Tältä sivulta löydät tietoa siitä, miten työhyvinvointi ja työkyky määritellään ja mikä merkitys näillä on järjestötoiminnassa. Löydät tehtäviä ja aineistoja, joiden avulla voit kehittää omaa hyvinvointiasi.
Työhyvinvointi nähdään kokonaisuutena, joka muodostuu työstä, sen mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Työhyvinvointi vaikuttaa työssä jaksamiseen. Hyvinvoinnin kasvaessa niin työhön sitoutuminen kuin työn tuottavuus kasvavat. (STM 2022.) Työhyvinvoinnilla voidaan tarkoittaa koko työyhteisön jaettua vireystilaa tai yksilön hyvinvointia, henkilökohtaista tunnetta ja viretilaa (Kauhanen 2016).
Työkyvyssä on kysymys ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan yksilö on päävastuussa omista voimavaroistaan, joiden ylläpitoa ja kehittymistä työnantaja voi monella tavoin tukea. Työnantajan ja esihenkilöiden päävastuulla on vastata työstä ja työoloista. (TTL 2022.)
TYKY-toiminta on työkykyä ylläpitävää toimintaa ja TYHY-toiminta työhyvinvointia edistävää toiminta. TYKY-toiminta voi toteutua esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa järjestettävinä TYKY-päivinä. TYHY-toiminta on läsnä joka päivä arkisissa kohtaamisissa.
TYKY = Työkykyä ylläpitävää toimintaa, joka on osa TYHY-toiminnan sisällöstä.
TYHY = Työhyvinvointia edistävää päivittäin läpi työuran kestävää toimintaa.
(THL 2022 & TTL 2022.)
Lainsäädännön mukaan yhdistyksen hallitus toimii kokonaisuudessaan työnantajan edustajana ja on vastuussa palkatun henkilöstön työsuojelusta ja työturvallisuudesta, myös etätyötä tekevien osalta. Järjestöarjessa työhyvinvointia johtaa usein hallituksen puheenjohtaja. Hallitus voi myös nimetä yhdistyksen järjestöammattilaista työhyvinvoinnin johtamista toteuttavan henkilön. Työhyvinvoinnin johtamisen vastuu säilyy kuitenkin koko hallituksella.
Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan työnantajan velvollisuutena on järjestää työterveyshuolto. Lain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa sekä työyhteisön toimintaa.
Työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään tilanteissa, joissa organisaation toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutetaan tai kehitetään. Lisäksi työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi. (Työturvallisuuslaki 738/2002.)
Tutkija Kirsikka Selanderin mukaan kolmannen sektorin palkansaajien arviot työhyvinvoinnin tasosta ovat melko negatiivisia. Työtyytyväisyys on muita sektoreita matalampaa, ja järjestöammattilaisilla on usein työpaikan vaihtoaikeita. Työhyvinvoinnin toteutumisen kannalta ongelmana on työn ja muun elämän yhteensovittaminen. (Selander 2018.)
Hallituksen onkin tärkeää olla tietoinen järjestöammattilaisen työhyvinvoinnin haasteista ja työn kuormittavuudesta. Hallituksen tulee yhteistyössä työntekijän kanssa etsiä toimenpiteitä niin työhyvinvoinnin edistämiseksi kuin kuormituksen vähentämiseksi. Erityisen kuormittuneessa tilanteessa tulee huomioida oman yhteisön työterveyspalvelut sekä työsuojeluhallinnon palvelut.
Aineistot ja tehtävät
Työkyvyn osa-alueet
Työterveyslaitoksen (2022) mukaan työkyvyn osa-alueet ovat:
Terveys ja toimintakyky
Työkyvyn perustan muodostavat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja terveys.
Osaaminen
Peruskoulutus, ammatilliset tiedot ja taidot. Uusien osaamisalueiden syntymisen vuoksi, jatkuva osaamisen päivittämisen ns. elinikäisen oppimisen merkitys on korostunut.
Arvot, asenteet ja motivaatio
Omat asenteet työntekoon vaikuttavat merkittävästi työkykyyn. Jos työ koetaan mielekkäänä ja sopivan haasteellisena, se vahvistaa työkykyä. Työelämän ja muun elämän yhteensovittaminen kohtaavat.
Johtaminen, työyhteisö ja työolot
Esihenkilöillä ja johtajilla on vastuu ja velvollisuus kehittää työoloja ja organisoida työpaikan työkykyä ylläpitävää toimintaa.
Työkykyä ylläpitävässä toiminnassa eri osapuolten ja tukiorganisaatioiden (muun muassa työterveyshuolto, työsuojelutoimikunta) yhteistyö tuottaa parhaimman tuloksen. Työntekijä voi aktiivisesti osallistua sekä oman työnsä, että työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen. Työnantaja voi tukea monella tavoin yksilön voimavarojen kehittämistä. Perheen, sukulaisten ja ystävien verkosto sekä yhteiskunnan rakenteet muodostavat olennaisen tukiverkon yksilön hyvinvoinnille.
Syventääksesi omakohtaista ymmärrystä työkyvyn osa-alueista voit tehdä Työturvallisuuskeskuksen yksilötutka-kyselyn 2022:
- kirjautumatta pääset tekemään kyselyn demoversion (linkki avautuu uuteen välilehteen)
- voit ottaa Yksilötutka-kyselyn käyttöön kirjautuneena: Yksilötutka – Työturvallisuuskeskus (ttk.fi) (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Työhyvinvoinnin perustekijät: arvostus, luottamus ja turvallisuus
Pohdi itseksesi tai keskustele pienryhmässä aivotutkija Ville Ojasen määrittämistä hyvinvoinnin perustekijöistä: arvostus, luottamus ja turvallisuus.
Missä kaikissa yhteyksissä tunnistat näiden toteutuvan järjestössänne?
Lähde: Ojanen, Ville 2022. Ville Ojanen: Aivot jumissa? Katso luento! | Aalto-yliopisto (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Tutustu myös:
Yhteisö ja osallisuus -teemapaketti, osa 2: Psykologinen turvallisuus – Hyvinvoiva järjestö (humak.fi) (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Työhyvinvoinnin pilarit: autonomia, ennakointi ja yhteenkuuluvuus
Pohdi itseksesi tai keskustele pienryhmässä työhyvinvointikouluttaja Eeva Jaakonsalon määrittämistä työhyvinvoinnin peruspilareista: autonomia, ennakointi ja yhteenkuuluvuus.
Ennustettavuudella tarkoitetaan muun muassa sitä, miten voimme ennakoida tulevaa ja varautua siihen.
Autonomialla tarkoitetaan kykyämme vaikuttaa itseemme ja ympäristöömme.
Yhteenkuuluvuus on tunne siitä, ettemme ole yksin ja voimme jakaa kokemuksia.
Missä kaikissa yhteyksissä tunnistat näiden toteutuvan järjestössänne?
Mikä haastaa niiden toteutumista?
Lähde:
Jaakonsalo, Eeva 2021. Esitys Humakin henkilöstöpäivässä 17.8.2021.
Tutustu myös:
Yhteisö ja osallisuus -teemapaketti, osa 1: Osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Miten voit? -työhyvinvointitesti
Miten voit? -työhyvinvointitestin tekemiseen menee noin viisi minuuttia. Testissä tarkastellaan hyvinvointia kuudesta näkökulmasta, joita ovat työuupumus, työn imu, työriippuvuus, tyytyväisyys työhön, työkyky ja työssä tylsistyminen.
Pääset tekemään testin: Miten voit? -työhyvinvointitesti (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Miten voit? -työhyvinvointesti on osa Työelämän mielenterveystyö -ohjelman Mielen työkalupakkia, josta löytyy myös paljon tietoa ja tukea erilaisiin tilanteisiin (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Miten voit? -työhyvinvointitestin pohdinta
Tee edellisen tehtävän Miten voit? -työhyvinvointesti.
Testituloksen saatuasi jatka alla olevia lauseita pohtien, mitkä tekijät voisivat selittää saamasi arviot:
Työn imu: Myönteinen työssä koettu korkean vireystason tunne- ja motivaatiotila, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen työssä.
Työn imun tasoni on…
Arviota selittää…
Tyytyväisyys työhön: Työn imua matalamman vireystilan myönteinen tunnetila, joka on seurausta myönteisistä arvioista koskien omaa työtä ja työkokemuksia
Tyytyväisyyteni työhön on…
Arviota selittää…
Työuupumus: Matala kielteinen vireystila ja pitkittyneestä työstressistä johtuva oireyhtymä, jota luonnehtivat krooninen väsymys, kognitiivisen ja tunteiden hallinnan häiriöt sekä henkinen etääntyminen työstä eli kyynistyminen.
Työuupumusriskini on…
Arviota selittää…
Työssä tylsistyminen: Alentunut kielteinen vireystila, joka ilmenee mm. heikentyneenä motivaationa, vaikeutena keskittyä ja ajan hitaana kulkuna.
Työssäni tylsistymisen riski on…
Arviota selittää…
Työriippuvuus: Korkea mutta kielteiseksi koettu vireystila, ja pakkomielteinen ja hallitsematon taipumus panostaa työhön kohtuuttomasti voimavaroja, niin että se häiritsee muuta elämää ja on terveysriski.
Työriippuvuuden riskini on…
Arviota selittää…
Työkyky: Työkyvyssä on kyse ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Työkyvyn perustana ovat ihmisen fyysinen ja psyykkinen terveys ja toimintakyky, ja lisäksi siihen vaikuttavat esimerkiksi sosiaalinen toimintakyky, osaaminen sekä työtä koskevat arvot, asenteet ja motivaatio. Myös työolot, työyhteisö ja johtaminen vaikuttavat työkykyyn.
Yhteenveto työkyvystäni on…
Arviota selittää…
Tärkeää on tunnistaa, teitkö testin hetkellisesti kuormittuneessa tilanteessa vai onko kuormitus jatkunut jo pitkään.
Poikkeuksellisen kuormittuneessa tai jo pitkään jatkuneessa tilanteessa tulee huomioida oman yhteisön työterveyspalvelut sekä Työsuojelu.fi-sivuston palvelut (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Lähde: Miten voit? -työhyvinvointitesti (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Työhyvinvointisuunnitelmaan tutustuminen
Yksittäinen järjestöammattilainen voi tutustua Työturvallisuuskeskuksen työkirjaan. Työkirjassa esitellyn Työhyvinvoinnin portaat -mallin kautta voi tarkastella omaa työhyvinvointia.
Aloite koko työyhteisöä koskevan työhyvinvointisuunnitelman tekemisestä voi tulla keneltä tahansa yhteisön jäseneltä.
Työhyvinvointisuunnitelman työkirja löytyy myös työhyvinvoinnin johtamisen aineistoista nimellä Työhyvinvointisuunnitelman laatiminen (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvoinnin portaat -työkirja Työhyvinvoinnin portaat -työkirja (ttk.fi) (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Työhyvinvointisuunnitelman vaiheet:
1. Työhyvinvoinnin portaat -malliin tutustuminen: sivut 2–3
2. Nykytilan arviointi portaittain: sivu 4.
Pohdi ja arvioi omaa ja työorganisaatiosi tilaa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin työhyvinvoinnin näkökulmasta asteikolla 1–5.
3. Oman ja työyhteisön hyvinvoinnin esteiden ja voimavaratekijöiden tunnistaminen: sivut 5–6
4. Päämärän/tavoitteen määrittely: sivut 5–6
5. Toimintasuunnitelman laadinta: sivut 7–16
Suunnitelman tueksi voit tehdä esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen yksilötutka-kyselyn:
- kirjautumatta pääset tekemään kyselyn demoversion (linkki avautuu uuteen välilehteen)
- voit ottaa Yksilötutka-kyselyn käyttöön kirjautuneena: Yksilötutka – Työturvallisuuskeskus (ttk.fi) (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Linkit avautuvat uudelle välilehdelle.
Kiire, stressi ja uupumus
Kiireen kokemus ja kiirepuhe
Pohdi alla olevia kiirettä ja kiirepuhetta käsitteleviä lauseita omasta näkökulmastasi ja tavastasi toimia:
Kiirepuhe lisää stressiä.
Kiirepuhe kertoo hallinnan puutteesta. On tärkeää pysähtyä miettimään, mistä kiireen kokemus tulee ja mitä sille voisi tehdä.
Tietoista läsnäoloa on pysähtyä vastaamaan itselleen kysymyksiin, mitä teen juuri nyt ja miksi on kiire.
Hyväksynnän harjoittaminen auttaa ajattelemaan kiireisetkin hetket vain hetkinä muiden joukossa.
Pyrkimys kohti arvojen mukaista elämää yleensä vähentää myös kiireen kokemusta.
Kiireen taltuttamiseksi on tärkeää käydä läpi arvoja ja luopua turhasta.
Digitaalisuus on tuonut mukanaan paljon hyvää, mutta tehnyt informaatiotulvasta ja saatavilla olemisesta jatkuvaa.
Kiire voi edellyttää karsintaa esimerkiksi erilaisten medioiden käytöstä.
Kiirepuhe saattaa joskus olla pyrkimystä korostaa omaa tärkeyttä.
Kiirepuheen tilalle on hyvä löytää muita tapoja tuoda esiin itselle merkityksellisiä asioita.
Tunnista kiire ja työn hallitsemattomuus
Vastaa seuraaviin kysymyksiin kiireestä tai työn hallinnasta:
Onko sinulla riittävästi töissä lepohetkiä? Entä vapaa-ajalla?
Miten työssäsi järjestyvät siirtyvät ja orientoituminen aina seuraaviin työtehtäviin?
Millaisin keinoin pyrit huolehtimaan siitä, että keskittymisesi ja muistisi eivät ylikuormittuisi työpäivän aikana?
Teetkö usein montaa tehtävää yhtä aikaa?
Mitkä työyhteisösi työtavat ja käytännöt aiheuttavat ylikuormitusta?
Miten suojelet aivojasi liialliselta tietotulvalta?
Miten tunnistat tilanteen, jossa alat olla liian kuormittunut? Voit miettiä eri tasoja: ajatukset, kehon tuntemukset ja havainnot suoriutumisesta.
Koetko työssäsi saavasi turhaa informaatiota?
Miten pyrit välttämättään, että turha informaatio ei kuormita sinua?
Lue lisää aiheesta:
Muistiliiton Hyvä työ aivoille. Kognitiivinen ergonomia hyvinvoinnin tukena -aineistota (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Työterveyskeskuksen Tietotyö, kognitiivinen kuormittuminen ja tietoergonomia -sivustolta Tietotyö, kognitiivinen kuormittuminen ja tietoergonomia – Työturvallisuuskeskus (ttk.fi) (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Kokeile työn hallinnan kehittämistä viikon ajan
Kokeile viikon ajan seuraavia ohjeita ja havainnoi, millaisia vaikutuksia niillä on:
Mieti jo edellisenä päivänä ennen töiden lopettamista, mikä on seuraavan päivän ensimmäinen työtehtävä. Kun aloitat työt, tartu heti tähän päivän tärkeimpään tehtävään. Pyri saamaan työ loppuun tai ainakin tiettyyn vaiheeseen, älä sitä tarpeettomasti kesken. Pidä yllättävissä tilanteissa mielessä päivän alkuperäinen tavoite.
Vireystilan seuraamisen opettelu: arvioi työpäivän alussa, millaisella mielialalla olet. Oletko esimerkiksi kiihtynyt, väsynyt, rauhallinen tai toiveikas? Jos mahdollista, tee työtehtäviä, joita tehdessä sinulle on hyötyä vallitsevasta olotilastasi.
Jos kärsit univaikeuksista, mieti jo etukäteen toimintasuunnitelma työtehtäviesi osalta niille päiville, jolloin takana on huonosti nukuttu yö ja vastaavasti niille päiville, jolloin olet saanut riittävästi unta. Opettele tunnistamaan rutiiniluontoiset tehtävät, joista selviät todennäköisesti myös väsyneenä.
Varaa kalenteriisi jokaiseen työpäivään vain tietyt hetket, jotka on omistettu viestien lukemiselle ja niihin vastaamiselle. Jos saat viestejä, joilla on erilaisia painoarvoja, seulo ensin postit tärkeysjärjestykseen ja tee arvio, koska on paras mahdollinen ajankohta rauhassa keskittyä näihin vastaamiseen.
Poista viestipalveluista (esimerkiksi sähköposti, Teams, puhelin, WhatsApp ym.) asetuksista ominaisuus, joka aikaansaa sen, että jokaisesta saapuvasta viesti tulee välittömästi ilmoitus. Näin vähennät ahdistusta siitä, että viestiin pitäisi heti reagoida. Autat myös keskittymistäsi käsillä olevaan asiaan, kun saapuvien viestien ilmoitukset eivät keskeytä ajatustyötäsi.
Kunnioita myös muiden ajankäyttöä. Esimerkiksi kun lähetät viestejä, valitse vastaanottajat ajatuksella ja vältä turhia viestien edelleenlähetyksiä. Näin vähennät merkittävästi viestien lukemiseen ja käsittelyyn käytettyä aikaa. Toisaalta ota huomioon tehdyt sopimukset muiden tiimiläisten ajan tasalla pitämisestä tiettyjen prosessien viestinnässä.
Opettele huomioimaan siirtymäajat: Varaa riittävästi aikaa siihen, että ehdit hetken oleilla ennen kuin siirryt seuraavaan tapaamiseen tai seuraavan tehtävän pariin.
Tee TEHTÄVÄlistastasi EI TEHTÄVÄ -lista. Opettele näin huomaamaan, että monia asioita voi perustellusti jättää tekemättä tai ainakin merkittävästi siirtää myöhemmin tehtäväksi.
Oman toiminnanohjauksen tutkiminen: Teetkö montaa asiaa kerralla vai maltatatko työstää yhtä asiaa kerrallaan? Työn tehokkuus ei tutkitusti lisäänny tekemällä useita asioita rinnakkain.
Mieti työpäiväsi päätteeksi, mitä asioita sait hoidettua, mitkä siirtyvät eteenpäin ja kalenteroi siirtyvät työtehtävät. Mieti, mikä on seuraavan päivän tärkein asia, josta pyrit aloittamaan.
Lisää vapaa-ajalle liikuntaa ja sinua rentouttavaa tekemistä. Älä aikatauluta vapaa-aikaasi täyteen.
Tutustu myös:
Johtamisen taidot -teemapaketti, osa 2: Työn tuottavuus ja itsensä johtaminen – Hyvinvoiva järjestö (humak.fi) (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Stressissä katoaa kyky erotella olennainen epäolennaisesta
Ylikuormittunut ihminen ei näe eroa tärkeän ja ei-tärkeän työtehtävän välillä. Taito erottaa olennainen epäolennaisesta katoaa.
Stressaantuneena ihminen alkaa helposti vältellä stressiä aiheuttavia työtehtäviä, tilanteita ja esimerkiksi epämiellyttävien asioiden puheeksi ottamista. Hän alkaa käyttää keinoja, jotka näennäisesti tai hetkellisesti auttavat, mutta tosiasiassa pahentavat stressiä.
Tällaisessa tilanteessa olisikin tärkeää pysähtyä kysymään, miksi teen juuri tätä asiaa ja miksi juuri nyt.
Tunnistatko omat tapasi vältellä stressiä aiheuttavia työtehtäviä, tilanteita ja puheeksi ottamista?
Alatko lajitella klemmareita vai mitkä ovat oman väistelytaktiikkasi hupaisimmat helmet?
Entä mitkä ovat keinosi päästä kiinni tehtäviin, jotka eivät väistelemällä katoa?
Huomioi kuitenkin ero välttelyn ja esimerkiksi luovaan työhön tarvittavan positiivisen viivyttelyn välillä.
Tutustu myös näihin:
Pomodoro-tekniikka (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Työn tuottavuus ja itsensä johtaminen: Johtamisen taidot -teemapaketti, osa 2: Työn tuottavuus ja itsensä johtaminen – Hyvinvoiva järjestö (humak.fi) (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Vaikeat tilanteet mm. puheeksi ottaminen: Kohtaamisen taidot -teemapaketti, osa 2: Vaikeat tilanteet – Hyvinvoiva järjestö (humak.fi) (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Hyvä stressi – huono stressi
On tärkeää osata erottaa hyvä stressi ja vahingollinen stressi toisistaan.
Hyvää stressiä kuvaillaan lyhytkestoiseksi positiiviseksi paineeksi, joka saa ponnistelemaan esimerkiksi projektin loppuunsaattamiseksi.
Huonoksi stressi muuttuu silloin, kun ihminen kokee stressiä liian pitkään, eikä enää palaudu tilanteesta omaksi itsekseen. Stressi jää ikään kuin päälle.
Stressi voi olla myös tunnepohjaista, ja saanut alkunsa siitä, kun ihminen on kokenut jonkun vaikean elämäntilanteen. Mistä tahansa syystä pitkään jatkunut stressi kroonistuu ja on vahingollista.
Kirjoita tarinakaavan avulla omasta stressikokemuksestasi pienoistarina. Olet itse kertomuksen päähahmo, eli kirjoita tarinasi kolmannessa persoonassa.
OLIPA KERRAN …. (kerro millainen hahmo)
HÄN HALUAA … (hahmon tavoite tai toive)
MUTTA … (millainen este on olemassa hahmon tavoitteeseen tai toiveeseen)
KOSKA … (minkä takia on este)
…. (hahmon nimi) PÄÄTTÄÄ ….. (miten toimii tilanteen selvittämiseksi)
JA …. (ratkaisu ja teko)
LOPULTA … (tarinan lopetus ja mahdollinen opetus)
Lopuksi pohdi:
Millaisia tunteita tarinallinen etäännyttäminen, esimerkiksi itsestä kolmannessa persoonassa puhuminen herättää? Koetko myötätuntoa hahmoa kohtaan? Tuleeko sinulle tarve toimia hahmon puolesta?
Ajatusvääristymät vahvistuvat stressaantuneena
Ihmisille, erityisesti jännittyneenä, ovat ominaisia erilaiset ajatusvääristymät.
Yksi esimerkki on kielteisyysvääristymä ns. negatiivisuusharha. Tämä tarkoittaa, että negatiivisemmilla asioilla on suurempi vaikutus meidän psyykkiseen tilaan ja toimintaan kuin neutraaleilla ja positiivisilla asioilla.
Kun tiedostamme riskimme keskittyä kielteiseen, voimme alkaa suunnata ajatteluamme uhkien sijaan mahdollisuuksiin. Kyky unelmoida, ajatella ja visualisoida positiivinen tulevaisuus mahdollistaa käyttäytymisemme muutoksen. Tämä lisää todennäköisyyttä siihen, että saavutamme sen mitä toivomme.
Muita ajatusvääristymiä voit tarkastella Mielenterveystalon sivuilta
(linkki avautuu uuteen välilehteen)
Lähde:
Hewitt, James 2017. Evolution of negativity bias and how to change it. Evolution of negativity bias and how to change it – Hintsa (linkki avautuu uuteen selaimeen, lähde on englanninkielinen)
Mielenterveystalon sosiaalisen jännittämisen omahoito-ohjelma 2022.(linkki avautuu uuteen välilehteen)
Oman kuormituksen tiedostaminen
Paineiden kasaantuessa ja kuormituksen lisääntyessä on erityisen tärkeää pysähtyä tarkastelemaan, miltä oma olo ja toiminta juuri nyt tuntuu.
Alla olevat kysymykset ovat ns. suljettuja kysymyksiä, jolloin niihin vastaaminen tapahtuu joko-tai -ajatuksella. Tämän mustavalkoisuuden on tarkoitus helpottaa tilanteesi luonteen ja vakavuuden selvittämisessä.
Arvioi erilaisissa tilanteissa ilmenevää reaktiovoimakkuuttasi ja konfliktihakuisuuttasi:
Onko havaittavissa alttius voimakkaisiin reaktioihin, jolloin on riski epäammattimaisuuteen?
Vai onko havaittavissa tarve rationaalisuuden korostamiseen, jolloin on riski esimerkiksi väistelyyn tai kylmyyteen?
Arvioi kykyäsi sanoittaa omia tunteitasi ja tarpeitasi:
Onko riskinä tunnepitoinen ylivuoto?
Jos et osaa ilmaista tunteitasi muille, onko riskinä sisäänpäin kääntynyt marttyyrius?
Tarkastele omien voimavarojesi ja suojaavien resurssien tilaa:
Onko levon, ravinnon ja liikunnan määrä riittävä turvaamaan työarjen sujuvuutta?
Onko sosiaalisten suhteiden ylläpitoon käytettävissä riittävästi aikaa?
Onko riittävästi aikaa ja voimavaroja työn suunnittelulle?
Onko työssä säilynyt mielekkyys?
Onko työstä mahdollisuuksia saada onnistumisen kokemuksia?
Pohdi kehittämistarpeita ja muutoksen tarvetta:
Onko tilanne ohimenevä?
Voitko aidosti todeta: Tämä menee kohta ohi, nyt on vain juuri akuutti ruuhkahuippu.
Onko tilanne pitkittynyt?
Voitko todeta: Tilanne on ollut tällainen jo pitkään. En selviä tästä tilanteesta yksin. Minun on puhuttava tästä esihenkilön kanssa ja saatava apua työterveydestä.
Uupumuksen hälytysmerkit
Tunnista ja reagoi, jos havaitset haitallisen työkuormituksen hälytysmerkkejä:
- pitkittyneet univaikeudet
- lisääntyneet huoliajatukset
- väsymysherkkyys
- keskittymisvaikeudet
- kokemus muistin heikkenemisestä
- vetäytyminen sosiaalisista kontakteista
- ei voimavaroja palautumista edistäviin harrastuksiin
Uupumuksen keskeiset oireet:
- uupumusasteinen väsymys
- kyynistyminen
- alentunut ammatillinen itsetunto
- kognitiiviset ja tunne-elämän hallinnan vaikeudet
- yleiset stressioireet
Uupumusasteinen väsymys kertyy pitkään jatkuneesta pinnistelystä tavoitteiden saavuttamiseksi ilman riittäviä toimintaedellytyksiä. Väsymys ei enää hellitä vapaa-aikana normaalilla levolla eikä liity työn yksittäisiin kuormitushuippuihin.
Kyynistyminen toimii eräänlaisena puolustuskeinona mahdottomassa työtilanteessa. Kyynistyminen ilmenee suhteessa työhön ja sen merkityksiin sekä esimerkiksi suhteessa muihin ihmisiin.
Alentunut ammatillinen itsetunto syntyy, kun pystyvyyden ja aikaansaamisen kokemukset vähenevät.
Kognitiiviset ja tunne-elämän hallinnan vaikeudet liittyvät ennen muuta stressiä säätelevän HPA-akselin (Hypotalamus–aivolisäke–lisämunuais-akseli) pitkäkestoiseen ylikuormittumiseen ja tästä johtuviin muutoksiin keskushermoston toiminnassa.
Yleiset stressioireet ilmenevät silloin, kun työntekijän toimintakyky on alentunut.
Työterveyshuoltoon jo hyvissä ajoin
Työterveyslääkärin vastaanotolle on hyvä hakeutua hyvissä ajoin, jo ennen kuin toimintakyky on alentunut. Työterveyslääkäri arvioi terveydentilaa, työolojen vaikutusta terveyteen ja hoidon tarvetta. Tiedon saaminen siitä, mitä uupumus on, miten se kehittyy ja miten siitä toivutaan, on hyödyllistä. Tiedon lisäksi tarvitaan aina myös konkreettisia muutoksia: toimintatavoissa, ajatustavoissa, arvoissa ja asenteissa suoriutumista, omaa arvoa ja itsestä huolehtimista kohtaan.
Lähde:
Uusitalo-Arola, Liisa, Tuisku, Katinka & Rossi, Helena 2022. Työuupumus (burnout). Duodecim Terveyskirjasto 18.8.2022. (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Avain kehosi ja mielesi terveyteen – uloshengitys
Tutustu alla olevan linkin kautta artikkeliin, joka opastaa oikeanlaiseen stressiä purkavaan ja uupumusta ehkäisevään tapaan huolehtia itsestä:
Tärkein aivohermosi on avain kehosi ja mielesi terveyteen – Voit herättää sen jo yhdellä tietynlaisella uloshengityksellä. Kokeile itse. | Tiede | yle.fi (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Hengityksen merkityksestä puhuu myös aivotutkija Ville Ojanen. Toiminnan hidastaminen ja syvähengittäminen auttaa meitä löytämään arkeemme kehoystävällisemmän tavan toimia.
Lähde: Ojanen, Ville 2022. Ville Ojanen: Aivot jumissa? Katso luento! | Aalto-yliopisto (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Käytetyt lähteet ja aiheesta lisää
Käytetyt lähteet
Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen
Aunola, Anniina & Forsell, Auli 2022. Joustavana elämisen taito – JärKeä-hanke (humak.fi)
Hewitt, James 2017. Evolution of negativity bias and how to change it – Hintsa (lähde on englanninkielinen)
Huotilainen, Minna 2022. Aivot ja työhyvinvointi. TJS-työhyvinvointiwebinaari 26.9.2022.
Jaakonsalo, Eeva 2021. Esitys Humakin henkilöstöpäivässä 17.8.2021.
Kauhanen, Juhani 2016. Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä: kehittämisohjelman laatiminen. Helsinki: Kauppakamari.
Miten voit? -työhyvinvointitesti 2022. Työterveyslaitos.
Mielenterveyden tuen työkalupakki 2022. Työelämän mielenterveystyö -ohjelma. Työterveyslaitos.
Pietikäinen, Arto 2019. Kohti arvoistasi –Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim
Pietikäinen, Arto. 2012. Joustava mieli –Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Työkyky 2022. Työterveyslaitos.
Työsopimuslaki 55/2001. FINLEX ®. Oikeusministeriö.
Työterveys ja työkyky 2022. Työterveyslaitos.
Työterveyshuoltolaki 1383/ 2001. FINLEX ®. Oikeusministeriö.
Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvoinnin portaat -työkirja 2009. Työturvallisuuskeskus.
Työturvallisuuskeskuksen yksilötutka-kysely 2022.
- kirjautumatta pääset tekemään kyselyn demoversion
- voit ottaa Yksilötutka-kyselyn käyttöön kirjautuneena
Työturvallisuuslaki 738/2002. FINLEX ®. Oikeusministeriö.
Uusitalo-Arola, Liisa, Tuisku, Katinka & Rossi, Helena 2022. Työuupumus (burnout). Duodecim Terveyskirjasto 18.8.2022.
Aiheesta lisää
Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen
Heima, Timo-Pekka 2018. Onko sinun kiireesi tunnepohjaista vai järkipohjaista? Työelämän asiantuntijat kertovat, mistä kiireen tunne kumpuaa ja mitä sille kannattaisi tehdä. YLE 5.11.2018.
Keinoja työn kuormittavuuden hallintaan 2022. Työturvallisuuskeskus.
Kiminki, Joonas 2019. Ole parempi kollega: älä kysy kiirettä! Blogikirjoitus 3.9.2019.
Muistiliiton Hyvä työ aivoille. Kognitiivinen ergonomia hyvinvoinnin tukena -aineisto n.d. Muistiliitto: Helsinki.
Ojanen, Ville 2022. Aivot, keskittyminen ja palautuminen – Pitääkö olla huolissaan? Aalto-yliopiston Oasis of Radical Wellbeing ja Aalto Wellbeing Week -viikon keynote-puheenvuoro 4.11.2022.
Työn imua työtä tuunaamalla verkkovalmennuksella hyvinvointia ja terveyttä 2022. Työterveyslaitos.
Työterveyskeskuksen Tietotyö, kognitiivinen kuormittuminen ja tietoergonomia -sivusto 2022.
