, miten työyhteisö siihen reagoi.
Turvallisuus Lisääntynyt henkisen turvallisuuden tunne.
Voimavaralähtöisyys: Tiimin toiminta on rakennettu yksilöllisten vahvuuksien perustalle.
Uskallus: Uskaltaa lähteä rohkeammin kokeilemaan. Uskaltaa ehdottaa riskialttiimpia ja uusia työmetodeja, asioita ja luottaa siihen, että yhteisö suhtautuu niihin avoimesti ja keskustellen.
Avoimuus: Syntyi vielä avoimempi keskustelukulttuuri työyhteisön kanssa. Syntyi ymmärrys, että työyhteisössä myös vaikeita asioita voidaan käsitellä kaikkien kanssa samalla tavalla kuin lähimmän tiimin.
Järjestöt nimesivät kehittyneensä psykologisen turvallisuuden osa-alueissa seuraavilla tavoilla:
VUOROVAIKUTUS
- osoitetaan kiinnostusta
- lempeä suhtautuminen
- huumori avointa ja positiivissävytteistä
- ei hierarkiaeroja
- rentoa ja lämpöistä vuorovaikutusta
YHTEISTYÖN LUONNE
- jokainen voi hyödyntää omia vahvuuksiaan
- tiimeistä saa toisiaan tukevaa osaamista
- yhteistyö on yhteisöllistä ja luontevaa
- ollaan valmiita olemaan tukena ja apuna
ERILAISUUTEEN SUHTAUTUMINEN
- moninaisuuteen suhtaudutaan avoimesti
- erilaisuuteen suhtaudutaan hyvin
- uusiin asioihin suhtaudutaan ennakkoluulottomasti
- annetaan tilaa erilaisuudelle, esimerkiksi mielipiteiden muodossa vaikka ne eivät omien kanssa kohtaisi
VIRHEISIIN SUHTAUTUMINEN
- virheiden teko sallitaan
- virheistä voi avoimesti keskustella ja pyytää apua jopa ennakkoon välttääkseen virheet
- virheistä kannetaan vastuuta yhdessä
- parhaimmillaan kehittävä oppimiskokemus
- uskalletaan kertoa virheistä
- havainto, että kaikki tekevät virheitä
- uskallus myöntää virheitä on olemassa, mikä vaatii luottamusta työkavereihin
RISKINOTTOON SUHTAUTUMINEN
- uskalletaan kokeilla ja epäonnistua
- ei panikoiduta
- rakentava suhtautuminen riskinottoon
- kannustetaan kokeiluihin ja riskinottoon
Aineistot ja tehtävät: Psykologinen turvallisuus vahvistuu myötätunnon avulla
Psykologista turvallisuutta voi edistää myötätunnon avulla, myös etäyhteyksin toimiessa. Psykologinen turva vahvistuu myötäelämisestä. Myötäelämiseen liittyvät keskeisesti käsitteet myötätunto ja myötäinto.
Alla olevien aineistojen ja tehtävien taustalla on JärKeä-hankkeen webinaari ja työpaja: Anna Seppänen “Johtaminen etätyössä: kohti psykologista turvallisuutta” 27.9.2020.
Myötätuntoa ja myötäintoa voi johtaa:
Yhteisön tasolla kiinnittämällä huomiota organisaatiokulttuuriin;
- Hyvien hetkien juhlistaminen (traditiot)
- Ihmiskäsitysten kirkastaminen (uskomukset)
- Yhdenvertaisuus (arvot)
Ryhmätasolla kiinnittämällä huomiota vuorovaikutuksen käytäntöihin:
- Arvostava palaute
- Kohtaavat palaverit
- Etäpalaverien pelisäännöt
- Myötätuntoiset kehityskeskustelut
Yksilötasolla kiinnittämällä huomiota tiedon kasvuun ja taitojen kehittämiseen:
- Itsemyötätunto
- Itsetuntemus
- Myötätuntoiset tulkinnat
Myötätunnon ja myötäinnon kaava
TIETO kuulenko, huomaanko? ——Tilanteen tulkinta
TUNNE liikuttaako? —————Motivaatio
TOIMINTA toiminko?
Myötätunnon ja myötäinnon herätteitä, esimerkkejä:
Myötätunnon herätteenä voi toimia yhteisön jäsenen non-verbaaliviestintä, kuten kehon asento, joka viestii alakuloisuudesta tai huolesta. Niin ikään herätteenä voivat olla sanat tai lauseet, joissa tulevat esiin paineet tulevasta tai harmi jo tapahtuneesta epäonnistumisesta. Uuden yhteisön jäsenen tulo voi olla heräte myötäintoiseen kohtaamiseen tai myötätuntoiseen toimintaan häntä perehdytettäessä. Psykologisesti turvallisessa yhteisössä onnistumisten jakaminen on tärkeä heräte myötäintoon.
Myötätunnon ja myötäinnon keinoja, esimerkkejä:
Keinona osoittaa myötätuntoa ja myötäintoa voi toimia non-verbaaliviestintä. Esimerkiksi pelkkä katse, joka viestii huomioimisesta, voi olla merkittävä. Ilmeet, eleet ja etänä viestiessä esimerkiksi symbolit ja emojit ovat non-verbaaleja keinoja ilmaista niin myötätuntoa kuin myötäintoa.
Tärkeä keino on yksinkertaisesti kuuntelu ja harkitut sanat tai lauseet esimerkiksi toisen rohkaisemiseksi ja lohduttamiseksi. Keinona osoittaa myötätuntoa voidaan nähdä erilaiset avun tarjoamiset sekä tehtäviin ja vastuisiin liittyvät uudelleenjärjestelyt. Vakavissa tilanteissa valmius jopa tilaisuuden luonteen muuttamiseksi voi olla tarpeen.
Ihmisellä on vahva taipumus myötätunnon tuntemiseen ja osoittamiseen, mutta joskus yhteisöissä on esteitä, jotka rajoittavat myötätuntoa.
Myötätunnon tai myötäinnon pelko, tunnistatteko yhteisössänne tilanteita, joissa nämä ovat läsnä?
Mitkä ovat yhteisössänne keskeisimmät myötätunnon esteet?
Miten niihin voisi vaikuttaa?
Myötätunto- ja myötäintotapaukset
Palauta mieleen tilanne, jossa olet ollut myötätunnon tai myötäinnon antajana, vastaanottajana tai sivustaseuraajana.
Mistä tilanne sai alkunsa?
Mitä tapahtui?
Miten tapahtumat etenivät?
Mihin kaikki johti?
Tämä tehtävä liittyy suoraan seuraavaan tehtävään: Myötätunto- ja myötäintotapausten reflektointi.
Myötätunto- ja myötäintotapausten reflektointi
Hyödyntäkää edellisten Myötätunto- ja myöntäintotapaukset -tehtävän pohdintoja sekä Myötätunnon ja myötäinnon herätteitä ja keinoja -aineistoa:
- Käykää läpi tapauskertomuksia.
- Pohtikaa mitkä ovat kokemustarinoiden a) myötätunnon tai myötäinnon herätteitä ja b) myötätunnon ja myötäinnon osoittamisen keinoja.
Tämä tehtävä liittyy suoraan seuraavaan tehtävään: Myötätunto- ja myötäintokokeilut.
Myötätunto- ja myötäintokokeilut
Hyödyntäkää aiempaa tehtävää, jossa olette tunnistaneet myötätunnon ja myötäinnon herätteitä ja toisaalta keinoja osoittaa myötätuntoa ja myötäintoa.
Luokaa yksi konkreettinen kehittämisidea, jota hyödyntämällä myötätuntoa tai myötäintoa voidaan edistää.
Kiinnittäkää huomiota siihen, että ideassa näkyy selkeästi, mitä edistetään (= teema) ja miten edistetään (= työkalu).
Sopikaa yhteisestä kokeilusta, jonka pohjalta saatte kokemusta myötätunnon tai myötäinnon työkalusta.
Sopikaa kokeilun toteuttamisen aika ja paikka sekä se, koska ja miten palaatte arvioimaan kokemuksianne kokeilusta.
Miten pilata myötätunnon hetki?
Mieti ensin itseksesi:
millä keinoilla myötätunnon edellytykset saadaan tehokkaimmin tuhottua sinun yhteisössäsi.
Jakakaa yhteisesti nämä ideat ja keksikää lisää.
Näistä voi synnyttää esimerkiksi huonon myötäeläjän tai ankean yhteisön huoneentaulun.
JärKeä-löytö: Ankean yhteisön huoneentaulu on syntynyt erään järjestön työskentelystä:
Yhteisössämme pyritään elämään kiireessä, jotta emme ehdi antaa aikaa toisillemme ja pystymme mahdollisimman paljon sivuuttamaan yhteisömme jäsenet.
Yhteisössämme on kielletty puhumasta henkilökohtaisista asioista. Jos joku aloittaa kertomaan jotain henkilökohtaista, kaikilla on lupa reagoida huutamalla EI.
Yhteisössämme on lupa mitätöidä toisen kertoma esimerkiksi toteamalla: Ei tuota voi tuolla tavoin kokea! Väärin koettu!
Yhteisössämme tulee kilpailla kurjuudella. Esimerkiksi kun joku kertoo, mitä kurjaa hänelle tapahtui, on tärkeää kiirehtiä kertomaan, mitä kurjempaa on itselle tapahtunut.
Yhteisössämme on tavoitteena olla huomioimatta toisen kertoma. Reagoimattomuus, hiljaisuus ja toisen vastausta vaille jättäminen ovat suositeltavia toimintatapoja.
Järjestöjen myötätunnon ja myötäinnon kokeiluja
Mikä järjestöjen mielestä vaati kehittymistä?:
- Kuulluksi tuleminen
- Rohkeus jakaa vaikeitakin asioita
- Myötätunnon teot työyhteisötasolla
- Yhdenvertaisuus
- Rohkeus myötätuntoon
- Myötätunto etänä
Miten järjestöt lähtivät edistämään näitä?
- Pysäyttämällä kiire hetkeksi
- Lisäämällä luottamusta yhdessä tekemisellä
- Ottamalla rohkeasti yhteyttä yhteisön jäseniin
- Kehittämällä taitoja havaita myötätunnon tarve, myös etäyhteyksien aikana
- Ottamalla yhteisön kehittämistavoitteeksi psykologinen turvallisuus
- Järjestämällä yhteistä aikaa muidenkin kuin oman tiimin kanssa
- Jakamalla tehtäviä tasapuolisesti
- Tarjoamalla yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää yhteisöä
- Käymällä läpi, miten kirjoittamalla voi ilmaista myötätuntoa esim. emojien ja reaktioiden kautta
- Antamalla tilaa kaikille olla yksilöitä
- Antamalla välitöntä positiivista palautetta
- Huomaamalla, kun myötätuntoilu ja myötäintoilu toteutuvat
- Ymmärtämällä, että joskus riittää hiljainenkin läsnäolo ja rinnalla kulkeminen
Aineistot ja tehtävät: psykologinen turvallisuus ja etätapaamiset
Psykologisesti turvallisen etätapaamisen tarkistuslista:
Psykologiseen turvallisuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota etätyötä tehdessä.
Etätyössä yhteistyötä ja psykologista turvallisuutta voivat heikentää:
- vähentynyt vuorovaikutus
- ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemukset
- usean asian samanaikaisesta tekemisestä johtuva läsnäolon puute
- ei-sanallisen viestinnän ja tunneviestinnän vähentyminen
- yhteisön jäsenten välinen vieraus
Rakenna etätapaamisesta psykologisesti turvallisempi seuraavien kysymysten tuella:
- Onko tapaamisen tarkoitus ja tavoite selvä?
- Onko tapaamisen pelisäännöistä sovittu?
- Kuinka tapaaminen aloitetaan? Esimerkiksi kuulumiskierroksella tai esittäytymiskierroksella.
- Pidetäänkö tapaamisessa kameraa päällä?
- Kuinka puheenvuoroa pyydetään? Esimerkiksi viittaus -toiminnalla tai avaamalla mikrofoni.
- Kuinka viestikenttää (chatti) hyödynnetään tapaamisessa? Esimerkiksi on hyvä miettiä, milloin chattitoiminto koetaan häiritseväksi,
- Hyödynnetäänkö anonyymeja kyselyitä mielipiteen ilmaisuun?
- Hyödynnetäänkö tapaamisessa virtuaalisiin pienryhmähuoneisiin jakautumista?
Lähde: Yli-Kaitala, Kirsi & Toivanen, Minna 2021. Pelotta töissä – Psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Työterveyslaitos. Viitattu 9.10.2022.
Miksi myötätuntoinen etätapaaminen on haastavaa?
Inhimillinen vuorovaikutus on viritetty samassa tilassa tapahtuviin livekohtaamisiin.
Sosiaalisen tuen saamisen, antamisen ja vastavuoroisuuden kokemus on kehollinen.
Myötätunnon edellytykset luodaan spontaaneissa kohtaamisissa. Aiemmin mahdolliselta häiriöltä tuntunut keskeytys voikin olla kaipuun kohde.
Miksi myötätuntoinen etäkohtaaminen on tärkeää?
- Myötätuntoinen yhteys vertaisiin suojaa stressin haitallisilta vaikutuksilta – ja edistää muutoinkin hyvinvointia töissä, vapaaehtoisena ja kotona.
- Myötätuntoinen kohtaaminen luo edellytykset jäsentää yhdessä muutostilanteen merkityksiä.
- Turvallinen kohtaaminen edesauttaa uuden keksimistä ja nopeaa sopeutumista uusiin ja muuttuviin tilanteisiin.
- Kohtaaminen mahdollistaa myötätunnon ja vahvistaa yksilön merkityksellisyyden kokemuksia.
- Myötätunto synnyttää mm. luottamusta, resilienssiä eli muutosjoustavuutta, oppimiskykyä ja parempaa johtajuutta.
Lähde: Reinikainen, Martta 2022. Psykologinen turvallisuus järjestöammattilaisten työssä. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Yhteisöpedagogi (ylempi AMK). Opinnäytetyö. (Linkki avautuu uuteen välilehteen).
Käytetyt lähteet ja aiheesta lisää
Käytetyt lähteet
Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen.
Blomqvist, Kirsimarja 2020. Luottamus verkostoyhteistyössä, Esitys Pohjois-Savon Järjestöfoorumissa 29.8.2020.
Luottamuksen rakentaminen työyhteisön vuorovaikutuksessa 2022. Työturvallisuuskeskus.
Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä. 2022. Työterveyslaitos. Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Reinikainen, Martta 2022. Psykologinen turvallisuus järjestöammattilaisten työssä. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Yhteisöpedagogi (ylempi AMK). Opinnäytetyö.
Rozovsky, Julia 2017. re:Work – The five keys to a successful Google team (rework.withgoogle.com)
Sarkkinen, Marja 2019.Psykologinen turvallisuus kannustaa ideoiden jakamiseen. Työpiste 26.2.2019.
Sarkkinen, Marja 2019.Psykologinen turvallisuus kannustaa ideoiden jakamiseen. Työpiste 26.2.2019.
Seppänen, Anna 2020. Johtaminen etätyössä: kohti psykologista turvallisuutta. JärKeä-hankkeen webinaari 27.9.2020.
Yli-Kaitala, Kirsi & Toivanen, Minna 2021. Pelotta töissä – Psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Työterveyslaitos.
Aiheesta lisää
Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen.
Barton, Cath 2021. Embedding social pedagogy and psychological safety with virtual teams. International Journal of Social Pedagogy, 10(1): 8.
Bergbom, Barbara & Yli-Kaitalta, Kirsi & Toivanen, Minna 2022a. Monimuotoisuus ja inklusiivisuus: mitä ja miksi. Monimuotoisuus ja inklusiivisuus asiantuntijaorganisaatiossa. Oppimateriaalit. Työterveyslaitos.
Bergbom, Barbara & Yli-Kaitalta, Kirsi & Toivanen, Minna 2022b. Kaikki mukaan – yhteisöllisyyden ja verkostojen rakentaminen. Monimuotoisuus ja inklusiivisuus asiantuntijaorganisaatiossa. Oppimateriaalit. Työterveyslaitos.
Bergbom, Barbara & Yli-Kaitalta, Kirsi & Toivanen, Minna 2022c. Monimuotoisuus- ja inkluusiotyön ensimmäisiä askelmerkkejä. Monimuotoisuus ja inklusiivisuus asiantuntijaorganisaatiossa. Oppimateriaalit. Työterveyslaitos.
Duhigg, Charles 2016. What Google Learned From Its Quest to Build the Perfect Team – The New York Times (nytimes.com)
Friedman, Zack 2019. Google says the best Teams have these 5 things.
Toivanen, Minna 2020. Mistä syntyvät onnekkaat löydöt asiantuntijatyössä? Työelämätutkimus Arbetslivsforskning 18 (4), 305-322. Mistä syntyvät onnekkaat löydöt asiantuntijatyössä? – pdf (journal.fi)
Äijälä, Anniina 2020. Psykologinen turvallisuus tiimissä. Psykologinen turvallisuus tiimissä – Proakatemian esseepankki
