Tältä sivulta löydät tietoa siitä, mitä resilienssillä tarkoitetaan. Löydät tietoa siitä, miten järjestöt tuottavat resilienssiä ja mikä kuormittaa järjestötoimijoiden omaa resilienssiä. Löydät tehtäviä ja aineistoja, joiden avulla voit vahvistaa ymmärrystäsi resilienssistä sekä vahvistaa sitä niin yksilö- kuin yhteisötasolla.
Yleisesti resilienssillä tarkoitetaan yksilön, yhteisön tai yhteiskunnan kykyä ylläpitää toimintakykyä muuttuvissa olosuhteissa sekä valmiutta kohdata häiriöitä ja kriisejä ja palautua niistä (Hämäläinen & Vataja 2020). Resilienssillä tarkoitetaan muutoskykyisyyttä ja muutosjoustavuutta.
Resilienssillä viitataan myös sinnikkyyteen, varautumiseen, vastustuskykyyn, kykyyn sopeutua ja uudistua. Resilienssiä luodaan ja rakennetaan arjessa – niin töissä, luottamustehtävissä kuin vapaaehtoisena toimiessa. Yksilön resilienssiin liittyy aina myös ympäristö ja muut ihmiset oman henkilökohtaisen selviytymiskyvyn lisäksi.
Järjestötoiminnan merkityksellisyys näyttäytyy monille juuri siinä, että järjestöillä on tärkeä tehtävä yhteiskunnallisen resilienssin tuottajana. Resilienssi tarkoittaa valmiuksia toimia häiriö- tai kriisitilanteen pitkittyessä, ja toisaalta kykyä edistää yhteisöllistä järjestäytymistä ja itseorganisoitumista (Hyvönen ym. 2019). Järjestöt tukevat yksilötason resilienssivalmiuksia vaikuttamalla yhteiskuntapolitiikkaan, kuten sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikkaan. Järjestöt edistävät resilienssiä myös tarjoamalla erilaisia oppimisen, itsensä kehittämisen ja yhdessä toimimisen mahdollisuuksia. Järjestöt toimivat aktiivisesti rakenteellisen eriarvoisuuden näkyväksi tekemiseksi ja sen poistamiseksi. Järjestöjen vapaaehtoiset ovat resilienssin kannalta tärkeä voimavara.
Järjestöillä on lisäksi merkittävä rooli luottamuksen, yhteisvastuun ja sivistyksen rakentamisessa sekä vertaistuen ja asiantuntijuuden tuottamisessa. Myös monet sosiaaliset innovaatiot ovat lähteneet liikkeelle järjestöistä. Järjestöt ovat rakentaneet siltaa toisistaan etäällä olevien yhteiskunnan kerrosten välillä (ks. esim. Bergenheim 2020). Poikkeusoloissa toimiessa järjestöt tavoittavat ihmisiä, joita ei viranomaistoimin tavoitettaisi, ja näin on voitu nähdä erilaisten ihmisryhmien todellisuutta (vrt. Lind 2020). Kriisitilanteissakin on korostettu yhteisöllisyyttä.
Järjestöissä toimivien omaa resilienssiä eli muutosjoustavuutta koetellaan monin tavoin. Kuormitusta tuovat esimerkiksi toimintaympäristön muutokset, rahoituksen lyhytjänteisyys ja organisaatiorakenteen erityispiirteet, jossa vaihtuvat vapaaehtoiset johtavat palkansaajia. Lisäksi työsuhteiden pätkittäisyys ja oletukset työaikojen suhteen joustamisesta haastavat erityisesti ammatillista järjestötyötä tekevien resilienssiä.
Aineistot ja tehtävät
Näissä tehtävissä aineistona ovat:
– JärKeä-hankkeessa tuotettu video resilienssistä. YTM, tiimivastaava Erja Anttonen kertoo resilienssistä yhteisön ja yksilön mahdollisuutena. Videon kesto on 57:41 minuuttia.
Video on tekstitetty suomeksi. Huom. Jos tekstitys ei näy, vaatii se käyttäjän toimia: klikkaa videota, jonka haluat katsoa. Sen jälkeen videon oikeaan alalaitaan tulee näkyviin ratas-symboli. Klikkaa ratas-symbolia ja valitse tekstitykset päälle.
– Erja Anttosen kirjoittama artikkeli “Järjestöjen rooli resilienssin vahvistajina” (linkki avautuu uuteen selaimeen).
– Anniina Aunolan ja Auli Forsellin JärKeä-blogin kirjoitus Joustavana elämisen taito – JärKeä-hanke (humak.fi) (linkki avautuu uuteen selaimeen).
Sisäiset ja ulkoiset voimavarani
Resilienssi syntyy ihmisen kyvyistä ja taidoista tunnistaa ja hyödyntää erilaisia sisäisiä ja ulkoisia voimavarojaan. Resilienssiä on mahdollista vahvistaa läpi elämän.
Vastaa kysymyksiin esimerkiksi kirjoittamalla tai keskustelemalla kaverin kanssa:
Mitkä asiat vahvistavat omaa selviytymistäsi vaikeista tilanteista?
a) Millaisia sisäisiä voimavaroja tunnistat itselläsi olevan, joiden avulla selviydyt vaikeissa tilanteissa?
b) Millaisia ulkoisia voimavaroja sinulla on käytössäsi vaikeista tilanteista selviytymisen varalle?
Kokonaisresilienssi
Resilienssi on käsitteenä laaja, joten voidaankin puhua kokonaisresilienssistä. Kokonaisresilienssin tasot muodostuvat yksilöistä, yhteisöistä, instituutioista ja kansainvälisestä kytkeytymisestä (Hyvönen ym. 2019, 22).
Alla on kuva kokonaisresilienssin kehistä. Löydät kuvan myös kuvaitedostona (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Lähteenä on käytetty: Pärjätään yhdessä -kehittämishanke 2016-2018. Suomen Punainen Risti. Pärjätään yhdessä -kehittämishanke 2016 – 2019 | RedNet (punainenristi.fi)
Toiveikkuus ja vaihtoehtoiset reitit
Järjestöissä ilmenee luottamusta elämään, toimintakykyä ja toiveikkuutta. Toiveikkuudella tarkoitetaan kykyä ja tahtoa etsiä vaihtoehtoisia reittejä ja toimintatapoja – erityisesti tilanteissa, jotka voivat tuntua erittäin vaativilta ja vaikeilta.
Resilienssiä on kuvattu kyvyksi ponnistaa takaisin muutoksen tai kriisin jälkeen. Entä jos kriisi entisestään pitkittyy? Millä keinoin me silloin ponnahdamme takaisin?
Muistatko jonkun vaikean ja vaativan tilanteen?
- Mikä silloin auttoi ylläpitämään toimintakykyä?
- Mikä silloin auttoi löytämään tavan toimia ja ratkaista tilanne?
- Mitä sellaista tästä tilanteesta opit, joka voi auttaa tulevaisuudessa?
Arvojen vastainen toiminta kuormittaa
Tunnistako arjessasi tilanteita, joissa joudut toimimaan omien arvojen vastaisesti?
Onko sinulla mahdollisuus vaikuttaa ristiriitaan vai onko ristiriita sinusta riippumaton?
Mitkä olisivat niitä tekoja, joiden avulla voisit säilyttää omat arvosi?
Vaikka et voisi vaikuttaa, jo pelkästään tämän ristiriidan tunnistaminen antaa tilaa vaikeille tunteille ja kokemuksille, joiden hyväksyminen on hyvinvoinnin kannalta keskeistä.
Tehtävä on saanut inspiraationsa Arto Pietikäisen teoksesta “Kohti arvoistasi – Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin” (2019).
Resilienssiä voi oppia
Niin yksilötasolla kuin järjestöissä voi lähteä tarkastelemaan, mikä on aiemmissa muutos- tai kriisitilanteissa vienyt eteenpäin ja tukenut niistä selviämisestä. Miten voimme niin yksilö- kuin järjestötasolla löytää rohkeutta lähteä tutkimaan uutta ja outoa?
Uutta kokeillessa epäonnistumisen mahdollisuus on aina olemassa. Jos epäonnistutaan, miten itse reagoit siihen? Entä miten järjestössä reagoidaan siihen? Tapahtuneen kääntäminen oppimiseksi ja voimavaraksi edesauttaa kehittymistä. Resilienssiä voidaan tukea myös kiinnittämällä huomiota vuorovaikutuksen ja kommunikaation laatuun, yhdessä oppimiseen sekä toimijoiden kannustamiseen ja kiittämiseen.
Resilienssivalmiuksiin kuuluu myös ennakointi (Hyvönen ym. 2019). Ennakointi tukee järjestöjen varautumista muutoksiin, poikkeusoloihin sekä kykyä sietää epävarmuutta, jopa ennakoimattomuutta. Muutoksesta selviäminen edellyttää kykyä ja tahtoa oppia ja kehittyä.
Hyväksynnän harjoittelu on keskeinen taito
Resilienssin eli muutosjoustavuuden lähikäsite on psykologinen joustavuus.
Psykologinen joustavuus on ominaisuus sekä taito, jota voi harjoitella. Siinä olennaista on oppia hyväksymään tunteita sellaisina kuin ne ovat. Tunteita ei tulkita, eikä arvoteta, ne vain todetaan pysähtymällä siihen, miltä minusta nyt juuri tuntuu. (Pietikäinen 2012.)
Useissa lähteissä psykologisen joustavuuden on nähty rakentuvan arvoista, omistautumisesta arvojen mukaiselle toiminnalle, tietoisesta läsnäolosta ja hyväksynnästä. Omat arvot voi tunnistaa esimerkiksi kysymällä itseltään, millaista on hyvä elämä juuri minulle.
On hyvä muistaa, että on olemassa kahdenlaisia asioita: niitä, joille voi tehdä jotain ja niitä, joille ei kerta kaikkiaan voi mitään. Jälkimmäisten kohtaamiseen tarvitaan psykologisen joustavuuden keskeistä taitoa, hyväksyntää.
Harjoittele hyväksynnän taitoa
Tee Virrassa lipuvat lehdet -harjoitus. Se löytyy: Virrassa lipuvat lehdet – YouTube
Harjoitus on julkaistu Mielenterveystalo.fi:n YouTube-kanavalla.
Videon kesto on 2:04 minuuttia. Video on tekstitetty suomeksi.
Löydät lisää hyväksymis- ja omistautumisharjoitteita:
Mielenterveystalon aikuisille suunnatut hyväksymis- ja omistautumisharjoitteet:
Hyväksymis- ja omistautumisterapian harjoitteet (mielenterveystalo.fi)
Lähde: Pietikäinen, Arto. 2012. Joustava mieli –Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Havainnoiva mieli tuo joustavuutta
Arto Pietikäinen (2012) puhuu psykologisesta joustavuudesta, joka lisää kykyä ottaa etäisyyttä omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Tällöin emme anna mielellemme liikaa valtaa. Tavoitteena on saavuttaa ns. havainnoiva mieli,
Havainnoiva mieli pystyy olemaan oman mielemme ulkopuolella tarkastelemassa sitä, millaisia ajatuksia meille milloinkin putkahtelee.
Havainnoiva mieli on vastakohta käsitteelliselle mielelle, jolla on usein hyvin jähmeitä, ja joskus hyvinkin vahingollisia, käsityksiä meistä itsestämme.
Elämässä tulee väistämättä hankalia tilanteita, joiden kohtaaminen auttaa meitä harjoittelemaan psykologista joustavuutta. Olisi hyvä havainnoida ja kommentoida tilanteessa syntyviä tunteita kuten teemme toteamalla säätilaa ja oppia erottelemaan itsensä ajatuksistaan.
Ajatusten ei tulisi häiritä, pelotella tai stressata meitä. Ajatukset ovat vain ajatuksia, ne tulevat ja menevät kuin pilvet taivaalla. Tärkeintä on etsiä keinoja elää omien arvojen mukaisesti.
Lähde: Pietikäinen, Arto. 2012. Joustava mieli –Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Järjestön omat keinot resilienssin vahvistamiseen
Tarkastelkaa alla olevia keinoja vahvistaa järjestön resilienssiä ja laatikaa näiden pohjalta nelikenttä, jossa näkyvät järjestönne vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat.
Mitkä ovat yhdistyksenne vahvuudet ja mahdollisuudet?
Miten voisitte vahvistaa havaittuja heikkouksia?
Miten voisitte varautua havaittuihin uhkiin?
Valitkaa 1-2 kehityskohdetta.
Järjestössä resilienssiä voi vahvistaa esimerkiksi Työterveyslaitoksen (2022) mukaan:
- toteuttamalla ihmistä arvostavaa johtamista ja toimintakulttuuria
- vaalimalla ja kehittämällä tavoitteellista yhteistyötä
- ennakoimalla ja jatkuvuudenhallinnalla: Miten järjestössänne tehdään tulevaisuustyötä? Ketkä sitä tekevät? Miten riskejä ennakoidaan?
Lisäksi erilaisissa lähteissä tuodaan esiin myös seuraavat keinot resilienssin vahvistamisessa:
- kiinnittämällä huomiota vuorovaikutuksen ja kommunikaation laatuun
- mahdollistamalla yhdessä oppimista
- kannustamalla, kiittämällä ja jakamalla onnistumisia
- hakeutumalla lisätiedon äärelle ja hankkimalla uusia taitoja
Järjestöt resilienssin vahvistajina yhteiskunnassa
Tähän on koottuna asioita, jotka luonnehtivat järjestöjen roolia resilienssin vahvistajina yhteiskunnassa:
- Sillanrakentajuus viranomaisten ja järjestön edustamien ja tavoittamien ihmisten välillä
- Ihmisten tavoittaminen ja äänen antaminen ja nähdyksi tekeminen
- Merkityksellisen tekemisen ja merkityksellisyyden kokemuksen tarjoaminen
- Hiljaisten signaalien tunnistaminen ja niistä viestiminen ääneen
- Yhteiskunnallisiin epäkohtiin puuttuminen ja vaikuttaminen
- Ennakointi ja varautuminen esimerkiksi yllättäviin tilanteisiin ja poikkeusoloihin
- Paikallinen ja alueellinen toimiminen
- Monipuolinen osaaminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa
- Oppimisen ja yhdessäoppimisen mahdollistaminen
- Toivo, toiveikkuuden kannattelu erilaisten vaihtoehtojen pohdinnassa ja löytämisessä
Käytetyt lähteet ja aiheesta lisää
Käytetyt lähteet
Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen.
Anttonen, Erja 2021. Järjestöjen rooli resilienssin vahvistajana. Kansalaisyhteiskunta-verkkolehti 2/2021. Kansalaisfoorumi.
Aunola Anniina & Forsell, Auli 2021. Joustavana elämisen taito – JärKeä-hanke (humak.fi) JärKeä-hankkeen blogi 23.2.2022.
Bergenheim, Sophy 2020. Yhteiskunnan, kansakunnan ja kansan asialla: Järjestöt, yhteiskuntapolitiikka ja asiantuntijuus Suomessa 1930–60-luvuilla. Väitöskirja. Helsingin yliopisto.
Heimonen, Päivi 2019. Järjestöt, muutos ja johtajuus. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan ja johtajuuden rakentuminen yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.
Hyvönen, Ari-Elmeri, Juntonen, Tapio, Mikkola, Harri, Käpylä, Juha,
Gustafsberg, Harri, Nyman, Markku, Rättilä, Tiina, Virta, Sirpa ja Liljeroos, Johanna 2019. Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi. Valtioneuvosto.
Hyvönen, Ari-Elmeri & Juntunen, Tapio 2020. Koronakriisi ja yhteiskunnan kokonaisresilienssi. Kalevi Sorsa Säätiön blogi. Viitattu 11.11.2022.
Hämäläinen, Timo & Vataja, Katri 2020. Korona paljasti yhteiskunnan haavoittuvuuden. Sitran Koronan vaikutukset –kirjoitussarja 24.6.2020.
Korkman, Sixten. 2020. Yhteiskuntien resilienssi kriisiseissä, Sixten Korkman – Talouskriisit luentosarjan osa 6. Helsingin yliopisto.
Lind, Kimmo 2020. Kenen äänellä, millä asialla? Sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustuksellisuus, toimintaympäristön muutokset ja operatiivisen johdon toimijuus. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.
Mielenterveystalo 2022. Mielenterveystalon aikuisille suunnatut hyväksymis- ja omistautumisharjoitteet.
Pietikäinen, Arto 2019. Kohti arvoistasi –Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Pietikäinen, Arto. 2012. Joustava mieli –Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Resilienssi. Kielitoimiston sanakirja. 2022. resilienssi – Kielitoimiston sanakirja
Sitra 2020. Tulevaisuustaajuus.
Koirikivi, Pia & Benjamin, Saija 2020. Mitä on resilienssi? Helsingin yliopisto 23.3.2020.
Tampereen yliopisto 2020. Kokonaisvaltainen resilienssin hallinta.
Työ- ja elinkeinoministeriö 2020. Muutosjoustavuus (resilienssi).
Työterveyslaitos 2020. Mitä on resilienssi?
