Yhteisö ja osallisuus-teemapaketti, osa 4: Kognitiivinen saavutettavuus

Tältä sivulta löydät tietoa siitä, mitä verkkopalvelujen kognitiivisella saavutettavuudella tarkoitetaan. Löydät aineistoja ja tehtäviä, joiden avulla voit tehdä verkkopalvelustasi helpomman käyttää ja ymmärtää. Saat ohjeita siihen, miten testaat palveluasi käyttäjillä. Lisäksi saat tukea kognitiivisesti saavutettavan sisällön tuottamiseksi sosiaaliseen mediaan.

Kognitiivinen saavutettavuus on verkkoon tuotettavien sisältöjen ymmärrettävyyttä ja selkeyttä. Kognitiivisesta saavutettavuudesta voidaan puhua myös käsitteillä: kielellinen saavutettavuus tai sisällön saavutettavuus. Kognitiivisesti saavutettavan verkkopalvelun käyttö tuntuu luontevalta ja vaivattomalta. (Mattila 2022; Raevaara 2018.)  

Kun verkkopalvelua on helppo käyttää ja ymmärtää, sitä pystyvät käyttämään myös ihmiset, joilla on kognitiivisia haasteita. Tällaisia ovat esimerkiksi haasteet oppimisessa, muistamisessa ja hahmottamisessa. Kognitiivinen saavutettavuus auttaa myös niitä ihmisiä, jotka ovat vasta oppimassa verkkopalvelussa käytettävää kieltä. (Selkeästi meille -hanke 2022.)

On tärkeää, että jokainen voi löytää tiedot järjestön verkkosivuilta nopeasti, helposti ja ymmärrettävästi.
Vihreä viiva.

Kognitiivisesti saavutettava viestintä tukee osaltaan järjestödemokratian, toimijuuden ja osallisuuden toteutumista. Siksi on tärkeää, että järjestöt asettavat tavoitteekseen tehdä omista verkkosivuistaan ja sosiaalisen median kanavistaan kaikille helpompia käyttää ja ymmärtää.

Lähes jokaisella järjestöllä on verkkosivu tai käytössään jokin sosiaalisen median kanava, jossa järjestö tiedottaa omasta toiminnastaan. Verkkopalvelun helppokäyttöisyys ja ymmärrettävyys auttaa meitä kaikkia, mutta erityisesti siitä on hyötyä esimerkiksi niille järjestötoimijoille, joilla on vammoja, toimintarajoitteita, vaikea stressitila, masennus, iän tuomia haasteita tai ihan vain kiire.

Kun verkkopalvelut ovat kognitiivisesti saavutettavat eli selkeät ja ymmärrettävät, entistä harvempi ihminen jää yhteiskunnassa tärkeän tiedon tai palvelujen ulkopuolelle. Järjestöillä on tärkeä rooli edistää erityisesti heikoimmassa asemassa olevien yhdenvertaisuutta, toimijuutta ja osallisuutta myös digitalisoituneessa yhteiskunnassamme.

Vihreä viiva.

Kahden videon johdanto kognitiiviseen saavutettavuuteen

Verkkopalvelu ja kognitiivinen saavutettavuus -videolla saavutettavuustestaaja Heikki Oksanen kertoo, miksi on tärkeää, että verkkopalvelu on selkeä ja ymmärrettävä eli kognitiivisesti saavutettava.

Videon kesto on 1:36 minuuttia.

Video on suomenkielinen ja tekstitetty suomeksi. Huom. Jos tekstitys ei näy, vaatii se käyttäjän toimia: klikkaa videota, jonka haluat katsoa. Sen jälkeen videon oikeaan alalaitaan tulee näkyviin ratas-symboli. Klikkaa ratas-symbolia ja valitse tekstitykset päälle.

Verkkopalvelun kognitiivisen saavutettavuuden kriteeristö ja arviointi -videolla saavutettavuustestaaja Heikki Oksanen kertoo, miten Selkeästi meille -hanke arvioi verkkopalveluiden saavutettavuutta ja milloin saavutettavuus on hyvä ottaa huomioon. Videolta kuulet myös, mistä löydät ohjemateriaalin selkeän ja ymmärrettävän verkkopalvelun toteuttamiseen ja ylläpitämiseen. Ohjemateriaali löytyy Selkeästi meille -hankkeen sivuilta: Ohjeita käyttäjätestaukseen – Selkeästi meille (selkeastimeille.fi) (linkki avautuu uuteen selaimeen) sekä tämän sivun aineistoista ja tehtävistä.

Videon kesto on 2:30 minuuttia.

Video on suomenkielinen ja tekstitetty suomeksi. Huom. Jos tekstitys ei näy, vaatii se käyttäjän toimia: klikkaa videota, jonka haluat katsoa. Sen jälkeen videon oikeaan alalaitaan tulee näkyviin ratas-symboli. Klikkaa ratas-symbolia ja valitse tekstitykset päälle.

Aineistot ja tehtävät

Keitä kognitiivisesti saavutettavat verkkopalvelut hyödyttävät?

Pohdi alkuun, ketkä käyttävät järjestönne verkkopalvelua:

– Kenelle viestitte toiminnastanne?

 

Kirjaa tärkeimmät kohderyhmät ylös:

– Miten näitä kohderyhmiä auttaa selkeä ja ymmärrettävä verkkopalvelu?

 

Pohdi myös, onko järjestönne verkkosivuilla jokin asia, joka on koettu vaikeaksi:

– Saatteko esimerkiksi toistuvasti palautetta tai yhteydenottoja jostain asiasta?

 

Mitä nämä kuvakkeet sinun mielestäsi tarkoittavat?

Verkkopalvelussa käytettäviä kuvakkeita, valokuva.

Kuvakkeet voit tulkita monella tavalla: 

– Kaikkia edellä olleita kuvakkeita on eri verkkopalveluissa käytetty kertomaan kirjautumisesta.

– Käyttäjän tulkinta ei välttämättä ole aina sama kuin verkkopalvelun tekijän.

– Verkkopalvelun käyttäjä ei välttämättä kokeile asioita, joita ei tunnista.

– Verkkopalvelua ei voi käyttää oikein, jos toimintoja ei ymmärrä.

 

Kuvake on helpompi ymmärtää, kun: 

– siihen liitetään selittävä teksti

– se sijoitetaan tuttuun paikkaan verkkopalvelussa

– käytetään yleisiä ja tuttuja kuvakkeita.

 

Esimerkki kuvakkeesta, jossa on mukana selittävä teksti:

Verkkopalvelun kirjaudupainike, jossa on ihmishahmo ja teksti kirjaudu, valokuva.

Kumpaa mobiilinäkymää käyttäisit ja miksi?

Jokaisessa tehtävässä on kaksi hieman erilaista kuvaa mobiilinäkymästä. Tarkoitus on, että sinä valitset sen näkymän, joka on sinun mielestäsi helpompi ja ymmärrettävämpi. Sen jälkeen voit katsoa, kumpi on Selkeästi meille -hankkeen mielestä helpompi ja ymmärrettävämpi ja miksi.

Tehtävien avulla saat käsityksen siitä, mitä asioita liittyy kognitiiviseen saavutettavuuteen sekä siitä, mitkä asiat auttavat löytämään verkkopalveluista tietoa helposti ja ymmärrettävästi. Esitetyt asiat perustuvat Selkeästi meille -hankkeessa (linkki avautuu uuteen välilehteen) tehtyihin havaintoihin.

Tehtävien esimerkeissä on käytetty kuvitteellista yhdistystä Pumppu ry. Tehtävissä olevat kuvat ovat Selkeästi meille -hankkeen tuottamia.

Miten sijoittaisit tiedon sivulle ja miksi?

Alla olevassa kuvassa on kaksi erilaista mobiilinäkymää kuvitteellisen Pumppu ry:n etusivulta. Pohdi:

– Kumman mobiilinäkymän etusivua on sinun mielestäsi helpompi käyttää ja ymmärtää?

– Mitkä asiat tekevät valitsemasi vaihtoehdon helpommaksi käyttää ja ymmärtää?

Esimerkit

Järjestön mobiilipalvelun ruutunäkymä,,jossa sisältösivu yhdistyksen esittelysivusta laajoina teksteinä ja ltoisessa tiivistetty teksti ja lisätiedot nappien takana avattavaksi.

Tärkeä tieto ja toiminto heti alkuun

– Käyttäjän kannalta tärkeimmät asiat on hyvä olla sivuilla heti alussa niin, ettei sivua tarvitse vierittää. Esimerkiksi linkki tärkeän tietoon tai muuhun asiaan on heti alussa.

– On myös tärkeää, että verkkopalveluissa olevat tärkeimmät toiminnot ovat tutuilla paikoilla, kuten hakutoiminto sivun oikeassa ylälaidassa.

Esimerkit

Järjestön mobiilipalvelun ruutunäkymä, jossa tervetuloa-sivu jossa on paljon tekstiä (huono) ja parempi, jossa perustiedot lyhyesti ja lisätiedot napista klikkaamalla.

Kumpaa valikkoa käyttäisit ja miksi?

Alla olevassa kuvassa on kaksi erilaista mobiilinäkymää Pumppu ry:n etusivulta.

Pohdi:

– Kumman mobiilinäkymän valikkoa on sinun mielestäsi helpompi käyttää ja ymmärtää?

– Mitkä asiat tekevät valitsemasi vaihtoehdon helpommaksi käyttää ja ymmärtää?

Esimerkit

Järjestön infosivun hyvä nimeämiskäytäntö jossa toinen käyttää puhekielistä tekstiä ja toimipiste-esittelyt ymmärrettävästi yleiskielellä, joka on parempi vaihtoehto.

Selkeä ja helppo valikko

– Verkkopalvelussa on yksi selkeä valikkorakenne, jota on helppo käyttää ja selata.

– Jos päävalikossa on alavalikoita, ne ilmaistaan kuvallisella vinkillä.

– Otsikot ovat kuvaavia ja käyttäjälle tärkein asia on ensimmäisenä.

– Valikoiden otsikot ja sivujen otsikot vastaavat toisiaan.

– Valikossa on linkki etusivulle.

Esimerkit

Järjestön infosivun hyvä nimeämiskäytäntö jossa toinen käyttää puhekielistä tekstiä ja toimipiste-esittelyt ymmärrettävästi yleiskielellä, joka on parempi vaihtoehto.

Kumpaa hakutoimintoa käyttäisit ja miksi?

Alla olevassa kuvassa on kaksi erilaista mobiilinäkymää Pumppu ry:n etusivulta.

Pohdi:

– Kumpaa hakutoimintoa on sinun mielestäsi helpompi käyttää ja ymmärtää?

– Mitkä asiat tekevät valitsemasi vaihtoehdon helpommaksi käyttää ja ymmärtää?

Esimerkit

Järjestön mobiilipalvelun ruutunäkymä, jossa hakunäkymä kahdesta ennakoivasta hausta. Toinen nostaa alasivuja tietoineen ja toinen taivutusmuotoja sanoista.

Käyttäjää auttava hakutoiminto

– Hakutoiminto on yksinkertainen, selkeä ja toimiva.

– Hakutoiminto antaa ehdotuksia.

– Hakuehdotukset ovat selkeitä ja helppoja ymmärtää.

– Haku tarjoaa ehdotuksia, vaikka olisi tehnyt kirjoitusvirheen.

Esimerkit

Sydänyhdistys Pumppu ry:n mobiilipalvelun ruutunäkymä, jossa hakunäkymä kahdesta ennakoivasta hausta, joka esittää hakutulokseen sopivia sisältöjä. Hyvä malli on, että tietoa alasivustakin on esitetty, eikä vain otsikkotasolla tai sanan erilaisia taivutusmuotoja..

Kumpi hakutulosnäkymä on ymmärrettävämpi ja miksi? 

Alla olevassa kuvassa on kaksi erilaista mobiilinäkymää Pumppu ry:n sivulta.

Pohdi:

– Kumpaa hakutoimintoa on sinun mielestäsi helpompi käyttää ja ymmärtää?

– Mitkä asiat tekevät valitsemasi vaihtoehdon helpommaksi käyttää ja ymmärtää?

Esimerkit

 

Järjestön mobiilipalvelun ruutunäkymä, jossa esimerkki hakutulosten esittämisestä. Toinen löytää yhdyssanavirheelliseen hakuun tuloksia ja toinen ei.

Selkeät ja ymmärrettävät hakutulokset

– Hakutulokset löytyvät helposti.

– Hakutulokset ovat selkeitä ja helppoja ymmärtää.

– Haku tarjoaa tuloksia, vaikka olisi tehnyt kirjoitusvirheen.

– Haussa kerrotaan ymmärrettävästi, jos tuloksia ei löytynyt.

Esimerkit

Järjestön mobiilipalvelun ruutunäkymä, jossa hakutuloksista parempi on se, joka näyttää, että haku hyväksyy myös yhdyssanavirheet.

Kumpaa lomaketta käyttäisit ja miksi?

Alla olevassa kuvassa on kaksi erilaista mobiilinäkymää Pumppu ry:n etusivulta.

Pohdi:

– Kumpaa lomaketta on sinun mielestäsi helpompi käyttää ja ymmärtää?

– Mitkä asiat tekevät valitsemasi vaihtoehdon helpommaksi käyttää ja ymmärtää?

Esimerkit

Selkeät lomakkeet

– Lomakekentät ovat selkeitä ja riittävän isoja.

– Lomakekenttien otsikot ovat selkeitä ja helppoja ymmärtää.

– Lomakekentän otsikko ja ohjeet ovat koko ajan näkyvissä.

– Pakolliset tiedot ilmaistaan selkeästi

– Jos lomakkeessa on vaiheita, se kerrotaan käyttäjälle selkeästi.

Esimerkit

Kumman näkymän linkkejä on helpompi käyttää ja miksi?

Alla olevassa kuvassa on kaksi erilaista mobiilinäkymää Pumppu ry:n etusivulta.

Pohdi:

– Kumman näkymän linkkejä on sinun mielestäsi helpompi käyttää ja ymmärtää?

– Mitkä asiat tekevät valitsemasi vaihtoehdon helpommaksi käyttää ja ymmärtää?

Esimerkit

Selkeät ja ymmärrettävät linkit

– Verkkopalvelun linkit on helppo tunnistaa linkeiksi.

– Linkeissä käytetty esitystapa ei toistu muualla verkkosivustolla.

– Verkkopalvelussa käytetään johdonmukaisesti samanlaisia linkkielementtejä.

– Linkin yhteydessä kerrotaan selkeästi, mikäli se vie pois verkkosivulta.

Esimerkit

Miten sijoittaisit toisiinsa kuuluvat asiat ja miksi?

Alla olevassa kuvassa on kaksi erilaista mobiilinäkymää Pumppu ry:n yhteystiedot-sivulta.

Pohdi:

– Kummasta näkymästä on sinun mielestäsi helpompi löytää oleelliset tiedot, jos haluat ottaa yhteyttä Pentti Pumppuun?

– Mitkä asiat tekevät valitsemasi vaihtoehdon helpommaksi käyttää ja ymmärtää?

Esimerkit

Toisiinsa kuuluvat asiat lähelle toisiaan: 

– Verkkopalvelussa toisiinsa liittyvät asiat ovat tärkeää olla lähellä toisiaan.

– Esimerkiksi ohje sähköpostiosoitteen muodostamiseen ei saa olla kaukana yksittäisistä yhteystiedoista.

– Selkeästi meille -hankkeen käyttäjätestauksissa on havaittu, että moni käyttäjä ei huomaa ohjetta tai osaa soveltaa sitä.

Esimerkit

Kumpi tekstinäkymä on helpompi ymmärtää ja miksi?

Alla olevassa kuvassa on kaksi erilaista mobiilinäkymää Pumppu ry:n sivuilta.

Pohdi:

– Kumman näkymän tekstiä on sinun mielestäsi helpompi ymmärtää?

– Mitkä asiat tekevät valitsemasi vaihtoehdon helpommaksi käyttää ja ymmärtää?

Esimerkit

Ymmärrettävä teksti verkkopalvelussa

– Verkkopalvelussa olevaa tekstiä on helppo ymmärtää.

– Tekstissä ei käytetä lyhenteitä, ellei niille ole hyvää perustetta.

– Tekstissä keskitytään lukijan kannalta olennaisiin asioihin.

– Tekstin lisäksi käytetään kuvia, jotka auttavat ymmärtämään tekstin sisältöä.

– Tekstin joukossa ei ole vieraskielisiä sanoja tai ne ovat selitetty.

Esimerkit

Kumpi tekstinäkymä on helpompi lukea, hahmottaa ja ymmärtää?  Ja miksi?

Alla olevassa kuvassa on kaksi erilaista mobiilinäkymää Pumppu ry:n sivuilta.

Pohdi:

– Kumman näkymän tekstiä sinun on helpompi lukea, hahmottaa ja ymmärtää?

– Mitkä asiat tekevät valitsemasi vaihtoehdon helpommaksi käyttää ja ymmärtää?

Esimerkit

Silmäiltävä ja helppolukuinen teksti

– Verkkopalvelun sivunäkymässä on sopivasti tekstiä ja se on esitetty niin, että sitä on helppo lukea.

– Tekstissä käytetään helppolukuista ja selkeää päätteetöntä kirjasintyyppiä, esimerkiksi Ariel.

– Teksti on riittävän suurikokoista. Esimerkiksi Selkeästi meille -hankkeen verkkosivuilla fontti on 18 pt.

– Tekstissä ei ole käytetty tarpeettomasti korostuskeinoja.

– Tekstiä ei ole keskitetty, vaan se alkaa vasemmalta.

Esimerkit

Kumman näkymän kuva on helpompi ymmärtää ja miksi?

Alla olevassa kuvassa on kaksi erilaista mobiilinäkymää Pumppu ry:n sivuilta.

Pohdi:

– Kumman näkymän kuva on sinun mielestäsi helpompi ymmärtää?

– Mitkä asiat tekevät valitsemasi vaihtoehdon helpommaksi ymmärtää?

Esimerkit

Selkeät ja ymmärrettävät kuvat

– Selkeä kuva on esitetty tavanomaisesta kuvakulmasta, eikä sisällä liikaa yksityiskohtia.

– Verkkopalvelussa olevat kuvat ovat sellaisia, että ne auttavat ymmärtämään sisältöä.

– Kuva sydänkohtauksesta ei auta ihmistä tunnistamaan sydäniskuria, josta artikkeli kertoo.

Esimerkit

Näin tuotat kognitiivisesti saavutettavaa sisältöä

Tässä osiossa on yleisiä ohjeita verkkopalvelun sisällön tuottamiseen. Erilaista sisältöä verkkopalvelussa ovat tekstin lisäksi kuvat ja videot. Tässä ohjeessa keskitytään erityisesti tekstiin, mutta mukana on myös vinkkejä siihen, millaiset kuvat ja videot ovat selkeitä ja ymmärrettäviä. Tämä osio sisältää useita pieniä tehtäviä. Lopusta löydät yhteenvedon sisällöntuottamisen ohjeista.

Ohjeet verkkopalvelun tekstisisältöön on jaettu neljään eri osioon. Osiot ovat:

– teksti kokonaisuutena,

– sanasto,

– tekstin rakenne sekä

– muut verkkopalvelun ymmärrettävyyttä tukevat asiat. Näitä ovat kuvat, videot, selkeät linkit ja tiedon sijoittaminen verkkopalveluun.

Sisältö pitää myös sijoittaa verkkopalveluun niin, että sen löytää sieltä helposti. On myös tärkeää, että verkkopalvelussa olevat linkit ovat selkeitä ja ymmärrettäviä. Nämä ovat asioita, joihin voivat kaikki sisältöä verkkopalveluun tuottavat vaikuttaa. Näihin asioihin saat myös vinkkejä.

Lisäksi ohjeisiin on liitetty linkki Selkokeskuksen sivulle (linkki aukeaa uuteen välilehteen), josta löydät ohjeita selkokielen kirjoittamiseen. Selkokieli on yleiskieltä helpompaa kieltä, josta hyötyvät erityisesti ihmiset, joiden on vaikea lukea ja ymmärtää yleiskieltä.

Omalle tekstille sokeutuu helposti. Paras tapa saada palautetta tekstistä on pyytää joku muu lukemaan sitä. Tätä varten löydät kunkin tekstisisältöön liittyvän osion lopusta lyhyitä tehtäviä, joiden avulla joku muu voi arvioida tekstin silmäiltävyyttä, luettavuutta ja ymmärrettävyyttä.

Vinkki: Ohjeissa ja tehtävissä puhutaan oletuslukijasta.

Verkkopalvelun sisällön tuottamisen ohjeet: Teksti kokonaisuutena

Keitä ovat verkkopalvelunne käyttäjät?

Pohdi aluksi:

– Ketkä käyttävät verkkopalveluanne?

– Keitä ovat oletuslukijat eli peruskäyttäjät, joille sinä viestit, kun tuotat sisältöä verkkopalveluusi?

– Kenelle verkkopalvelusi on ensisijaisesti tarkoitettu? Teksti verkkopalvelussa kirjoitetaan ensisijaisesti heille.

Lukijan näkökulma ja tiedon määrä

– Kirjoita teksti lukijan, älä organisaation näkökulmasta. Huomioi tekstissä se, mikä on oletuslukijan kysymys, kun hän tulee sivustolle.

– Mieti ovatko sivuston käyttäjät ammattilaisia vai tavallisia kansalaisia.

– Kirjoita sopiva määrä tietoa. Huomioi tekstissä se, mitä oletuslukija tietää ennestään ja mitä tietoa hän erityisesti tarvitsee.

Esitystapa ja esitysjärjestys

– Kirjoita tärkeimmät asiat heti tekstin alkuun.

– Jos puhutaan asiasta, joka voidaan hahmottaa kronologisesti eli aikajärjestyksessä, esitä se kronologisesti.

– Kerro asioista mahdollisuuksien mukaan konkreettisten toimijoiden kautta. Jos asia on abstrakti, anna tekstissä konkreettisia esimerkkejä.

Esimerkki

Vältä kirjoittamasta näin: Pumppu ry:n talvitapaamisessa keskusteltiin budjetista.

Kirjoita näin: Pumppu ry:n jäsenet ja hallitus keskustelivat talvitapaamisessa budjetista.

– Varmista, ettei tekstissä ole kirjoitusvirheitä. Ne ovat inhimillisiä, mutta voivat heikentää tekstin kielellistä saavutettavuutta.

Otsikointi

– Käytä tekstissä tarpeeksi väliotsikkoja.

– Käytä kuvaavia otsikoita, joiden perusteella pystyy päättelemään, mistä alla oleva teksti kertoo. Tämä on erityisen tärkeää, jos tekstiä on paljon.

Luetuta tekstisi ja pyydä palautetta

Pyydä toista ihmistä tutustumaan verkkopalveluusi ja lukemaan etusivulla ja hänen mielestään oleellisimmilla sivuilla olevia tekstejä. Pyydä häntä sen jälkeen vastaamaan alla oleviin kysymyksiin. Voit keksiä myös omia kysymyksiä.

1. Lukijan näkökulma ja tiedon määrä

– Mitä tietoa etsit, kun tulet tälle sivulle?

– Vastaako teksti tähän kysymykseen?

– Kerrotaanko tekstissä, miten asia liittyy sinuun?

– Onko tekstissä sopiva määrä tietoa?

– Jäikö joku asia epäselväksi?

– Olisiko jostakin asiasta pitänyt olla enemmän tai vähemmän tietoa?

 

2. Esitystapa ja esitysjärjestys

– Kerrotaanko asiat loogisessa järjestyksessä?

– Oliko teksti helppo ymmärtää?

– Oliko tekstissä virheitä? Mitä?

 

3. Otsikointi

– Lue otsikko ja mieti, mistä teksti kertoo. Lue teksti. Kertoiko otsikko siitä asiasta? Jos ei, mikä olisi parempi otsikko?

– Onko tekstissä käytetty mielestäsi tarpeeksi alaotsikoita?

Verkkopalvelun sisällön tuottamisen ohjeet: Ohjeita sanastoon

Keskeisten käsitteiden selittäminen

– Jos tekstin keskeisimmät käsitteet eivät ole oletuslukijalle tuttuja, selitä ne välittömässä asiayhteydessä ja mahdollisuuksien mukaan lukijan näkökulmasta.

– Vältä tekstissä ammattikäsitteitä silloin, kun ne eivät ole lukijan kannalta tarpeellisia.

– Huolehdi, että tekstissä keskenään samantapaiset käsitteet eroavat selkeästi.

Muun sanaston ymmärrettävyys

– Käytä tekstissä mahdollisuuksien mukaan sellaisia sanoja, jotka ovat oletuslukijalle helposti ymmärrettäviä ja tuttuja esimerkiksi arkipuheesta.

– Vältä tekstissä pitkiä yhdyssanoja silloin, kun asia on helposti ilmaistavissa lyhyemmillä sanoilla.

– Vältä käyttämästä tekstissä peräkkäin samantapaisia sanoja, jotka voivat mennä helposti sekaisin. Jos niitä on, esitä ne niin, että lukijan on helppo hahmottaa niiden välinen ero.

– Vältä vieraskielisiä sanoja. Nimet ovat poikkeus.

Lyhenteet

Vältä tekstissä lyhenteitä (esimerkiksi ml. tai ks.) silloin, kun ne voi kirjoittaa auki muotoon: mukaan lukien tai katso.

Luetuta tekstisi ja pyydä palautetta sanastosta

Sanastoon liittyvät yleiset kysymykset

Valitse verkkopalvelustasi sivuja, jotka ovat mielestäsi käyttäjälle kaikkein tärkeimpiä.

Anna toisen ihmisen lukea tekstit ja vastata kysymyksiin.

Mieti ennen tätä, onko tekstissä käsitteitä, jotka voivat olla lukijalle vaikeita. Tee niistä tehtävä alla olevan esimerkin mukaan.

1. Keskeisten käsitteiden selittäminen

– Mitä käsitteet x ja y tarkoittavat?

– Onko tekstissä samantapaisia käsitteitä: mitä eroa niillä on?

– Miten käsitteet liittyvät lukijaan (ja/tai tekstin aiheeseen)?

– Onko käsitteitä selitetty riittävästi?

– Puuttuuko selityksestä jotain tietoa?

– Onko selityksessä turhaa tietoa?

 

2. Muun sanaston ymmärrettävyys

– Ovatko tekstin sanat helppoja vai vaikeita?

– Löytyykö tekstistä vaikeita sanoja, joiden merkitys jää epäselväksi?

– Onko tekstissä liian pitkiä sanoja?

 

3. Lyhenteet

– Oliko tekstissä vaikeita lyhenteitä?

– Mitä lyhenteet tarkoittavat?

Verkkopalvelun sisällön tuottamisen ohjeet: Ohjeita tekstin rakenteeseen

Vältä kirjoittamasta pitkiä määriteketjuja

– Vältä kirjoittamasta pitkiä määriteketjuja. Määriteketju muodostuu, kun pääsanan eteen laitetaan monta määrittelevää sanaa. Ne vaikeuttavat asian ymmärtämistä, koska sanat erottavat pääasiat toisistaan.

– Voit katsoa Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen verkkosivuilta aiheesta määriteketjut  (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Vältä substantiivityyliä

Vältä kirjoittamasta tekstistä substantiivityylistä. Muuta substantiivi verbiksi.

Esimerkiksi

Vältä näitä  Suosi näitä 
suorittaa valvontaa valvoa
sekaannus sekaantua
havaitseminen havaita
mahdollistaja mahdollistaa

 

Suosi aktiivimuotoisia verbejä, vältä passiivia

– Suosi aktiivimuotoisia verbejä ja vältä passiivia.

– Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun annat toimintaohjeita. Näin lukijalle on selvää, kuka suorittaa verbin kuvaaman tekemisen.

Vältä lauseenvastikkeita

– Vältä lauseenvastikkeita silloin, kun voit ilmaista asian luontevasti sivulauseella.

– Lauseenvastike tarkoittaa ilmaisua, jolla korvataan vastaava sivulause.

 

Esimerkki

Vältä: Pumppu ry:n jäsenet voivat auttaa lahjoittaessaan vaatteita ja leluja Ukrainan lapsille.

Suosi: Pumppu ry:n jäsenet auttavat, kun he lahjoittavat vaatteita ja leluja Ukrainan lapsille.

Vältä tarpeettoman pitkiä lauseita tai virkkeitä

– Virke on tekstipätkä, joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy joko pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin. Virke muodostuu lauseista, jotka voivat olla sivulauseita tai päälauseita.

– Virkkeet muodostavat kappaleita.

– Kun kirjoitat tekstiä verkkopalveluun, huomioi, että yhä useammin tekstiä luetaan pieneltä mobiililaitteen näytöltä.

– Kappale, joka ei mahdu yhdelle sivunäkymälle, on ehdottomasti liian pitkä.

Vältä kiilalauseita

– Vältä tekstissä kiilalauseita silloin, kun asia on helppo ilmaista toisin.

– Kiilalause on sivulause, joka sijaitsee päälauseen keskellä.

– Usein kiilalauseet erottavat pääasian esittävät sanat toisistaan häiritsevällä tavalla. Näin ne hidastavat ja hankaloittavat ymmärtämistä.

 

Esimerkki

Vältä: Pumppu ry:n toimintaan osallistuvia perheitä, jotka asuvat eri puolilla pääkaupunkiseutua ja Pirkanmaata, on useita kymmeniä.

Suosi: Pumppu ry:n toimintaan osallistuu useita kymmeniä perheitä. Perheet asuvat eri puolilla pääkaupunkiseutua ja Pirkanmaata.

Suosi selkeyttä

Kirjoita lauseita ja virkkeitä, jotka voi tulkita vain yhdellä tavalla.

Vältä kielikuvia

– Vältä kielikuvia.

– Kielikuvat ovat vertauksellisia ilmaisuja.

– Joissain yhteydessä ne saattavat elävöittää tekstiä, mutta ne voivat hankaloittaa ymmärtämistä.

– Erityisesti asiatekstissä kielikuvat voivat olla haitaksi.

Lue kirjoittamasi teksti ääneen

– Kun olet kirjoittanut tekstin, lue se ääneen. Se on hyvä keino testata tekstin sujuvuutta ja ymmärrettävyyttä.

– Jos pystyt lukemaan virkkeen yhteen hengenvetoon, sitä voi pitää sopivan pituisena.

Tekstin rakenteisiin liittyvät yleiset kysymykset

Kysymyksiä koko tekstistä: 

– Onko tekstissä lauseita, joita on vaikea ymmärtää?

– Onko tekstissä lauseita, joissa on virhe?

– Onko tekstissä lauseita, jotka voisi ymmärtää monella tavalla?

– Onko tekstissä lause, jonka joku voisi tulkita väärin?

– Onko tekstissä lauseita, jotka ovat liian pitkiä?

– Onko tekstissä joku lause, jota haluaisit muuttaa? Miten?

 

Valitse verkkopalvelusi tekstistä lauseita ja pyydä testaajaa lukemaan ne ja vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

– Mitä mieltä olet tämän virkkeen pituudesta?

– Onko tässä virkkeessä asiat kerrottu järkevässä järjestyksessä?

– Kuka tekee asian X?

Ohjeita selkokieleen

Selkokieli

Selkokieli on yleiskieltä helpompaa suomen kieltä. Siinä käytetään yleiskieltä helpompia sanoja ja yksinkertaisempia kielen rakenteita. Selkokieli auttaa niitä ihmisiä, joiden on vaikea lukea tai ymmärtää yleiskieltä.

Selkokielen periaatteita

– Suosi aktiivia ja vältä passiivia.

– Kirjoita lyhyitä lauseita ja virkkeitä.

– Kerro vain yksi tärkeä asia yhdessä lauseessa.

– Käytä tuttuja ja yleisesti käytössä olevia sanoja.

– Suosi lyhyitä sanoja.

– Vältä vaikeita sanoja, käsitteitä ja lyhenteitä. Jos niitä on pakko käyttää, selitä ne.

 

Lisätietoa

Näin kirjoitat selkokieltä  (linkki avautuu uuteen välilehteen Selkokeskuksen sivuille)

Verkkopalvelun sisällön tuottamisen ohjeet: Muut ymmärrettävyyttä tukevat asiat

Selkeät ja ymmärtämistä tukevat kuvat

– Käytä sivustolla selkeitä ja helposti ymmärrettäviä kuvia. Ne auttavat käyttäjää ymmärtämään palvelussa olevaa tekstiä. Erityisen tärkeää tämä on, kun teksti tarjoaa käyttäjälle tietoa.

– Selkeä kuva on yksiselitteinen ja kertoo tekstin kanssa samasta asiasta. Selkeässä kuvassa on esimerkiksi oikeat mittasuhteet ja siinä ei ole liikaa yksityiskohtia eikä erikoisia kuvakulmia. Kun laitat verkkopalveluusi kuvan, tarkasta että se on selkeä myös, kun sitä katsotaan mobiililaitteella.

– Muista lisätä kuviin vaihtoehtoiset tekstit eli alt-tekstit. Kun kuvassa on vaihtoehtoinen teksti, myös näkövammainen henkilö saa kuvassa olevan tiedon. Muista vaihtoehtoiset tekstit myös sosiaalisen median postauksissa.

Lisätietoa selkokuvista ja vaihtoehtoisista teksteistä

Selkokeskuksen selkokuva-sivuilta (linkki aukeaa uuteen välilehteen)

Celian Saavutettavasti.fi-sivuston kuvat-osuudesta (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Järjestönne verkkopalvelun kuvat

Tarkastele verkkopalvelussanne olevia kuvia.

– Ovatko kuvat selkeitä ja ymmärrettäviä?

– Kertovatko kuvat tekstin kanssa samasta asiasta eli auttavat kuvat ymmärtämään sisältöä?

– Onko verkkopalvelussa kuvia, jotka vievät huomion pois asiasta? Esimerkiksi isot ja liikkuvat kuvat voivat olla tällaisia.

– Onko kuvissa vaihtoehtoiset tekstit?

Selkeät ja ymmärtämistä tukevat videot

– Käytä videoita, jotka ovat selkeitä ja helppoja ymmärtää.

– Selkeän videon tempo on rauhallinen ja siinä kerrotaan oleellisista asioista. Hieman pidempi ja rauhallisempi video on parempi kuin nopealla tempolla lyhyemmäksi tehty video.

Lisätietoa aiheesta

– Papunetin ohjeita selkoilmaisuun: ohjeita siitä, miten tehdään selkeä video (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Selkokeskuksen selkokieli videoissa: ohjeita, miten tehdä selkokielisiä videoita (linkki avautuu uuteen välilehteen)

 

Videoiden tekstitys on tärkeä osa saavutettavuutta

– Muista tekstittää videot.

– Tekstitys on oleellinen henkilöille, jotka ovat esimerkiksi viittomakielisiä kuuroja.

– Tekstityksestä hyötyvät kaikki.

– Videossa voi olla taustamelua, joka hankaloittaa puheen kuulumista tai videon katsoja voi olla tilanteessa, jossa ei pysty kuuntelemaan puhetta. Tällöin tekstitys mahdollistaa videon katsomisen tilanteesta riippumatta.

– Tekstitys onnistuu sujuvasti YouTubessa.

Hämeen ammattikorkeakoulun Vinkit laadukkaan tekstityksen tuottamiseen sisältää ohjeita tekstittämiseen (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Selkeät ja ymmärrettävät linkit

Selkeät ja ymmärrettävät linkit ovat tärkeä osa kognitiivista saavutettavuutta verkkopalveluissa.

– Tee kaikista linkeistä samannäköisiä ja sellaisia, että ne on helppo tunnistaa linkeiksi.

– Käytä keskenään samanlaisia linkkielementtejä samalla tavalla sivustollasi. Esimerkiksi, jos voit tehdä sivullesi kuvallisia nostolaatikoita ja tehdä niistä linkkejä, käytä tätä tapaa vain linkkeihin.

– Tee linkkiteksteistä sellaiset, että käyttäjä tietää, mitä sitä klikkaamalla löytyy ja mihin linkki vie. Älä linkitä yksittäisiä sanoja.

– Kerro, jos linkki aukeaa uuteen välilehteen ja/tai vie pois nettisivulta. Tee kaikista linkeistä samalla tavalla toimivia. Jos esimerkiksi sivustolta pois vievät linkit aukenevat uuteen välilehteen, huolehdi, että kaikki ulkopuolelle vievät aukeavat uuteen välilehteen.

– Huomaa, kun teet valikkoon alasivuja, että valikon ja sivun, jolle se vie, otsikot ovat samat. Esimerkiksi jos valikossa lukee esimerkiksi ”Hae vapaaehtoiseksi”, sivun otsikko on sama ”Hae vapaaehtoiseksi”.

 

Esimerkki:

Vältä: lue lisää osoitteesta https://www.kela.fi/yleinen-asumistuki

Vältä: Lue lisää tästä linkistä.

Suosi: Lue lisää asumistuesta Kelan sivuilta tästä linkistä (linkki aukeaa uuteen välilehteen).

Verkkopalvelunne linkit

Tarkastele verkkopalvelussanne olevia linkkejä.

– Ovatko linkit keskenään samanlaisia?

– Aukeavatko muualle vievät linkit samalla tavalla joko samaan tai uuteen välilehteen?

– Muokkaa linkit helpoiksi käyttää ja ymmärtää.

Tiedon sijoittaminen sivustolle

– Selkeä kieli, ymmärrettävät kuvat ja hyvät linkit eivät yksistään riitä siihen, että verkkopalvelua on helppo käyttää ja ymmärtää.

– Käyttäjän on myös löydettävä verkkopalvelusta kaikki tärkeät asiat.

 

Mieti, mikä asia on verkkopalvelun käyttäjälle kaikkein tärkein asia.

Onko se esimerkiksi:

– linkki ajanvaraukseen,

– tapahtumakalenteri vai

– jokin tärkeä tieto?

 

Laita tämä tärkein asia ensimmäiseksi etusivulle niin, että se löytyy ilman, että käyttäjä joutuu käyttämään valikkoa.

Moni käyttäjä ei tunnista mobiilissa valikkoa valikoksi tai ei osaa sitä käyttää. Siksi on tärkeää, että etusivulla on linkit kaikkeen tärkeään sisältöön.

Tehtävä: tiedon sijoittaminen

– Avaa oma verkkopalvelusi älypuhelimella.

– Löytyvätkö kaikki käyttäjälle oleelliset asiat etusivulta?

Yhteenveto sisällöntuottamisen ohjeista

Teksti kokonaisuutena

– Kirjoita lukijalle olennaisista asioista ja kirjoita hänelle sopivasta näkökulmasta.

– Kirjoita lyhyitä ja selkeitä kappaleita.

– Käytä selkeitä väliotsikoita ja listauksia.

 

Sanasto

– Jos joudut käyttämään vaikeita sanoja tai ilmaisuja, selitä ne.

– Jos käytät lyhenteitä, selitä ne.

– Älä käytä tekstissä vieraskielisiä sanoja. Nimet ovat poikkeus.

 

Tekstin rakenne

– Vältä kielikuvia ja ilmaisuja, jotka eivät ole yksiselitteisiä.

– Testaa ja pyydä palautetta tekstistäsi.

 

Kuvat, selkeät linkit ja tiedon sijoittaminen verkkopalveluun

– Käytä tekstiä tukevia kuvia. Ne auttavat hahmottamaan tekstiä ja sisältöä.

– Tee selkeitä ja ymmärrettäviä linkkejä.

– Sijoita tärkeät asiat verkkopalvelussa alkuun.

Kognitiivinen saavutettavuus sosiaalisessa mediassa

Somepäivityksen kuvat ja videot

– Käytä selkeitä ja ymmärrettäviä kuvia.

– Lisää kuviin vaihtoehtoiset tekstit.

– Jos kuvissa on tekstiä, rivitä teksti vasemmalta.

– Käytä mahdollisimman selkeää ja riittävän isoa fonttia.

– Varmista, että teksti erottuu kunnolla taustasta.

– Kirjoita videon tai kuvan sisällön kannalta olennaisimmat asiat julkaisuun. Samoin, jos kuvassa on tekstiä, kerro sen sisältö päivityksessä.

– Tekstitä videot.

 

Esimerkki

Somepäivityksen tekstit

– Kirjoita tiiviisti, vältä turhia adjektiiveja, suosi verbejä ja käytä niitä aktiivimuotoisena.

– Jaottele teksti lyhyisiin kappaleisiin.

– Somepäivityksen tekstiä voi selkeyttää luettelomerkeillä

– Usein käytetään luettelomerkkinä emojia. Se on huono vaihtoehto ruudunlukulaitteen kannalta.

– Käytä luettelomerkkinä perusviivaa -.

– Vältä emojien käyttöä keskellä tekstiä. Ne voivat häiritä lukemista ja ymmärtämistä.

– Ruudunlukuohjelma lukee emojit ääneen. Videoesimerkki miten ruudunlukuohjelma toistaa emojit. (linkki avautuu uuteen välilehteen)

 

Esimerkki

Somepäivityksen aihetunnisteet

– Tee selkeät aihetunnisteet. Selkeyden kannalta ne kannattaa laittaa allekkain.

– Käytä aihetunnisteita maltillisesti.

– Monisanaiset aihetunnisteet. Kirjoita jokaisen sanan ensimmäinen kirjain isolla

Esimerkit monisanaisista aihetunnisteista:

#KognitiivinenSaavutettavuus

#SelkeästiMeille

#HyvinvoivaJärjestö

 

Esimerkit

Selkeä tarina

Somepostauksen teksti ja elementit

– Huolehdi siitä, että teksti ja muut elementit erottuvat taustasta.

– Sijoita elementit mahdollisimman tyhjään kohtaan. Huomaa elementtien näkyvyys myös videossa, jossa tausta vaihtuu.

– Huolehdi elementtien riittävästä kontrastista ja siitä, että ne ovat riittävän isoja. Käytä tekstille reunuksia, jos teksti ei muuten näy.

– Käytä helposti hahmotettavia elementtejä ja suosi rauhallista värimaailmaa.

Somepostauksen painikkeet, tyyli ja asioiden esittäminen

– Painikkeita voi olla vaikea tunnistaa painikkeiksi. Voit ohjeistaa niiden käytössä Esimerkiksi ”paina linkistä”.

– Pyri pitämään yhtenäinen tyyli, ettei jokaista tarinasivua joudu opettelemaan uudelleen.

– Sijoittele asiat loogiseen järjestykseen: Kerro asia ennen kuin pyydät mielipidettä.

 

Esimerkit: 

Lisätietoja sosiaalisen median päivitysten saavutettavuudesta: 

Celian Saavutettavuus sosiaalisessa mediassa-sivusto

Näkövammaisten keskusliiton Saa­vu­tet­ta­vuus so­si­aa­li­ses­sa mediassa-sivusto

Suunnittele kognitiivisesti saavutettava somepostaus

Suunnittele kognitiivisesti saavutettava julkaisu tai tarina hyödyntäen Kognitiivinen saavutettavuus sosiaalisessa mediassa -ohjeita:

  • Somepäivityksen kuvat ja videot
  • Somepäivityksen tekstit
  • Somepäivityksen aihetunnisteet
  • Selkeä tarina

Suunnittele käyttäjätestaus omaan verkkopalveluun

Verkkopalvelun kognitiivista saavutettavuutta ei voi arvioida täysin ilman, että sitä testaa käyttäjillä. Tässä osiossa saat vinkkejä siihen, miten voit järjestää käyttäjätestauksen.

Testaa järjestönne verkkopalvelua käyttäjillä

– Mieti järjestönne verkkopalvelussa 3–6 asiaa tai toimintoa, joiden pitää olla käyttäjälle helppoja löytää, käyttää ja ymmärtää.

– Mieti myös, miksi niiden tulee olla helppoja löytää, käyttää ja ymmärtää.

– Tutustu Selkeästi meille -hankkeen sivuilla Ohjeita käyttäjätestaukseen (linkki avautuu uuteen välilehteen)

– Tee selkeät tehtävät 3-6 tärkeästä asiasta tai toiminnosta ohjeiden perusteella.

Tee edes tämä: testaa työkaverilla tai vapaaehtoisilla.

Ylimääräinen tehtävä: Järjestä käyttäjätestaus, jos järjestölläsi on siihen aikaa.

Kognitiivinen saavutettavuus: yhteenveto ja jatkotoimet

Kognitiivinen saavutettavuus on muutakin kuin sisältöä

Olet saanut ohjeita siihen, miten verkkopalvelussa olevasta sisällöstä saa kognitiivisesti saavutettavaa.

Ohjeet ovat tarkoituksella painottuneet asioihin, joihin jokainen sisältöä verkkopalveluun tuottava voi vaikuttaa.

Kognitiiviseen verkkopalveluun liittyy myös muita asioita, näitä ovat esimerkiksi:

– selkeä valikkorakenne

– selkeät ja tunnistettavat kuvakkeet ja painikkeet

– toimintojen sijainti tutuissa paikoissa verkkopalvelussa

– selkeä värimaailma ja selkeä ja riittävän iso fontti

– käyttäjää auttava hakukone.

Nämä ovat asioita, joihin sisällöntuottaja ei voi vaikuttaa. Niistä on kuitenkin tärkeä olla tietoinen silloin kun olet tilaamassa uutta verkkopalvelua tai olet kehittämässä vanhaa paremmaksi.

Kognitiivisen saavutettavuuden ohjeet auttavat kehittämään verkkopalveluista helppoja käyttää ja ymmärtää.

Voit vaikka vinkata verkkopalvelusi suunnittelijalle Selkeästi meille -hankkeen ohjeista.

Miten saavutettavuus huomioidaan jatkossa järjestössänne?

– Selvitä, miten kognitiivinen saavutettavuus on huomioitu järjestönne verkkopalvelussa.

– Esittele oppimasi asiasi järjestössäsi.

– Valitkaa kolme toimenpidettä, joilla edistätte järjestönne verkkopalvelun kognitiivista saavutettavuutta.

– Lisää asiat järjestösi viestintä- tai toimintasuunnitelmaan.

Käytetyt lähteet ja aiheesta lisää

Käytetyt lähteet

Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen

Mattila, Anna-Liisa 2022. Digitaalinen saavutettavuus on paitsi vaatimus, myös kilpailutekijä – Saavutettavuusvaatimukset. Etelä-Suomen aluehallintoviraston saavutettavuusvaatimukset.fi-palvelu.

Miten ruudunlukuohjelma lukee tekstiä sosiaalisen median päivityksistä 2022. Kehitysvammatuki 57 ry. Videolla havainnollistetaan, miten ruudunlukuohjelma lukee emojit.

Ohjeita selkoilmaisuun 2022. Papunet. Kehitysvammaliitto.  Vinkki: Sivulta löytyy myös ohjeita selkovideon tekoon.

Pikaopas selkokielen kirjoittamiseen 2022. Kehitysvammaliiton Selkokeskus.

Raevaara, Liisa 2018. Mistä on selkeät ja helppokäyttöiset digipalvelut tehty? – Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)

Saavutettavaa viestintää kaikille 2022. Selkeästi meille -hanke. 

– Kehitysvammatuki 57 ry:n ja Kehitysvammaliiton Selkeästi meille -hanke on kehittänyt hankkeen aikana (2020-2023) ohjeita ja vinkkejä kognitiiviseen saavutettavuuteen: Testaus ja arviointi – Selkeästi meille (selkeastimeille.fi)

Saavutettavuus 2022. Papunet. Kehitysvammaliitto.

Saavutettavuus sosiaalisessa mediassa 2022a. Celia.

Saavutettavuus sosiaalisessa mediassa 2022b. Näkövammaisten keskusliitto.

Selkokuva 2022.  Selkokeskus.

 

Aiheesta lisää

Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen

Helsingin saavutettavuusmalli on Helsingin kaupungin kehittämä kokoelma menetelmiä ja ohjeita, joiden avulla pyritään tuottamaan saavutettavia, helppokäyttöisiä ja sitä kautta tehokkaita palveluja.

Saavutettavan kielen työkalupakki tarjoaa lisäohjeita verkkopalvelun sisällön tuottamiseen. Saavutettavan kielen työkalupakki on suunnattu julkishallinnon työntekijöille, mutta se hyödyttää kaikkia, jotka suunnittelevat ja tuottavat sisältöä verkkopalveluihin. Sivulla on käytännönläheisiä ohjeita, malleja ja vinkkejä siihen, miten sisällöstä saa helpommin luettavaa ja ymmärrettävää.

Saavutettavasti.fi – Ohjeita ja vinkkejä saavutettavuuteen on Celian tuottama ohjesivusto. Celia on saavutettavan julkaisemisen ja kirjallisuuden asiantuntijakeskus, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa.

Saavutettavat polut -sivusto. Sivusto on tuotettu yhteiskehittämällä Saavutettavat koulutuspolut ja oikeus oppia (ESR) -hankkeessa.

Saavutettavuusvaatimukset.fi – Digi kuuluu kaikille -sivusto on aluehallintoviraston ylläpitämä sivusto. Aluehallintovirasto on saavutettavuusvaatimusten toteutumista valvova viranomainen Suomessa.

Maksuttomia verkkokursseja

eOppivan saavutettavuus ja digipalvelulain vaatimukset –verkkokurssilla opit, mitä saavutettavuus tarkoittaa ja miten laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta eli digipalvelulaki velvoittaa eri viranomaisia ja muita toimijoita huomioimaan saavutettavuuden digitaalisissa palveluissaan.

eOppivan Saavutettavat asiakirjat verkossa –verkkokurssilla opit tekemään saavutettavia asiakirjoja.

Last modified: 18.11.2023