Järjestötoiminnan periaatteita

Järjestötoiminta on yhteisten asioiden hoitamiseen yhdessä.

Järjestö päättää, mitkä ovat sen hoidettavia yhteisiä asioita ja miten niitä hoidetaan.

Yhdistyksen säännöt kertovat toiminnan tarkoituksen, esimerkiksi jäsenten etujen valvonta ja edistäminen.

Taustalla on yhdistyslainsäädäntö. Linkki: Yhdistyslaki (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Jos yhdistyksellä on palkattuja työntekijöitä, työlainsäädännön velvoitteet on huomioitava.

Toiminta muuttuu toimijoiden ja toimintaympäristön muuttuessa.

Järjestötoiminnan sääntely

Suomessa on vahva yhdistys- ja järjestötoiminnan autonomia.

• Demokratian ja kansalaisyhteiskunnan ehto: järjestön jäsenet päättävät, mitä asioita järjestö hoitaa ja edistää.
• Sääntöjen merkitys korostuu, koska yhdistyslaki on väljä.
• Erilaisia tulkintoja eri yhdistyksissä, yhdistyksen omat käytännöt ratkaisevat.
• Jos säännöistä tai yhdistyslaista ei löydy yhdistyksen ongelmaan ratkaisua, nojaudutaan kyseessä olevan yhdistyksen vakiintuneeseen käytäntöön.
• Sitten tutkitaan yleistä yhdistyskäytäntöä ja lopuksi yleisiä oikeuskäsityksiä.

Järjestön säännöt

Toiminnan tarkoitus eli järjestön perustehtävä on kirjattu sääntöihin heti alkuun.

Jokaisen järjestötoimijan on tarpeen tuntea järjestön säännöt tai vähintäänkin tietää, mistä ne tarpeen tullen löytyvät.

Sääntöihin on myös kirjattu se, miten yhdistys perustehtäväänsä toteuttaa.

Kun toimijat vaihtuvat, kannattaa säännöt antaa uusille toimijoille tutustuttavaksi.

Myös konkaritoimijoita kannattaa ajoittain muistuttaa säännöistä.

Järjestön perustehtävä

Tarkastelkaa järjestönne perustehtävää sanaselityspelinä.

Mitä hyötyä on yhteisestä sanaselityksestä?

Perustehtävä tarkentuu ja toiminnan tarkoituksesta syntyy yhteinen ymmärrys.

Sääntöjen merkitys avautuu toiminnassa mukana oleville.

Osallistujat: hallitus ja järjestön toimihenkilöt

1. Ottakaa esille sääntönne ja sieltä toiminnan tarkoitus (löytyy § 2).
2. Valitkaa sanat, jotka kaipaavat selitystä. Mitä kukin sana tarkoittaa meidän järjestömme/yhdistyksen toiminnassa?

• Jakaantukaa pienryhmiin ja antakaa kullekin ryhmälle 1-2 sanaa selitettäväksi
• Jokainen ryhmä kertoo, mitä sanat tarkoittavat ja muut saavat täydentää.

3. Liittäkää nämä selitykset perehdytysmateriaaliinne

Hissipuhe tiivistää perustehtävän ja tukee jäsenhankintaa

Hissipuhe on noin minuutin kestävä iskevä, kompakti ja positiivisen mielikuvan herättävä esitys järjestöstäsi ja siitä, miksi kuulijan kannattaa liittyä jäseneksi

Hissipuheella järjestönne vastaa kysymyksiin:

• Mikä järjestömme on?
• Mitä etua se tuo sinulle ja kuulijalle?
• Miten siihen pääsee mukaan?

Järjestön hissipuhe kannattaa tehdä yhdessä!

Miten laatia järjestönne hissipuhe?

Osallistujat: Osallistujat: hallitus ja järjestön toimihenkilöt

Jokainen kirjaa aluksi itselle lyhyesti :

• mikä on liitto ja yhdistyksemme,
• mitä etua se tuo kuulijalle,
• miten siihen pääsee mukaan.
• aikaa 5 min.

Laatikaa pienryhmissä yhteinen hissipuhe kirjaustenne perusteella.

• aikaa 10 min.

Miten viimeisteillä järjestönne hissipuhe?

1. Lukekaa hissipuhe muille – muut antavat palautetta
2. Yhteisen hissipuheen laadinta- parhaat palat valitaan
3. Lukekaa lopullinen hissipuhe ääneen
4. Hissipuheen voi viedä nettisivuille
5. Jokainen voi muokata siitä omaan suuhun sopivan puheen, jolla innostaa muita mukaan jäseneksi tai aktiivitoimijaksi

Yhteinen ymmärrys tehtävästä suuntaa tekemistä. 

Jäsenkokous varmistaa järjestödemokratian

Jäsenkokous on järjestön ylin päättävä elin.

• Sääntömääräinen yhdistyskokous tai vuosikokous on tarkoitettu kaikille kyseisen yhdistyksen jäsenille.
• Valtuusto, edustajisto, edustajakokous – jäsenten vaaleilla valitsemille edustajille tarkoitettu
• Ylin päättävä elin kokoontuu sääntöjen edellyttämällä tavalla, kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi sääntöihin on kirjattu, milloin ja minkä asioiden vuoksi tulee kutsua ylimääräinen kokous koolle
• Yhdistyslaki määrittelee, mitkä asiat on käsiteltävä ylimmässä päättävässä elimessä. Yhdistyksen säännöissä voi olla tarkennuksia. (Yhdistyslaki-linkki avautuu uuteen välilehteen).

Sääntömääräisissä kokouksissa on päätettävä seuraavista asioista (Yhdistyslaki 23 §): 

• Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen.
• Kiinteistön luovuttaminen tai kiinnittäminen tai yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttaminen.
• 30 §:ssä tarkoitettu äänestys- ja vaalijärjestys.
• Jäsenmaksu
• Hallituksen tai sen jäsenen tai tilin-/toiminnantarkastajan valitseminen tai erottaminen.
• Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen.
• Yhdistyksen purkaminen.
• Säännöissä voidaan määrätä, että hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

Säännöissä mainittavat asiat

Yhdistyslain 8 §:n mukaan yhdistyksen säännöissä on mainittava: 

• yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot
• jäsenen velvollisuus suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuja ja muita maksuja
• yhdistyksen hallituksen jäsenten ja yhdistyksen tilin-/toiminnantarkastajien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi
• yhdistyksen tilikausi
• milloin yhdistyksen hallitus ja tilin-/toiminnantarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään
• miten yhdistyksen varat on käytettävä, jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan
• miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle

Yhdistyslaki löytyy: Yhdistyslaki 503/1989 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ® (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Järjestödemokratian periaatteet

Jäsenet päättävät yhdistyksen asioista demokraattisesti yhdistyksen kokouksessa.

• Yhdistyksen kokous on yhdistyksen ylin päättävä elin.
• Yhdistyksen säännöissä määrätään siitä, milloin kokous kutsutaan koolle mitä asioita käsitellään vuosittain kevät- ja syyskokouksissa.

Hallituksen tärkein tehtävä on toimeenpanna yhdistyksen kokouksen päätöksiä.

• Hallitus ei voi esim. päättää muuttaa vuoden toimintaa ohjaavia dokumentteja kesken vuoden. Näitä ovat toimintasuunnitelma ja talousarvio.
• Hallitus ei voi esimerkiksi muuttaa omaa kokoonpanoaan ilman yhdistyksen kokouksen siunausta. Huom. Yhdistyslain 4. luvun 23 §:ssä määritellään yhdistyksen kokouksessa päätettävät asiat. Tällainen päätettävä asia on muun muassa hallituksen tai sen jäsenen valitseminen tai erottaminen.  Tarkemmin aiheesta yhdistyslaissa: Yhdistyslaki 503/1989 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ® (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Milloin järjestödemokratia ei toteudu? 

Järjestödemokratia ei toteudu, jos

• jäsenet eivät saa päättää toiminnan sisällöstä ja taloudesta – toimintasuunnitelma ja talousarvio
• jäsenten toiveet ja tarpeet sivuutetaan toiminnassa
• jäsenet eivät saa tietoa yhdistyksen asioista – toimintakertomus ja tilin-/toiminnantarkastuskertomus, muu tiedottaminen toiminnasta
• hallitus/jäsen/ryhmä jäseniä ”junttaa” asioita läpi

Keskusteleva, avoin ja ihmiset huomioon ottava ilmapiiri tukee myös jäsenpitoa ja jäsenhankintaa – hallitus luo hyvää henkeä!

Jäsenkokous käyttää päätäntävaltaa

Jäsenkokous eli ylin päättävä elin:

• tekee päätökset toiminnasta ja sen rahoituksesta, määrittelee tavoitteet sekä mihin mennessä tavoitteeseen pitäisi päästä
• seuraa, että päätökset tulee toteutettua ja että tavoitteeseen päästään
• arvioi järjestön toimintaa
• kiittää toimijoita tehdystä työstä

Järjestön ylin päättävä elin on nimetty järjestön säännöissä määritellyllä tavalla. Joissain järjestöissä käytetään ilmaisua jäsenkokous, joissain vuosikokous, joissain valtuusto tai edustajisto.

Hallitus käyttää toimeenpanovaltaa

Yhdistyksen hallituksen tehtävänä on:

• varmistaa, että resurssit päätöksenteon toimeenpanoon on olemassa: talous ja riittävät henkilöstöresurssit
• määrittää, millä toimenpiteillä ja resursseilla tavoitteeseen päästään
• valvoa, että toimenpiteet, joista valtuustossa/hallituksessa on päätetty, saadaan toteutettua
• huolehtia siitä, että tehtävien hoitamiseen on riittävät resurssit = osaaminen, työvoimaa ja työaikaa.
• hallitus käyttää toimeenpanovaltaa.

Hallituksen tehtävät

Yhdistyksen hallituksen tehtävät on määritelty järjestön säännöissä.

Hallitus:

• valmistelee ylimmän päättävän elimen kokoukset ja asialistan ja kutsuu ylimmän päättävän elimen kokouksen koolle sääntöjen edellyttämällä tavalla
• valmistelee toimintasuunnitelman, talousarvion ja toimintasuunnitelman järjestön päättävälle elimelle
• toimeenpanee päätökset ja toteuttaa toimintasuunnitelmaa
• sopii hallituksen toimintatavoista, yhteistyöstä järjestön palkattujen työntekijöiden sekä vapaaehtoisten kanssa

Hallituksen vastuu

Hallitus toimii kollektiivina, myös vastuu on kollektiivista.

Hallitus voi delegoida sille kuuluvia tehtäviä toisaalle – esimerkiksi pienemmälle valmisteluryhmälle – , mutta vastuu säilyy aina hallituksella.

• Asioiden valmistelu ja hoitaminen
• Valmistelu- ja täytäntöönpanotehtäviä voidaan jakaa myös hallituksen jäsenten kesken.

Yhdistyksen hallituksen talousvastuu

Yhdistyslaista ja yhdistyksen säännöistä löytyy perusteet taloushallinnon tehtäväjaosta ja vastuista.

Yhdistyksen hallituksen talousvastuu koostuu:

• Tarkka taloudenhoito.
• Avoimuus ja läpinäkyvyys rahan käyttöön liittyvissä asioissa.
• Pysyttävä kärryillä järjestön taloudellisesta tilanteesta.
• Selkeät rahan käyttöön liittyvät kirjaukset pöytäkirjoihin.

JärKeä-hanke ehdottaa: 

Taloudenhoidon avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi sekä talousvastuiden selkeyttämiseksi hyvänä käytäntönä monissa järjestöissä on luotu talousohjesääntö.

Talousohjesäännössä määritellään esimerkiksi eri hallintoelinten ja toimihenkilöiden tehtävät, vastuut ja kontrollikohdat yhdistyksen taloudenhoidossa.

Talousohjesäännön voi ajatella apuvälineeksi päivittäisten rutiinien hoitamisessa. Se on myös väline perehdyttää uutta hallitustoimijaa ja työntekijää.

Alla mainitut esimerkit järjestöjen talousohjesäännöistä ovat eri tyyppisistä ja kokoisista järjestöistä:

• Invalidiliitto ry: Yhdistyksen talousohjesääntö | Invalidiliitto
• Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen kauppatieteiden opiskelijat, Optimi ry: Talousohjesääntö (optimiry.fi)
• Kuopion Palloseura ry/ Juniori-Kups: KuPS ry – Talousohjesääntö (juniorikups.fi)
• SIMMIS WANDA RY: 2022 Talousohjesääntö.pdf (yhdistysavain.fi)

Vinkki:

Pudas, Hilla 2022. Talousohjesäännön laatiminen yhdistykselle. Opinnäytetyö Savonia AMK, liiketalouden tutkinto-ohjelma.  Pudas_Hilla.pdf (theseus.fi)

• opinnäytetyön tuotoksena on luotu talousohjesääntö Kuopion Reippaan Voimistelijat ry:lle

Hallituksen huolellisuusvelvollisuus

• Huolellinen tehtävien hoitaminen edellyttää, että hallitus ohjaa ja valvoo toimintaa.
• Hallitus huolehtii, että päätöksenteon pohjaksi on riittävät tiedot.
• Hallitus vastaa yhdistyksen toiminnan suunnittelusta ja toiminnan järjestämisestä.
• Hallitus vastaa myös taloudesta, kuten kirjanpidon järjestämisestä, maksuliikenteestä ja varainhoidosta.

Hallituksen lojaliteettivelvoite

Hallituksen jäsen:

• edustaa järjestön hallituksessa toimiessaan kyseistä järjestöä, ei muuta tahoa;
• kunnioittaa ja noudattaa hallituksessa tehtyjä päätöksiä, mutta hänen ei tule hyväksyä lain tai sääntöjen vastaisia päätöksiä, vaan pyrkiä estämään niiden täytäntöönpano tai syntyminen;
• ei puhu pahaa eikä parjaa jäseniä, yhdistyksiä tai järjestöään tai sen johtoa tai toimihenkilöitä järjestön jäsenille, aktiivitoimijoille, vapaaehtoisille tai ulkopuolisille tahoille;
• ottaa kritiikkiä vastaan, ei provosoidu ja pyrkii korjaamaan virheelliset mielikuvat ja väitteet.

Vastuut rekisteröidyissä ja rekisteröimättömissä yhdistyksissä

Rekisteröity yhdistys (ry) 

Rekisteröidyn yhdistyksen toimijat eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen sitoumuksista.

Rekisteröity yhdistys on oikeushenkilö eli yhdistys vastaa sen toimihenkilöiden tekemistä päätöksistä vaikka koko omaisuudellaan.

Kuitenkin: Jos on tahallisesti toimittu väärin ja tuotettu tosille vahinkoa, silloin kysymys on rikoksesta, ja siitä jokainen kantaa vastuunsa.

Rekisteröidyn yhdistyksen nimen perässä käytetään lyhennettä ry. Rekisteröity yhdistys kuuluu Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ylläpitämään yhdistysrekisteriin.

Lue lisää siitä, miksi yhdistys kannattaa rekisteröidä ja mitä rekisteröidyn yhdistyksen oikeustoimikelpoisuus tarkoittaa Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta: PRH – Yhdistykset – Yhdistysrekisterin esittely

Rekisteröimätön yhdistys

Rekisteröimättömässä yhdistyksessä yhdistyksen sitoumuksista vastaavat päätöksiä tehneet henkilöt itse.

Rekisteröimätön yhdistys ei ole oikeushenkilö. 

Lue lisää rekisteröimättömästä yhdistyksestä Yhdistyslaista (10 luku, pykälät 58-59). Yhdistyslaki 503/1989 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®

Yhdistyksen hallituksen jäsenen oikeudet: 

• Saada sääntöjen ja hallituksen päätösten mukainen kokouskutsu.
• Saada taustatietoja esille tulevista asioista.
• Saada haluamansa asia hallituksen käsittelyyn.
• Ottaa kantaa jokaiseen asiaan ja olla osallistumatta jonkin asian käsittelyyn.
• Tulla kuulluksi ja sanoa asioihin mielipiteensä.
• Jättää päätökseen eriävä mielipide tai vastalause.
• Saada tehtävän hoidosta aiheutuneet kulut korvattua.
• Oikeus tutustua yhdistyksen kaikkiin asiakirjoihin (pöytäkirjat, jäsenluettelot, sopimukset jne.).

Hallitus työnantajana palkatulle henkilöstölle

Jos yhdistyksellä on palkattuja työntekijöitä:

• Hallitus kokonaisuudessaan toimii työnantajan edustajana
• Hallituksen tekemät henkilöstöön liittyvät päätökset ovat luottamuksellisia, eikä näistä asioista ole lupa kertoa ulkopuolisille.

Hallitus vastaa työsuojelusta

• Hallitus vastaa järjestön palkatun henkilöstön ja esihenkilöiden työsuojelusta ja työturvallisuudesta.
• Työhyvinvointi on pidettävä kunnossa.
• Hallitus on tietoinen työn kuormittavuudesta ja edellyttää tekemään toimenpiteitä kuormittavuuden vähentämiseksi.
• Työpaikalla on reilu meininki.
• Järjestössä on oltava nollatoleranssi koskien epäasiallista kohtelua, häirintää, syrjintää ja seksuaalista häirintää.
• Työnteon jatkuva perusteeton arvostelu tai vaikeuttaminen ei tue perustehtävän toteuttamista.
• Ristiriidat käsitellään asianosaisten kesken.

Hallituksen ja palkatun henkilöstön välinen työnjako

• Yhdistyksen puheenjohtaja, jollei yhdistyksellä ole toiminnanjohtajaa, toimii toimiston esihenkilönä.
• Hallituksen jäsenillä ei ole työnjohtovaltaa suhteessa toimiston työntekijöihin.
• Jos hallituksen jäsenet haluavat antaa rakentavaa tai kriittistä palautetta henkilöstölle, tämä hoidetaan puheenjohtajan tai yksiköiden johdon kanssa keskustellen.
• Toimiston henkilöstö selvittää ongelmat ja ristiriidat yhteistyössä ja tarvittaessa esihenkilönsä tuella.

Hallituksen ja operatiivisen johdon välinen työnjako

• Hallitus tekee päätökset niistä asioista, jotka sille kuuluvat ja määrittelee tavoitteet sekä mihin mennessä tavoitteeseen pitäisi päästä. Hallituksen vastuulla on varmistaa, että resurssit päätöksenteon toimeenpanoon on olemassa: talous ja riittävät henkilöstöresurssit.
• Operatiivinen johto määrittää yhdessä henkilöstön kanssa, millä toimenpiteillä tavoitteeseen päästään. Tarvittaessa johtohenkilöt kysyvät neuvoa hallitukselta ja pyytävät lisäresursseja.

Hallituksen palkattujen toimihenkilöiden työn valvontavastuu

• Operatiivinen johto valvoo, että toimenpiteet, joista on sovittu, saadaan toteutettua.
• Operatiivinen johto huolehtii siitä, että tehtävien hoitamiseen on riittävät resurssit = osaaminen, työvoimaa ja työaikaa.
• Hallitus seuraa, että päätökset tulee toteutettua ja että tavoitteeseen päästään.
• Hallitus kiittää toimihenkilöitä työstä.
• Jos hallituksen on tarpeen antaa korjaavaa palautetta, se antaa sitä puheenjohtajan välityksellä yksiköiden johtohenkilöille, jotka huolehtivat tarvittavista korjaavista toimenpiteistä toimiston työskentelytavoissa ja prosesseissa.

Kokoava pohdintatehtävä

Pohdi, mikä oli sinulle:

a) jo tuttua ja

b) uutta äskeisessä materiaalissa järjestön rakenteesta, toimielimistä sekä vastuista ja velvollisuuksista.

Pohdi, mistä asioista teidän järjestön päättävissä elimissä toimivien olisi syytä tietää.

Vinkkaa heille tästä aineistosta!

Käytetyt lähteet

Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen.

Jyväskylän yliopiston kokoustekniikka sanasto 2022.

Kalliokoski, Taina 2020. Yhteisöllisyyden rajat yhteistoiminnan ja ihmisen perushyvien näkökulmasta. Väitöskirja. Helsingin yliopisto.

Manka, Marja-Liisa & Larjovori, Riitta-Liisa 2013. Yhteisöllisyydellä menestykseen.

Patentti- ja rekisterihallitus. Yhdistyssivut. 2022.

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta. 2015. Säätiön hyvä hallinto.

Yhdistyslaki 1989/503. Finlex ®.fi -palvelu. Oikeusministeriö.

Yhdistysten hyvä hallintotapa -suositus 2011.  Sosiaali ja Terveys ry. Aineisto on tarkistettu ja tarvittavilta osin päivitetty 24.6.2022.

Aiheesta lisää

Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen.

Halila, Heikki & Tarasti, Lauri 2018. Yhdistysoikeus. Helsinki: Alma Talent.

Kansalaisfoorumin julkaisut. https://kansalaisfoorumi.fi/julkaisut/

Esimerkiksi:

• Harju, Aaro & Himmanen-Ruuska, Eila 2016. Onnistu muutoksessa. Järjestöjohtajan ja -kehittäjän käsikirja. Helsinki: Sivistysliitto Kansalaisfoorumi.
• Kuuluvainen, Salla 2015. Vapaaehtoistyön johtaminen. Helsinki: Sivistysliitto Kansalaisfoorumi.

Koiranen, Jussi, Oittinen, Paula, Tasala, Lea, Törrönen, Soile & Pirhonen, Jaana 2020. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Uudellamaalla. Uudenmaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen kumppanuusverkosto Kumaja.

Kop, kop – pääseekö sisään? Yhdenvertaisen järjestötoiminnan opas urheilu- ja nuorisojärjestöille. Sisäasiainministeriön julkaisut. 2011.

Leinikki, Sikke & Kuukkanen, Eveliina 2013. Puheenjohtaja toiminnan ohjaajana. TJS Opintokeskus.

Lind, Kimmo & Kaunismaa, Pekka 2022. Järjestöt valokeilassa. Järjestöt organisaatioina, toimijoina ja tutkimuskohteina. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Loimu, Kari 2015. Yhdistyksen ABC: opas suomalaiseen järjestötoimintaan. Helsinki: Into.

Loimu, Kari. 2013. Yhdistystoiminnan käsikirja. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Opas yhdistyksille 2022. TJS Opintokeskus.