Tältä sivulta löydät tietoa siitä, mitä työhyvinvoinnin johtamisella tarkoitetaan ja mikä merkitys työhyvinvoinnin johtamisella on järjestötoiminnassa. Löydät tehtäviä ja aineistoja, joiden avulla voit vahvistaa työhyvinvoinnin johtamista järjestössäsi.
Työhyvinvoinnilla on valtavan suuri merkitys työn tuottavuuteen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Kun ihmiset voivat hyvin ja heidän jaksamisestaan pidetään huolta, myös työn tulokset ovat parempia. Useiden asiantuntijoiden mukaan työhyvinvointi on itse asiassa kaiken työn tekemisen perusta ja työhyvinvoinnin johtaminen luo pohjan työssä onnistumiselle.
Työhyvinvoinnin johtaminen on kokenut suuren murroksen tietotyön aikakaudella. Työhyvinvoinnin haasteet eivät liity enää ainoastaan työtapaturmien ehkäisemiseen ja fyysiseen työergonomiaan, vaan pitkälti myös työn henkisen puolen kuormittavuuteen, työn ja vapaa-ajan väliseen rajanvetoon, joustotyömallien käyttöönottoon ja etätyöhön.
Useat asiantuntijat esittävät työhyvinvoinnin johtamisen pohjaksi itsetuntemusta ja itsetuntemuksen kehittämistä. Säännöllinen itsereflektio ja omaan itseen tutustuminen luo pohjan myös muiden hyvinvoinnin johtamiselle.
Järjestötyön erityispiirre on luottamushenkilöistä koostuva johto ja toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset. Työyhteisön työhyvinvointi on sekä toiminnanjohtajan että viime kädessä hallituksen ja puheenjohtajan vastuulla. Järjestön luottamusjohto ei välttämättä ole järjestön päivittäisessä toiminnassa mukana, jolloin vuorovaikutus luottamusjohdon ja operatiivisten toimijoiden välillä on erityisen tärkeää. Mikäli kunnollista vuorovaikutusta luottamusjohdon ja järjestön työntekijöiden välillä ei ole, voivat esimerkiksi työntekijöiden jaksamisongelmat tulla luottamushenkilöille täytenä yllätyksenä.
Miksi työhyvinvoinnin johtaminen on tärkeää?
Työhyvinvoinnin johtamista ohjaavat yhteiskunnalliset velvoitteet ja lait sekä moraalis-eettiset perusteet. Valistunut työnantaja näkee myös organisaation tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin johtamisen välisen yhteyden. Johtamisen keskeinen tarkoitus on luoda käytännön työlle onnistumisen edellytykset.
Johtamistyön perustana suhde itseen ja omaan työhön
Työhyvinvoinnin johtamisen pohjana on itsetuntemus ja itsetuntemuksen kehittäminen. Säännöllinen itsereflektio, omaan itseen tutustuminen ja oman johtamistavan tutkiminen luovat pohjan muiden hyvinvoinnin johtamiselle.
Erityisen kuormittuneessa tilanteessa tulee huomioida Työsuojelu.fi-sivuston palvelut (linkki avautuu uuteen välilehteen) ja mahdollisuus oman yhteisön työterveyspalveluihin.
Aineistot ja tehtävät
Kirje tulevaisuuteen
Kirjoita itsellesi kirje tulevaisuuteen.
Vastaa kirjeessä kysymykseen: “Mistä tiedän, että olen onnistunut työssäni työhyvinvoinnin johtajana?”
Jos yhteisössäsi on pulmia työhyvinvoinnin kanssa, voit osoittaa kirjeen aikaan, jolloin työhyvinvoinnin tilanne on hyvällä mallilla.
Mikäli työhyvinvoinnin kysymykset ovat tuttuja ja asiat ovat nyt hyvällä tolalla, voit kirjoittaa myös siitä, miten olette saaneet tilanteen pidettyä hyvänä.
Sulje kirjekuori ja kirjoita päälle päivämäärä, jolloin avaat kuoren ja luet kirjeen (esim. vuoden päähän kirjoittamishetkestä).
Pyydä palautetta
Pyydä palautetta johtamistavastasi.
Voit pyytää sitä kollegalta, työntekijältä tai muulta asiantuntijalta joko kirjallisesti tai suullisesti.
Kuuntele herkällä korvalla, millaista palautetta saat.
Olet ehkä havainnoinut toimintasi vaikutuksia muihin ihmisiin, mutta palautteen pyytäminen auttaa lisäämään itseymmärrystä.
Keskustele saamastasi palautteesta ja omista havainnoistasi jonkun luotettavan henkilön tai työnohjaajan kanssa.
Tukiverkostokartta
Piirrä itsellesi tukiverkostokartta.
On tärkeää voida keskustella säännöllisesti johtamiseen liittyvistä kysymyksistä ja huomioista luotettavan tahon kanssa.
Keitä kaikkia voit ajatella kuuluvan johtamisen tukiverkostoosi?
Ketkä voivat olla luotettavia tahoja ja sparraajia?
Oma esihenkilö, vertaiskollega, työnohjaaja?
Hyvinvointisuunnitelma itselle
Laadi itsellesi oman hyvinvointisi suunnitelma.
Hyvä johtaminen vaikeutuu kuormittuneena – johtajallakin on oikeus turvalliseen työhön!
Miten varmistat mahdollisuuden työstä palautumiseen?
Miten havainnoit työkuormaa ja millaisia keinoja sinulla on hakea ja saada apua?
Arjen johtamisteot
Lue seuraavat Työterveyslaitoksen vinkit hyvän johtamisen arjen tekoihin. Voit ladata pdf tiedostona Arjen johtamisteot (tiedosto avautuu uuteen välilehteen).
Mieti itseksesi tai keskustele kollegan kanssa kunkin ehdotuksen kohdalla, onko ehdotus jo käytössä omassa työssäsi tai onko tavoitetta mahdollista saavuttaa nykytilanteessa.
Jos olet jostakin kohdasta eri mieltä, pohdi miten itse näet asian.
| Varmista, että kaikki työntekijät tuntevat työn tavoitteet ja toimivat niiden suunnassa. Tavoitteet voivat koskea lopputuloksen lisäksi myös työn tekemisen tapoja ja osasuorituksia. Se, mihin esihenkilö kohdistaa myönteistä huomiota, vahvistuu. |
| Keskustele työstä kunkin työntekijän kanssa säännöllisesti. Silloin vaikeitakin asioita on tarvittaessa helpompi ottaa puolin ja toisin puheeksi varhaisessa vaiheessa. |
| Huolehdi, että kaikki tietävät vastuunsa rajat, mitä heiltä odotetaan ja mikä on riittävä työsuoritus. Luo onnistumisen mahdollisuuksia ja huomaa onnistumiset. |
| Käynnistä ja ylläpidä yksikössäsi yhteistä puhetta työstä. Mikä työssä sujuu hyvin? Missä olemme onnistuneet? Mikä haittaa työn sujumista? Mitä osaamista tarvitsemme? Mistä olisi hyvä sopia? |
| Kiinnostu työtä ja hyvinvointia häiritsevistä asioista ja etsi ratkaisuja yhdessä mahdollisimman varhain. Huolehdi työnteon edellytyksistä. Pyydä tarvittaessa apua. |
| Ole tavoitettavissa säännöllisesti. Etäjohtaminenkin voi olla hyvää johtamista, olennaista on hyvä keskusteluyhteys. Hyvät kohtaamiset kannattelevat työntekijää. |
| Vahvista yhteistoimintaa. Yhteiset työn kohteet luovat mahdollisuuksia yhteistyöhön ja tutustumiseen työntekijöiden kesken. Varmista, että kaikkien mielipiteille ja ajatuksille on tilaa tulla esiin ryhmässä. Pienryhmätyöskentelystä on usein apua. |
| Tarjoa työntekijöille mahdollisuuksia osallistua omaa työtä ja sen kehittämistä koskeviin päätöksiin. Kannusta mielipiteiden ilmaisuun. Huolehdi kehittymisen ja oppimisen mahdollisuuksista esimerkiksi sopivan haasteellisten työtehtävien ja vastuun jakamisen avulla. |
| Ota vastaan työssä herääviä tunteita. Osoita ymmärrystä ja kiinnostu siitä, mitä kokemuksia tunteiden taustalla on. Edistä ratkaisujen löytämistä tai tarjoa uusia näkökulmia. Tarvittaessa työyhteisössä voi sopia vastuullisista tunteiden ilmaisun tavoista. Toimi mallina arvostavasta puhetavasta. |
Lähde: Hyvä johtaminen on tietoinen valinta 2022. Työterveyslaitos. (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Työhyvinvointisuunnitelman laatiminen
Tämän Työturvallisuuskeskuksen aineiston avulla on yksinkertaista lähteä rakentamaan yhteisölle työhyvinvointisuunnitelmaa: Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvoinnin portaat -työkirja (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Työhyvinvointisuunnitelman vaiheet:
1. Työhyvinvoinnin portaat -malliin tutustuminen: sivut 2–3
2. Nykytilan arviointi portaittain: sivu 4.
Pohdi ja arvioi omaa ja työorganisaatiosi tilaa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin työhyvinvoinnin näkökulmasta asteikolla 1–5.
3. Oman ja työyhteisön hyvinvoinnin esteiden ja voimavaratekijöiden tunnistaminen: sivut 5–6
4. Päämärän/tavoitteen määrittely: sivut 5–6
5. Toimintasuunnitelman laadinta: sivut 7–16
Palveleva johtaminen
Palvelevassa johtamisessa korostetaan ajatusta, jonka mukaan hyvinvoivat ja motivoituneet työntekijät tulevat ensin ja sen myötä hyvä työtoiminta ja tulos. Parhaimmillaan tällainen johtaminen synnyttää kulttuurin, jossa kaikki työyhteisössä toimivat toinen toisiaan arvostaen ja tukien.
Palveleva johtaja ja esihenkilö tähtäävät oman porukan onnistumiseen yhteisissä tavoitteissa ja ihmisten hyvinvointiin ja työn imuun työssä.
Palvelevasta johtamisesta löydä lisää tietoa artikkelista Työterveyslaitoksen Palveleva johtaminen työpaikan kulttuuriksi -sivulta (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Kolme videota ja niihin liittyvät tehtävät
Näissä tehtävissä aineistona ovat JärKeä-hankkeessa tuotetut videot, jotka on tekstitetty suomeksi. Videot ovat:
Työhyvinvoinnin johtaminen: Case Kuntoutussäätiö. Tutkimuksesta ja kokeiluista vastaava johtaja Riikka Shemeikka kertoo työhyvinvoinnin johtamisesta Kuntoutussäätiössä. Videon kesto on 23:25 minuuttia.
JärKeä Työhyvinvoinnin johtaminen CASE KUNTOUTUSSÄÄTIÖ – YouTube (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Työhyvinvoinnin johtaminen: Case Kuulu Oy. Hallituksen puheenjohtaja Tuomas Muurinen kertoo työhyvinvoinnin johtamisesta Kuulu Oy:ssa. Videon kesto on 32:11minuuttia.
JärKeä Työhyvinvoinnin johtaminen case Kuulu – YouTube (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Työhyvinvoinnin johtaminen: Case Kehittämisyhdistys Mansikka ry. Toiminnanjohtaja Kirsi Manninen kertoo työhyvinvoinnin johtamisesta Kehittämisyhdistys Mansikka ry:ssä. Videon kesto on 20:27 minuuttia.
JärKeä Työhyvinvoinnin johtaminen case Kehittämisyhdistys Mansikka – YouTube (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Katso Työhyvinvoinnin johtaminen -kokonaisuuteen liittyvä video: Kuntoutussäätiö.
Video: Työhyvinvoinnin johtaminen: Case Kuntoutussäätiö. (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Kuntoutussäätiön tutkimuksesta ja kokeiluista vastaava johtaja Riikka Shemeikka tuo esiin puheenvuorossaan työhyvinvoinnin johtamisesta, miten etätyön johtaminen edellyttää uudenlaisia toimintatapoja.
Tällaisiksi toimintatavoiksi hän mainitsee mm. seuraavat:
– Niin kahdenvälistä kuin ryhmien yhteydenpitoa tiivistetään erilaisten etäyhteyden mahdollistavien kanavien kautta
– Etäkokouksissa kameroita pidetään auki, vähintäänkin kokouksen alussa ja lopussa
– Etäkokouksissa annetaan aikaa porinaosuuksille, jakamalla osallistujat pienryhmiin
– Huomiota kiinnitetään etätyöskentelyn tauottamiseen
– Etätyöskentely päätetään sovitun ajan puitteissa, ja varmistetaan, että seuraavaa tehtävää ennen jää riittävä tauko
– Joistakin työ- tai kokoustilanteista sovitaan kävelykokouksia
– Etätyöpisteen ergonomiasta huolehditaan mahdollistamalla erilaisten apuvälineiden lainaaminen ja hankinta
– Varataan aikaa sille, että eri toimijat voivat jakaa tuntemuksiaan työnteosta ja meneillään olevista sisällöistä
Pohdintatehtävä:
Mitkä toimintatavoista ovat jo yhteisönne arkea?
Mitkä näistä olisivat mahdollisia ottaa käyttöön?
Mikä olisi ensimmäinen askel uuden käytänteen aloittamisessa?
Katso Työhyvinvoinnin johtaminen -kokonaisuuteen liittyvä video: Kuulu OY
Video: Työhyvinvoinnin johtaminen: Case Kuulu Oy. (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Kuulu Oy:llä käytössä on malli, jossa kolmion kulmat ovat kaikki merkittäviä:
- Pidä huolta itsestäsi
- Pidä huolta muista
- Organisoi yhteisiä onnistumisia
Ja lisäksi kolmion ulkopuolella kohta 4. Kohti kirkastuvaa tulevaisuutta
Lue alla oleva Kuulu Oy:n johtajan Tuomas Muurisen sitaatti työhyvinvoinnin johtamisesta:
“Jos haluaa tehokkaasti johtaa muutosta tai työhyvinvointia, siellä ihan ytimessä valmiutena on johtajan oma kypsyys. Käytännössä puhutaan kolmesta asiasta, eli minäkuva, ihmiskuva ja maailmankuva. Minun mielestä hyvä työhyvinvoinnin johtaminen vaatii sitä, että on oma minäkuva kunnossa ja erityisesti on ihmiskuva kunnossa, eli kuinka ajattelee ja kuinka kohtelee muita ihmisiä. Eli johtajan kypsyys itse asiassa asettaa sen ylärajan sille, miten pitkälle organisaatio voi kehittyä. Sen takia se on aivan ytimessä myös tässä työhyvinvoinnin johtamisessa.”
– Tuomas Muurinen, Kuulu Oy
Käsityksemme itsestä, toisista ja maailmasta vaikuttavat johtamiseemme. Hyvä itsetuntemus luo pohjan muiden johtamiselle. Oman ihmiskäsityksen ja -kuvan tarkastelu on tärkeää johtamistyössä onnistumiselle.
Joidenkin käsitysten mukaan ihminen yksilönä on heikko ja tarvitsee sääntöjä, joita noudattaa. Toisissa ihmiskäsityksissä korostuvat ihmisen oma sisäinen motivaatio ja kyky ottaa vastuuta merkitykselliseksi kokemistaan asioista.
Pohdi omaa näkemystäsi ihmisestä.
Ajatuksesi näkyvät usein sanavalinnoissa ja käyttämissäsi vertauskuvissa:
Oletko johtajana työntekijöiden pomo, esihenkilö, vetäjä, neuvonantaja, motivoija, avustaja, resurssi, käskijä, valmentaja, palvelija?
Puhutko työntekijöistä alaisina, johdettavina vai kollegoina?
Missä tilanteissa johtajan tehtävänä on jakaa toimeksiantoja ja milloin on olennaista oivalluttaa työntekijöitä kehittämään itse omaa työtään?
Katso Työhyvinvoinnin johtaminen -kokonaisuuteen liittyvä video: Mansikka ry:n toiminnanjohtajan haastattelu.
Video: Työhyvinvoinnin johtaminen: Case Kehittämisyhdistys Mansikka ry (linkki avautuu uuteen välilehteen)
Tehtävä: laadi oma hyvän johtamisen huoneentaulu
Kaikki kolme videota katsottuasi ja tämän työhyvinvoinnin johtamisen aiempien pohdintatehtävien pohjalta luo oma hyvän johtamisen huoneentaulu.
Mitkä kohdat nostaisit keskeisiksi omaa johtamistapaasi ja yhteisöäsi ajatellen?
Kannattaa hyödyntää omia vahvuuksia!
Millainen työhyvinvoinnin johtaja olet?
Elinvoimainen yhteisö
Johtamisen ja elinvoimaisten työyhteisöjen asiantuntija Eveliina Salosen mukaan organisaation menestyksen ratkaisee se, kuinka onnistumme johtamaan sen energiaa. Puhe energian johtamisesta on pinnalla johtamis- ja työyhteisövalmentamisen piirissä, vaikkakin keskustelu aiheesta liikkuu pitkälti yksilön johtamisessa ja siinäkin erityisesti fysiologisten tarpeiden kuten unen, ravinnon ja liikunnan teemoissa. Johtamisessa on kuitenkin kyse organisaatiosta systeeminä.
“Organisaatiot ovat nimensä mukaisesti orgaanisia, eläviä yhteisöjä, jotka tarvitsevat energiaa pysyäkseen elinvoimaisina. Kun organisaatiossa on energiaa, se kykenee myös uusiutumaan ympäröivän todellisuuden rytmissä ja sitä ennakoiden. Johtamalla energiaa johdammekin ennen kaikkea organisaation elinvoimaisuutta ja uusiutumista.” (Salonen 2020, 9.)
Energiamittari
Pohdintatehtävä:
Energioiden johtamisen pohdintaa väittämien avulla (1 = ei yhtään samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä).
Tunnen itseni usein virkeäksi ja innostuneeksi työviikon alkaessa.
Pidän riittävästi taukoja työpäivän aikana.
Keskityn tehtäviin, jotka ovat pitkällä aikavälillä tärkeitä sen sijaan, että “sammuttelisin tulipaloja”
Syön joka päivä lounaan irrottautuen työnteosta, enkä jätä lounasta juuri koskaan väliin.
Minulla on tarpeeksi aikaa reflektointiin ja luovaan ajatteluun.
Pidän illat ja viikonloput vapaana työnteosta enkä lue työsähköposteja lomalla.
Tunnen itseni työssäni ärsyyntyneeksi, kärsimättömäksi tai ahdistuneeksi.
Kykenen keskittymään yhteen asiaan kerrallaan eikä keskittymiseni herpaannu helposti.
Pysähdyn riittävän usein osoittaakseni kiitollisuutta muille ja nauttimaan siitä, mitä olen saanut aikaan ja missä olen onnistunut.
Minulla on riittävästi aikaa asioille, joista oikeasti nautin.
Tehtävä on saanut inspiraationsa teoksesta Schwartz, Tony & McCarthy, Catherine 2007. Manage Your Energy, Not Your Time sekä Edupolin Johtamisen erikoisammattitutkinto -koulutuksesta.
Jatkotehtävä: Aseta itsellesi tavoite!
Tutki edellisen väittämätehtävän tuloksia.
Mitä ajatuksia tuloksista herää?
Valitse 1-3 kohtaa, joita haluaisit erityisesti työssäsi jatkossa huomioida. Aseta itsellesi aikatavoite.
Laita kalanteriin merkintä, milloin seuraavan kerran tarkastelet tilannetta valitsemissasi kehittämiskohteissa.
Mikä auttoi sinua onnistumaan tai mikä esti sinua onnistumisessa?
Idea! Tänään tehtävänä -palaverista energiapalaveriin? Monilla on työarjessaan käytössä aamun minipalaveri, jossa ensimmäisenä aamulla käytetään hetki siihen, että hahmotellaan käsillä olevan työpäivän tärkeimmät tehtävät. Tai vastaavasti työpäivän päätteeksi on mietitty seuraavan päivän keskeiset tehtävät.
Voisiko tähän työpäivän organisointiin auttavaan palaveriin lisätä vielä energiatsekkauksen? Millä tasolla energiat ovat tänään ja pitäisikö ali- tai ylivireystilaan puuttua? Jos ei ole varma, mitä valintoja pitäisi tehdä, voisiko lähteä liikeelle kysymyksestä: mikä on minulle hyväksi tänään? Usein on toki saatava tehtyä tietyt pakolliset tehtävät, mutta mitä keinoja voisi hyödyntää uudelleen energisoitumisessa? Jos jatkuvasti joutuu työskentelemään omia rajoja venyttäen, oman hyvinvoinnin kustannuksella ja energioita liikaa kuluttaen, mitä tilanteelle on tehtävissä?
Jos kuormittava tilanne on jatkunut pitkään, keskustelu oman esihenkilön ja työterveyden kanssa on tarpeen.
Onko toiminta suhteessa resursseihin? Osaatko pyytää apua?
Työhyvinvoinnin johtaminen vaikeutuu, mikäli resurssit eivät ole kunnossa. Tähän voi liittyä työntekijöiden määrä suhteessa työtehtäviin, työvälineet ja olosuhteet joissa työtä tehdään. Kirsi Manninen Mansikka ry:stä tuo esille, että “käytännön pitää rullata, jotta voi mennä pehmeämpiin asioihin.”
Pyydä apua. Jos muita työntekijöitä ei ole, onko mahdollista pyytää hallituksen jäseniä, vapaaehtoisia tai yhdistysaktiiveja tekemään työtä luottamustoimen osana? Voiko yhteistyötä tehdä muiden järjestöjen tai verkostojen kanssa? Onko taloudellista mahdollisuutta ulkoistaa jokin tehtävä? Mitä työstä voi automatisoida? Mitä tehtäviä voi jättää tekemättä?
Hyödynnä muiden saman kentän järjestöjen jo tekemää työtä! Tutkaile vaikkapa nettisivuja, raportteja ja lausuntoja ja ota käyttöön parhaat käytänteet. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin.
Resurssitutka
Pohdintatehtävä. Onko yhteisössänne toiminta suhteutettu sopivasti resursseihin? Onko työhyvinvoinnin johtaminen mahdollista nykyisillä reunaehdoilla?
Näkökulma: Järjestötyössä niukat resurssit ovat usein enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Joskus resurssien puute yhdistettynä intohimoon alaa kohtaan voi olla ansa työhyvinvoinnille, mutta joskus nämä voivat toimia jopa voimavarana, lisätä kekseliäisyyttä tai yllättävää yhteistyötä. Into ja imu omaa alaa kohtaan voivat paikata puutteita resursseissa, mutta pelkällä intohimolla ei tokikaan voi tehdä loputtomasti töitä.
Millaisessa tasapainossa tilanne teidän yhteisössänne on?
Oletteko karsineet tehtäviä siksi, etteivät resurssit ole olleet riittäviä?
Mitä tehtäviä olette joutuneet karsimaan?
Hyödynnättekö vapaaehtoisia toiminnassanne ja miten kiitätte ja palkitsette heitä?
JärKeä-löytöjä: mihin puheenjohtajat kokivat tarvitsevansa tukea?
JärKeä-hankkeen työskentelyssä tuli esiin luottamustoimessa olevien puheenjohtajien tarpeita. Näihin tarpeisiin vastaamaan JärKeä-hankkeessa on järjestöjen kanssa yhteiskehitetty erilaisia aineistoja:
Yhteishengen luomiseen:
Yhteisö ja osallisuus -teemapaketti, osa 1: Osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen
Omaan ja muiden motivaatioon ja jaksamiseen sekä vastuiden jakamiseen:
Johtamisen taidot -teemapaketti, osa 1: Työhyvinvoinnin johtaminen ja
Johtamisen taidot -teemapaketti, osa 2: Työn tuottavuus ja itsensä johtaminen
Kaikkien osallisuuden mahdollistamiseen, esim. hiljaisten kuuleminen:
Kohtaamisen taidot -teemapaketti, osa 3: Dialogisuus
Ristiriitatilanteisiin:
Kohtaamisen taidot -teemapaketti, osa 2: Vaikeat tilanteet
Yhteistyön ylläpitoon sidosryhmien kanssa:
Yhteisö ja osallisuus -teemapaketti, osa 3: Yhdessäohjautuminen
Entä jos joku uupuu?
Usein mediassa ja työhyvinvointiin liittyvissä puheenvuoroissa tuodaan esille negatiivisia ilmiöitä, kuten työn kuormitusta ja vakavaa työuupumusta. Näistä on tärkeää olla tietoinen, eikä silmiään voi sulkea vakavilta kriiseiltä. Asiantuntijatyössä työntekijät ovat itse parhaita oman työnsä asiantuntijoita. Intohimoisesti työhönsä suhtautuvilla ja erittäin motivoituneilla työntekijöillä voi olla haasteita vaikkapa rajata työtä riittävästi ja huolehtia riittävästä palautumisesta.
Työhyvinvoinnin johtamisessa tärkeää onkin olla “tuntosarvet pystyssä”, jotta vakavalta työuupumukselta tai muulta pahoinvoinnilta vältytään. Ylen artikkelissa “Aivot ovat viisaat, ne ajavat itsensä burnoutiin jos stressi jatkuu liian kauan” käsitellään jo pitkälle edennyttä työuupumusta ja esitellään käytännöllinen kysymyslista uupumuksen ennaltaehkäisyyn:
Viisas työyhteisö on valmis kysymään itseltään kiperiä kysymyksiä, jo ennen ensimmäistä työuupumustapausta.
- Miten meidän työpaikalla toimitaan, jos joku kokee, ettei selviä työtehtävistään?
- Mitkä ovat meidän tärkeimmät tehtävämme?
- Onko meillä tehtäviä, jotka voisi jättää tekemättä?
- Miten kiirejaksot ja luppojaksot rytmitetään?
- Onko meillä vuosisuunnitelma?
- Suunnittelemmeko me töitä, vai tapahtuvatko ne vain?
- Mitä kukin projekti maksaa meille henkisinä resursseina?
- Miten me palaudumme ja uudelleen energisoidumme työssä?
Lähde: Mantu, Eve & Lehtola, Mikko 2019. Aivot ovat viisaat. Ne ajavat itsensä burnoutiin, jos stressi jatkuu liian kovana liian pitkään. (linkki avautuu uuteen välilehteen) (Burnoutilla tarkoitetaan loppuunpalamista eli tilannetta, jossa ihminen on kuormittunut liikaa liian pitkään).
Kokoavat tehtävät
Sananlaskuista uutta näkökulmaa
Tutustu alla oleviin erilaisiin sanontoihin ja lentäviin lauseisiin.
Osa sanonnoista on humoristisia ja auttavat ottamaan etäisyyttä tai tuomaan uusia näkökulmia välillä haastavaankin työelämän ja johtamisen arkeen.
Pohdi:
- Mitä muita sanontoja tähän listaan sopisi?
- Mikä sanonnoista sopii omaan tilanteeseesi?
- Minkä voisit ottaa ohjenuoraksi itsellesi ja miksi?
”Jos töissä alkaa juoksemaan niin on ihan sama minne juoksee.”
“Me kuljetaan aina hitaimman mukaan.”
“Jos et tiedä missä olet, on aivan sama, minne menet.”
“Jos on olo, että on eksyksissä, tulee helposti vain kiihdyttäneeksi tahtia.”
“Jos solmutilanne uhkaa mennä tiukemmaksi, pitäisi ennemminkin löysätä kuin kiristää.”
“Jos ei tiedä minne pitäisi mennä, on parempi pysyä paikallaan.”
“Keskinkertaiseen pyritään, mutta priimaa pukkaa tulemaan!”
Työhyvinvoinnin vuosikello
Laadi työhyvinvoinnin vuosikello.
Vaikka työhyvinvointi on pidettävä mielessä jatkuvasti, on välietappien hahmottelusta hyötyä.
Vuosikelloon voi merkitä kehityskeskustelujen ajankohdan ja mahdolliset virkistystoimenpiteet (milloin jaetaan kulttuurisetelit tai järjestetään työhyvinvointipäivä, milloin pidetään juhlat onnistuneen projektin kunniaksi).
Pidä vuosikello näkyvällä paikalla, ja muista, että työhyvinvointia rakennetaan työpaikalla joka hetki. Vaikka koko ajan ei voi olla pelkästään hyvä fiilis, on pienillä yksittäisillä teoilla suuri merkitys kokonaisuuden kannalta.
Psssst.
Omalta yhteisöltä kannattaa kysyä vinkkejä, kuinka he haluavat tulla johdetuksi, kiitetyksi ja kannustetuksi! Toinen voi arvostaa kulttuuriseteleitä tai liikunnallisia virkistyspäiviä, toinen kaipaisi inspiroivaa seminaaria, enemmän etätöitä ja mahdollisuuksia tuunata omaa työnkuvaa.
Jollekin metatason keskustelut ja vaikkapa mahdollisuus työnohjaukseen tai mentorointiin on voiman ja innostuksen lähde, toiselle pakkopulla, joka vie aikaa perustyöltä.
Kysy, älä oleta!
Työhyvinvoinnin johtamisen kartta
Tutki alla olevaa Juhani Kauhasen (2016) työhyvinvointimallia.
Piirrä itsellesi omannäköinen työhyvinvoinnin ja sen johtamisen kartta: jokainen osio vaikuttaa työhyvinvoinnin kokonaisuuteen.
Voit esimerkiksi antaa jokaiselle osa-alueelle arvosanan haluamallasi asteikolla.
Millaiseksi koet oman ja yhteisösi työkyvyn?
Missä osioissa olisi eniten kehitettävää?
Mikä olisi pienin mahdollinen askel paremman arvosanan saavuttamiseksi?
Yksilön työkyky muodostuu seuraavista:
- Työympäristö – maailma, yhteiskunta ja muutokset, etä- ja lähityö
- Osaaminen ja kehittymismahdollisuudet
- Työ, työn mitoitus ja organisointi
- Työyhteisötaidot, sosiaaliset suhteet
- Johtaminen ja tiedonkulku
Lähde: Kauhanen Juhani 2016. Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä: kehittämisohjelman laatiminen. Helsinki: Kauppakamari.
Käytetyt lähteet ja aiheesta lisää
Käytetyt lähteet
Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen.
Behm, Kaisu 2019. Työhyvinvoinnin johtaminen. Psykopodiaa-podcast, jakso 5, vieraana Kaisu Behm. Psykopodiaa-podcastsarjaa tekee psykologi Nina Lyytinen.
Hyvä johtaminen on tietoinen valinta 2022. Työterveyslaitos.
Kauhanen, Juhani 2016.Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä: kehittämisohjelman laatiminen. Helsinki: Kauppakamari.
Kehitä työhyvinvointia 2022. Tampereen yliopiston sivusto työhyvinvoinnin kehittämiseksi.
Mantu, Eve & Lehtola, Mikko 2019. Aivot ovat viisaat. Ne ajavat itsensä burnoutiin, jos stressi jatkuu liian kovana liian pitkään. (burnoutilla tarkoitetaan loppuunpalamista eli tilannetta, jossa ihminen kuormittunut liikaa liian pitkään).
Salonen, Eveliina 2020. Johda energiaa. Kohti uusiutuvaa organisaatiota. Basam Books Oy.
Suutarinen, Marjaana & Vesterinen, Pirkko-Liisa 2010. Työhyvinvoinnin johtaminen. Otava.
Tarkkonen, Juhani 2018. Turvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtaminen. Unipress.
Teemmekö työtä itsemme puolesta vai vastaan? Työelämän merkityksistä, murroksista ja tulevaisuuden haasteista ovat keskustelemassa inhimillisesti kestävän työelämän tutkija, sosiaalieetikko Anna Seppänen, merkityksellistä elämää tutkinut filosofi ja kirjailija Frank Martela sekä talouskulttuurin tutkija Paavo Järvensivu BIOS-tutkimusyksiköstä. 28.2.2021. Yle Areena.
Valtanen, Elisa ja Hakanen, Jari 2022. Hyvä johtaminen on tietoinen valinta. Työterveyslaitos.
Kolme videota työhyvinvoinnin johtamisesta Humakin Youtube-kanavalla:
Case Kehittämisyhdistys Mansikka ry: JärKeä Työhyvinvoinnin johtaminen case Kehittämisyhdistys Mansikka – YouTube toiminnanjohtaja Kirsi Manninen (2022)
Case Kuntoutussäätiö: JärKeä Työhyvinvoinnin johtaminen CASE KUNTOUTUSSÄÄTIÖ – YouTube johtaja, tutkimus & kokeilut Riikka Shemeikka (2022)
Case Kuulu Oy: JärKeä Työhyvinvoinnin johtaminen case Kuulu – YouTube hallituksen puheenjohtaja Tuomas Muurinen
Aiheesta lisää
Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen.
Hyvä paha johtaminen -podcast. Jakso 3: Johtajan hyvinvointi ja hyvinvoinnin johtaminen Aihetta pohtii Jaakko Annunen ja Janne Sahimaan kanssa Hintsa Performancen kehitysjohtaja Pekka Pohjakalli0 20.4.2021.
Juuti, Pauli ja Vuorela, Antti 2015. Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. PS-Kustannus.
Kokkinen Lauri (toim.) 2022. Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Työterveyslaitos.
Sarkkinen, Marja 2020. Työhyvinvoinnin johtaminen on kova juttu. Työterveyslaitos.
Työkyvyn johtaminen arjessa – työkaluja ja vinkkejä. Työeläkeyhtiö Varman webinaari 2.6.2020.
7 kultaista sääntöä turvalliseen ja terveelliseen työhön 2022. Työterveyslaitos.
