Työhyvinvointi-teemapaketti, osa 3: Yhteisön hyvinvointityöpajat

Työhyvinvointi

Tämä sivu on jatkoa Teemapaketin osa 1: Työhyvinvointi ja työkyky sekä osa 2: Resilienssi eli muutosjoustavuus -aineistoihin ja tehtäviin. Tällä sivulla esitellään Voimavara- ja Tunneilmaisto-työpajat, jotka voidaan toteuttaa ryhmänä yhdessä.

Voimavara- ja Tunneilmastotyöpajat

Työpajat toteutetaan pari- tai pienryhmätyöskentelynä vertaistuelliseen vuorovaikutukseen virittäytymiseksi. Tavoitteena on yhteisön vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen, erilaisten toimintavaihtoehtojen miettiminen ja positiivisen muutoksen aikaansaaminen.

1. Voimavaratyöpaja

Voimavaratyöpajan aikana tarkastellaan omia ja yhteisön voimavaroja. Aineistojen ja tehtävien avulla voitte tarkastella kysymyksiä:

  • Voimavarat, mitä ne ovat?
  • Miksi ne ovat tärkeitä?
  • Miksi voimavaroja on vaikea nähdä?
  • Mitä ovat yhteisömme voimavarat?
  • Mitä ovat henkilökohtaiset voimavarani?
  • Miten voisimme hyödyntää ja vahvistaa niitä?
  • Mitä teemme seuraavaksi vahvistaaksemme voimavarojamme?
  • Mitä teen itse seuraavaksi vahvistaakseni omia voimavarojani?

Voimavaratekijät ovat tekijöitä, jotka helpottavat työtäsi, innostavat ja motivoivat sekä ennemminkin tuovat kuin vievät energiaa.

Työn kuormitustekijät ovat tekijöitä, jotka vaikeuttavat työtäsi, vähentävät motivaatiotasi ja enneminkin vievät kuin tuovat energiaa.

Työn voimavaratekijät ovat yhteydessä työhyvinvointiin. Ne voivat puskuroida kuormitustekijöiden vaikutuksia eli suojata ja tukea hyvinvointia.

Työhyvinvoinnin kehittäminen ei siis ole vain kuormituksen vähentämistä, vaan myös tietoista voimavarojen vahvistamista.

2. Tunneilmastotyöpaja

Tunneilmastotyöpajan aikana tunnistetaan, nimetään, sanoitetaan ja jaetaan järjestöarjen erilaisia tunteita herättäviä tilanteita ja näissä tilanteissa käytössä olleita toimintamalleja. Vertaistuellinen jakaminen auttaa yhteisön jäseniä samankaltaisten tilanteiden kohtaamisessa ja käsittelyssä.

Olennaista on kaikenlaisten tunteiden hyväksyminen mahdollisina myös järjestöarjessa. Hyväksyminen puolestaan edeltää mahdollisuutta hallita ja säädellä toimintaa. Säätelyn ja hallinnan lisäksi kehittämiskohteina voivat olla esimerkiksi kuormittavien ja suojaavien tekijöiden tarkastelu. Tarkasteluun voi ottaa myös kyvyn sanoittaa omia tunteitaan ja tarpeitaan.

Tässä työpajatyöskentelyssä ei kannata valita tarkasteluun akuutteja kriisejä tai kroonisia kipupisteitä. Ne voidaan tunnistaa ja niille voidaan sopia oma käsittelyaikansa, jotta varmistetaan ajan riittäminen asian käsittelylle.

Tutustu myös:

Teemapaketti: Kohtaamisen taidot – Hyvinvoiva järjestö (humak.fi) (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Kohtaamisen taidot -teemapaketti, osa 2: Vaikeat tilanteet – Hyvinvoiva järjestö (humak.fi) (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Voimavaratyöpajan aineistot ja tehtävät

Intorasti

Pohtikaa ensin itseksenne:

Mitkä tekijät innostavat ja energisoivat sinua sekä helpottavat työtäsi?

Mitkä tekijät turhauttavat ja rasittavat sinua sekä vaikeuttavat työtäsi?

Keskustelkaa edellä mainituista kysymyksistä ja jaotelkaa edellä kirjoittamanne voimavaratekijät ja kuormitustekijät eri tasoihin:

  • Sinuun itseesi liittyvä tekijät
  • Lähiyhteisöön, sosiaalisiin suhteisiin liittyvät tekijät
  • Koko yhteisöön liittyvät tekijät
  • Johtamiseen liittyvät tekijät
  • Työhön liittyvät tekijät
  • Yhteiskunnallisen tason tekijät

 

Työn voimavaratekijät ovat yhteydessä työhyvinvointiin. Ne voivat puskuroida kuormitustekijöiden vaikutuksia eli suojata ja tukea hyvinvointia.

Työhyvinvoinnin kehittäminen ei siis ole vain kuormituksen vähentämistä, vaan myös tietoista voimavarojen vahvistamista.

Voimarasti

Palauttakaa mieleenne jokin tilanne, joissa koitte seuraavilla tavoilla: 

  • Tunsin itseni tarmokkaaksi.
  • Olin innostunut tehtävistäni.
  • Minun oli helppo uppoutua tehtäviini.

 

Jakakaa pienryhmässä ajatuksia: 

Mitä näissä tilanteissa tapahtui?

Millaisia tunteita koit?

Mitä ajattelit itsestäsi ja voimavaroistasi?

Voimavaratekijät ovat tekijöitä, jotka helpottavat työtäsi, innostavat ja motivoivat sekä ennemminkin tuovat kuin vievät energiaa.

Työn kuormitustekijät ovat tekijöitä, jotka vaikeuttavat työtäsi, vähentävät motivaatiotasi ja enneminkin vievät kuin tuovat energiaa.

Ihmekysymys voimavaroista

Yöllä on tapahtunut taika!
Kun heräätte aamulla ja toteatte:

Yhteisössänne on tapahtunut positiivisia muutoksia.

Minkä kaiken huomaatte olevan eri tavalla kuin edellisenä päivänä? 

Miltä tämä muutos tuntuu? 

On tärkeää osata kuvitella toivottu tulevaisuus, jotta se osataan tehdä.

Voimavaraistumisen toimintasuunnitelma

Pohtikaa ensin itseksenne:

Millaisia tavoitteita (1-3) haluat asettaa liittyen omien voimavarojesi ja sitä kautta työhyvinvointisi tukemiseksi ja lisäämiseksi?

Mitä konkreettista teen seuraavaksi tavoitteen saavuttamiseksi?

  • Minkä asian voin tehdä heti huomenna?
  • Minkä asian voin tehdä ensi viikolla?
  • Minkä asian voin tehdä kuukauden sisään?
  • Minkä asian voin tehdä puolen vuoden sisään?

 

Kuka voi tukea ja auttaa minua tavoitteen saavuttamisessa?

Mitä teen, jos tulee vastoinkäyminen? Mikä on vaihtoehtoinen suunnitelmani?

Miten motivoin, esimerkiksi kannustan ja palkitsen itseäni suunnitelmani toteuttamisessa myös matkan varrella?

Keskustelkaa vastauksistanne edellä mainittuihin kysymyksiin.

Löydättekö yhtäläisyyksiä?

Inspiroidutteko toistenne oivalluksista?

Miten yhteisönä voitte tukea toisianne näissä tavoitteissa?

Tunneilmastotyöpajan aineistot ja tehtävät

Osaamisrasti

  1. Valitkaa jokainen Osaamisen sanat -listalta itsellenne ominaisuus, joka kuvaa jotakin piirrettä teissä itsessänne.
  2. Valitkaa jokainen listalta myös ominaisuus, jonka koette vahvuudeksi järjestötoiminnassa ja kertokaa muille, miten tämä vahvuus on auttanut itseänne.
  3. Valitkaa jokainen ominaisuus, joka kuvaa sellaista osaamista, jota pidätte tärkeänä ja tavoittelemisen arvoisena. Löydättekö yhdessä keinoja kehittää näitä?

 

Osaamisen sanat

Osaamisen sanat löydätte alla olevasta listauksesta sekä Osaamisen sanat pdf-tiedostosta (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Olen luova Olen rauhallinen
Osaan suojella itseäni Uskallan näyttää haavoittuvuuteni
Osaan tehdä asioita itsenäisesti Huolehdin toisista
Osaan muuttua Osaan ja uskallan pyytää apua
Uskallan joskus pelätä Olen rohkea
Olen reilu Minuun voi luottaa
Olen taitava Olen vahva
Jaksan yrittää eteenpäin Osaan tehdä järkeviä päätöksiä
Uskallan sanoa, mitä ajattelen Uskallan näyttää tunteeni
Olen huomaavainen Kestän myös vastoinkäymisiä
Olen hauska ja hassu Olen energinen
Osaan antaa anteeksi itselleni ja muille Osaan delegoida
Minun kanssani tulee hyvin toimeen Osaan ajatella kokonaisuuksia
Uskallan olla erilainen Ajattelen asioista positiivisesti
Osaan arvostaa itseäni Osaan olla läsnä
Osaan pitää hauskaa Uskallan rakastaa
Autan toisia Olen käytännöllinen
Olen hyvä saattamaan asioita valmiiksi Minulla on rohkeutta tehdä päätöksiä
Olen rehellinen Innostun uuden oppimisesta
Olen huolellinen Jaksan odottaa

 

Kysymysrasti

Valitkaa joku alla esitetyistä aiheista ja siihen liittyvä kysymys pienryhmänne yhteiseen pohdintaan.

Mitä ajatuksia ja tunteita kysymyksestä herää?

Mitä vastaisitte kysymykseen juuri tänään?

1. Tunnepuhe, sen ääneen sanoittaminen, miltä minusta tuntuu, voi olla joskus vaikeaa, ja aina ei edes ajatella, että tällaiselle puheelle tarvitsisi erityisesti edes antaa tilaa. Tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen on kuitenkin vuorovaikutuksessa hyvin keskeistä sillä sanoittamattomilla tunteilla on kuitenkin tapana vähintäänkin väreillä pinnan alla.

Onko tunnepuheelle tilaa yhteisössänne? Millaiselle tunnepuheelle on tilaa? Millaiselle tunnepuheelle tilaa tulisi olla ennemmän?

2. Epävarmuuden sietäminen on järjestöarkea, etenkin rahoituksen pätkittäisyyden ja sitä kautta työsuhteiden määräaikaisuuden vuoksi.

Miten te yksilöinä tai yhteisönä siedätte epävarmuutta?

Millaisia keinoja turvallisuuden ja jatkuvuuden tunteen lisäämiseksi olette löytäneet?

3. Vastoinkäymisten kohtaaminen on vääjämätöntä. Niistä selviämisen kannalta on merkityksellistä se miten niitä osataan käsitellä ja miten niistä voidaan oppia.

Millaisia vastoinkäymisiä tunnistatte yhteisössänne kohdattavan? Miten näitä on käsitelty ja miten tulevaisuuden vastaaviin tilanteisiin osataan jatkossa varautua?

Tunnerasti

  1. Valitkaa jokainen Tunnesanat-listalta sana kuvaamaan, mikä tunne on lähimpänä juuri tämän hetkistä kokemustanne.

 

  1. Valitkaa jokainen listalta myös tunne, jota tunnette kokeneenne järjestötoiminnassa. Kertokaa:
  • Missä tilanteessa on tuntunut tältä?
  • Miten ilmaisitte tätä tunnetta?
  • Jos tunne oli raskas koettavaksi: Mikä auttoi palautumaan tästä tunteesta?

 

Mitkä tuntemukset hankaloittavat arkea? Ovatko ne tilapäisiä ja ohimeneviä vai pitkäaikaisia ja jatkuvia? Miten pystytte säätelemään niitä?

 

Tunnesanat löydätte alla olevasta listauksesta sekä Tunnesanat -pdf-tiedostosta (linkki aukeaa uuteen välilehteen)

Ilo Hämmästys
Onnellisuus Viha
Tyytyväisyys Ihmetys
Huoli Raivo
Toiveikkuus Ulkopuolisuus
Pettymys Häpeä
Levottomuus Rohkeus
Syyllisyys Masennus
Ärtymys Rauha
Väsymys Tylsyys
Ylpeys Ivallisuus
Kateellisuus Haikeus
Helpottuneisuus Epätoivo
Turhautuneisuus Myötätunto
Pelko Hermostuneisuus
Levollisuus Hassunkurisuus
Into Hämmennys
Haaveellisuus Riehakkuus
Rakkaus Suru

 

Tapausrasti

Valitkaa ensin joku alla esitetyistä tapauskuvauksista ja jakakaa niitä tunteita, joita vastaavat tilanteet ovat teissä aiemmin herättäneet ja ajatuksia siitä, miten tällaisissa tilanteissa olisi hyvä toimia.

1. Työntilaajat, sidosryhmät ja oman yhteisön jäsenet lähestyvät eri medioiden kautta ympäri vuorokauden. Jokainen viesti saa sykkeen nousemaan ja yhteydenottojen tärkeysjärjestystä on vaikea enää hahmottaa.

2. Tehtävät kasautuvat ja huomaat, että kaikkea ei ehdi tehdä. Ajan hallinta ja tekemisestä irrottautuminen on vaikeaa. Ajatukset pyörivät päässä myös yöllä ja unet jäävät vähiin.

3. Toinen yhteisön jäsen aiheuttaa huolta. Hän ei vaikuta voivan hyvin, ja on riski, että hänen tilanteensa aiheuttaa vahinkoa yhteisössänne tai että yhteisönne toiminta näyttäytyy epäedullisessa valossa ulkopuolisille.

4. Toinen yhteisön jäsen ei tee jotain mitä hänen pitäisi. Asian puheeksi ottaminen on vaikeaa ja oikeita sanoja ei tahdo löytyä. Tilanne uhkaa omaa jaksamistasi, ja pelkäät, ettei yhteisöstä oikein löydy muitakaan toimeen tarttuvia.

5. Riittämättömyyden tunne kalvaa. Kaikki, mitä teet, tuntuu riittämättömältä ja riman alentaminen niin määrässä kuin laadussa ei tunnu vaihtoehdolta. Kukaan muu ei ole kommentoinut mitään negatiivista tekemisestäsi, mutta mietit miten itse voisit olla tyytyväinen tekemisesi tuloksiin.

Kiitosrasti

Valitkaa alla olevasta listasta toisillenne vahvuussanat, jotka kuvaavat toisianne. Kertokaa valitsemanne sanat toisillenne. Lopuksi valitkaa yksi vahvuussana, joka kuvaa teitä yhdessä.

Vahvuussanat

Vahvuussanat löydätte alla olevasta listauksesta sekä Vahvuussanat-pdf-tiedostosta (tiedosto avautuu uuteen välilehteen)         

Onnellinen Ajattelevainen
Anteeksiantava Yhteistyökykyinen
Huolehtivainen Luova
Vastuuntuntoinen Valoisa
Itsenäinen Kannustava
Vahva Lempeä
Energinen Viisas
Seikkailunhaluinen Järjestelmällinen
Rento Tarkkaavainen
Neuvokas Ystävällinen
Utelias Tyytyväinen
Turvallinen Rakastava
Luotettava Joustava
Taitava Ahkera
Lojaali Hyväsydäminen
Antelias Päättäväinen
Rauhallinen Innostunut
Persoonallinen Sitoutunut
Reilu Kunnioittava
Kärsivällinen Lannistumaton
Leikkisä Avulias
Avoin Käytännöllinen
Rohkea Rehellinen

 

Työpajan yhteinen purku

Purkuhetken aluksi parit tai pienryhmät jatkavat yhdessä lauseita:

  • Puhuimme paljon…
  • Mielestämme on tärkeää…
  • Haluaisimme puhua lisää…

 

Kuunnelkaa kaikkien ryhmien lauseet. Käykää niistä keskustelua ja miettikää yhdessä, mitkä olisivat ensisijaisia asioita, joihin olisi hyvä palata. Sopikaa myös, milloin näihin asioihin palataan.

Käytetyt lähteet ja aiheesta lisää

Käytetyt lähteet

Ahonen, Jorma 2019-2021. Luennot. Dialogic ja SnellmanEDU voimavarakeskeinen työnohjaajakoulutus.

Laatuhuolto-hanke 2016-2018. Itä-Suomen tanssin aluekeskus.

Mäkiniemi, Jaana-Piia 2020. SKR Webinaari syyskuussa 2020.  Tampereen yliopisto.

Rivinoja, Telma 2016. Luento. Tampereen yliopiston työkykykoordinaattorikoulutus 13.12.2016.

Ruutu, Sirkku & Salmimies, Raija 2015. Työnohjaajan opas –valmentava ja ratkaisukeskeinen opas. Helsinki: Talentum.

Aiheesta lisää

Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen.

Mielenterveyden Keskusliiton voimavaratimantti: 

HEVARI. Henkilökeskeinen voimavaravalmennus -ohjaajan opas 2019.

Last modified: 18.8.2023