Tältä sivulta löydät tietoa siitä, miten hyvä hallinto käsitteenä määritellään ja mikä merkitys hyvällä hallinnolla on järjestötoiminnassa. Löydät tehtäviä ja aineistoja, joiden avulla opit hyvän hallinnon perusteita.
Järjestön hyvällä hallintotavalla tarkoitetaan menettelytapoja, joiden avulla järjestö ohjaa ja valvoo toimintaansa. Tavoitteena on helpottaa ja kannustaa jäseniä osallistumaan järjestön toimintaan ja päätöksentekoon. Tarkoituksena on selventää hallituksen jäsenten ja muiden luottamushenkilöiden rooli päätöksenteossa ja toiminnassa. (Yhdistysten hyvä hallintotapa -suositus 2011/2022.)
Hyvä hallinto on selkeää ja läpinäkyvää, mikä lisää järjestön toimijoiden välistä luottamusta ja yhteistyötä. Hyvä hallinto näkyy toimintana, joka aidosti edistää järjestön päämääriä ja siten lisää sidosryhmien luottamusta järjestön toimintaan. (Yhdistysten hyvä hallintotapa -suositus 2011/2022.)
Hyvä hallinto tukee järjestöä strategiaan linjattujen tavoitteiden saavuttamisessa. Kun kaikki ymmärtävät järjestötoiminnan periaatteet, järjestöbyrokratia hoituu vaivattomammin.
Hyvän hallinnon periaatteiden tunnistaminen ja osaaminen on tärkeää:
- järjestön työntekijöille,
- järjestön ja yhdistyksen luottamusjohdolle,
- muille vapaaehtoistoimijoille.
Huoli siitä, että jokin tärkeä asia jää hoitamatta vähenee, kun järjestön hallinnolliset asiat ovat järjestyksessä ja ne hoidetaan sovitusti, Tehtävien selkeys ja vastuiden jakaminen tukevat myös järjestötoimijoiden hyvinvointia.
Hyvä hallinto varmistaa sen, että järjestölle jää aikaa tehdä työtä jäsentensä hyväksi.
Järjestön hyvä hallinto -teemapaketti koostuu kolmesta osasta. Sisältönä on oppimateriaalia, sitä tukevia tallenteita ja tehtäviä. Tehtävistä osan voit suorittaa itsenäisesti. Osa tehtävistä on tarkoitettu järjestösi hallituksen, muiden luottamushenkilöiden ja järjestön työntekijöiden kanssa yhdessä tehtäviksi.
Aineistot ja tehtävät
Katso Hyvä hallinto 1 -video. Videon sisällön ja siihen liittyvät tehtävät on tuottanut koulutusasiantuntija, HTM Päivi Lohi-Aalto Greenstep Academysta.
Video on ensimmäinen viiden videon videosarjasta. Videon kesto on 11:56 minuuttia.
Videolla kerrotaan teemapaketin sisällöistä ja tavoitteista. Videolla annetaan arvio aineiston eri osien suorittamiseen varattavasta ajasta. Videolla perustellaan, miksi järjestöissä tarvitaan hyvää hallintoa ja keiden on hyvä osata hyvän hallinnon periaatteet. Videon lopussa annetaan omatoiminen tehtävä kehittymistavoitteiden asettamiseksi.
Video on tekstitetty suomeksi. Huom. Jos tekstitys ei näy, vaatii se käyttäjän toimia: klikkaa videota, jonka haluat katsoa. Sen jälkeen videon oikeaan alalaitaan tulee näkyviin ratas-symboli. Klikkaa ratas-symbolia ja valitse tekstitykset päälle.
Kehittymistavoitteiden pohdinta
Kun olet katsonut ensimmäisen videon, pysähdy pohtimaan seuraavia kysymyksiä:
1.Miltä oman järjestön tai yhdistyksen toiminta näyttää tällä hetkellä? Entä oma toimintasi järjestössä?
‒ Katso kuvakoostetta ja valitse kuva tai kuvat, joilla vastaat kysymyksiin.
Vinkki: Saat avattua kuvakoosteen suurempaan kokoon ja uuteen välilehteen, kun klikkaat hiiren oikealla ja valitset “avaa kuva uudessa välilehdessä”.
2. Pohdi sen jälkeen, mitä muutoksia kaipaisit järjestösi toimintaan tai omaan toimintaasi?
3. Mieti vielä, miten voisit vaikuttaa, että muutokset saataisiin aikaan. Mitä osaamista itse tarvitsisit?
Kehittymistavoitteiden asettaminen
Laadi äskeisen työskentelyn perusteella
a) yhdistyksesi kehittymistavoitteet ja
b) omat kehittymistavoitteesi järjestötoiminnassa?
Tallenna tavoitteet itsellesi talteen. Palaat niihin tämän teemapaketin 3. osassa: Järjestön hyvä hallinto -teemapaketti, osa 3: Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen – Hyvinvoiva järjestö (humak.fi)
Hallituksen työjärjestys
Hallituksen työjärjestys on ensimmäinen askel, jonka avulla sovitaan periaatteet hallituksen työskentelystä ja yhteistyöstä järjestössä. Hallituksen työjärjestys tukee hyvää hallintoa (Säätiön hyvä hallinto 2015).
Esimerkki hallituksen työjärjestyksen sisällöksi:
- Hallituksen toimijoiden keskeiset tehtävät ja työnjako
- Työnjako hallituksen ja puheenjohtajan välillä
- Työnjako hallituksen ja järjestön toimiston välillä
- Työnjako hallituksen ja järjestön ylimmän päättävän elimen välillä
- Hallituksen kokoustyöskentelyn periaatteet
- Kokousaineiston sisältö ja jakelu
- Vuosikellon laadinta ja teemakokoukset
- Ohjeet hallituksen jäsenen vaitiolo- ja lojaliteettivelvollisuudesta
- Hallituksen toiminnan arviointiperiaatteet ja -tavat
Onko yhdistyksessänne tai järjestössänne hallituksen työjärjestystä?
Jollei vielä ole, pohtikaa, olisiko sellaisen tekeminen tarpeellista.
Hyvä hallinto ja järjestötoiminnan haasteita
Löytyykö sitoutuneita vapaaehtoisia?
- Järjestöjen toiminta perustuu usein vapaaehtoisten tekemälle työlle.
- Ihmisten vapaa-ajasta kilpailee moni muukin harrastustoiminta.
- Monesti järjestötoiminta jatkaa sitä samaa tekemistä, mitä ihmiset tekevät työkseen. Tällöin järjestötoiminta kuormittaa samalla tavalla kuin työelämä.
- Jotta hallitukset saadaan toimintakykyisiksi, houkutellaan ihmisiä mukaan aktiiveiksi ”ei tässä ole paljon hommaa” -tyylillä. Pettymyksiä voi tulla.
- Tehtävät kasaantuvat yksille ja samoille ihmisille, jolloin aktiivit uupuvat ja jättäytyvät pois toiminnasta.
- Puheenjohtaja saattaa ottaa kantaakseen ylimääräistä vastuuta. Toisaalta ei halukkuutta ottaa puheenjohtajan tehtävää. Yhdistys ei voi toimia ilman puheenjohtajaa.
Onko toiminta tavoitteellista ja ovatko toimintatavat selkeitä?
Toiminta ei ole tavoitteellista ja toimintatavat ovat sekavat, esimerkiksi:
- Toimintaa ei suunnitella ja toiminnan tavoitteet ovat epäselvät toiminnassa mukana oleville – ”kahvinjuonti” ja pelkät hallituksen kokoukset eivät innosta toimijoita.
- Toimintaa ei suunnitella mitenkään. Vuodet vierivät, mutta toimintasuunnitelmassa vaihtuu vain vuosiluku.
- Hallinnan tunne katoaa, kun tehtäviä hoidetaan kiireellä ja viime tingassa.
- Kokemukset siitä, että jäsenet on unohdettu ja ainoat toimintamuodot saattavat olla hallituksen kokoukset ja sääntömääräinen vuosikokous.
Onko ratkaisemattomia ristiriitoja?
- Toimijoiden välillä voi olla ristiriitoja, joiden ratkaisemiseksi ei tehdä mitään.
- Ristiriitoja ilmenee, kun toiminnan tavoitteissa tai tavoissa toimia on epäselvyyksiä.
- Ristiriitoja ilmenee tilanteissa, joissa vuorovaikutus ei toimi ja syntyy erilaisia rinnakkaisia ryhmiä. Ryhmillä saattaa olla keskenään ristiriitaisia tavoitteita.
- Ristiriitoja voi synnyttää myös se, jos osa yhdistyksen toimijoista kuormittuu tehtävistä ja osa on passiivisia.
- Sovitut tehtävät jäävät hoitamatta, jolloin toimintasuunnitelma ei toteudu.
- Hallituksessa riidellään ja poistutaan ovet paukkuen.
Meidän järjestömme haasteet
Pohdi:
- Mitkä ovat mielestäsi oman järjestösi toiminnan haasteet?
- Mikä toiminnassanne pitää säilyttää ja mikä kaipaa muutosta?
Laadi lista näistä ja kirjoita ylös, mitä voisit tehdä, että:
a) säilytätte hyvät toimintatavat ja
b) saatte muutosta vaativat asiat liikkeelle.
Huom. Voitte keskustella näistä myös yhdessä hallituksessanne ja sen jälkeen miettiä, mitä voisitte tehdä haasteille.
Vaikeudet on tarkoitettu voitettaviksi.
Aineisto: Järjestötoiminnan käsitteitä
Tutustu järjestötoiminnan keskeisiin käsitteisiin.
Toimintasuunnitelma
Toimintasuunnitelma laaditaan vuosittain ja siinä on kuvattu tulevan vuoden toiminta.
Sen hyväksyy järjestön ylin päättävä elin tai yhdistyskokous.
Toimintasuunnitelma velvoittaa hallitusta toimeenpanemaan ne asiat, jotka toimintasuunnitelmaan on kirjattu.
Toimintasuunnitelmasta päätetään syyskokouksessa kahden vuosikokouksen mallissa tai yhden jäsenkokouksen mallissa vuosikokouksessa.
Toimintakertomus
Hallitus laatii toimintakertomuksen eli arvion edellisen vuoden toiminnasta.
Jäsenkokous hyväksyy toimintakertomuksen kevätkokouksessaan kahden jäsenkokouksen mallissa ja vuosikokouksessa yhden jäsenkokouksen mallissa.
Toimintakertomus perustuu toimintasuunnitelmaan:
- Mitä aioimme tehdä ja mitä saimme aikaan?
- Mikä jäi toteuttamatta ja miksi, mitä aiomme tehdä jatkossa asialle?
Onnistumiset on tärkeää tuoda esille.
Jäsenille viestiminen on tärkeää.
Järjestön säännöt
Jokaisella järjestöllä on omat sääntönsä, joissa on kuvattu järjestön perustehtävä ja järjestön toimintaperiaatteet.
Yhdistyslaki määrittelee, mitä säännöissä pitää ilmetä (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Isoilla järjestöillä saattaa olla mallisäännöt, joita kaikki järjestön piirissä toimivat yhdistykset noudattavat.
Säännöt ja sääntömuutokset hyväksytetään Patentti- ja rekisterihallituksessa: PRH yhdistyssivut
Järjestötoiminnan kokoussanasto
Jyväskylän yliopisto on koonnut keskeisiä järjestötoiminnan käsitteitä aakkostettuna tähän kokoussanastoon: Jyväskylän yliopiston kokoustekniikka osana kokoustaito -sanasto
Pöytäkirja
Pöytäkirja on virallinen dokumentti.
- Se laaditaan pian kokouksen jälkeen.
- Päätöspöytäkirja kertoo päätökset.
- Selostuspöytäkirja kertoo, miten päätökset tehtiin (ehdotukset, niiden perustelut, päätökset ja niiden kannatus).
- Keskustelupöytäkirja kirjaa käytetyt puheenvuorot ja niiden sisällön.
- Pöytäkirja tarkastetaan ja allekirjoitetaan. Vaihtoehtona voi olla myös sähköinen allekirjoittaminen, johon on tarjolla sähköisiä suomenkielisiä allekirjoituspalveluita. Usein tällaista palvelua voi kokeilla maksutta.
- Yhdistyksen kokouksen pöytäkirja on julkinen jäsenille.
- Hallituksen pöytäkirjat eivät ole julkisia, ellei hallitus toisin päätä.
- Jos hallitus päättää hallituksen pöytäkirjojen olevan julkisia, on muistettava, että yksittäisen jäsenen asiat eivät ole julkisia.
Muistio
Muistio on pöytäkirjaa epävirallisempi työpaperi.
Tavoitteena on auttaa muistamaan sovitut asiat, työnjako tai vain keskustelun sisältö.
Muistiossa tulee mainita:
- kokouksen aihe
- läsnäolijat
- aika ja paikka
- kokouksen sisältö: mitä sovittiin, kuka toteuttaa ja mihin mennessä
- kuka kirjasi asiat
Puheenvuorot kokouksessa
Kokouksessa puheenvuorot voidaan jaotella johtopuheenvuoroiksi ja keskustelupuheenvuoroiksi.
Johtopuheenvuoro: asian esittely, päätösehdotus
Keskustelupuheenvuorot:
- Kannatus
- Tiedustelu
- Arviointi
- Vastustus
- Moite
- Ehdotus, ponsiesitys
Ponsiesitys
Ponsi on toivomusluontoinen ehdotus tai aloite, joka liittyy käsiteltävään asiaan, mutta otetaan käsittelyyn vasta varsinaisen päätösasian jälkeen.
- Vahvistetun esityslistan ulkopuolella tehty päätös (muut asiat), jolla jokin elin velvoitetaan selvittämään tai valmistelemaan jotakin asiaa.
- Voi olla esim. ehdotus tai aloite jonkin asian vireille panemiseksi, esimerkiksi epäkohdan poistamiseksi.
Ponsiesitys voidaan hyväksyä tai siitä voidaan äänestää.
Ponsi merkitään pöytäkirjaan.
Yhdistyksen kokouksessa aloitteen tai ponsiesityksen voi tehdä esim. hallitus tai yhdistyksen jäsen.
Muita puheenvuoroja kokouksessa
Etuoikeutetut puheenvuorot:
- repliikki – lisäys/oikaisu
- selvennys /vastaus
- työjärjestys – tarve pitää tauko tai muuttaa asioiden käsittelyjärjestystä
Pyydettäessä etuoikeutettua puheenvuoroa mainitaan minkä lajin puheenvuorosta on kyse: ”puheenjohtaja, repliikki”
Älä keskeytä toista puhujaa.
Äänestys
Jos yksimielisyyttä ei näytä kohtuudella syntyvän, asiat kannattaa päättää äänestämällä.
Äänestysjärjestys:
- Sovitaan, että laitetaan pääehdotuksesta kaksi kauimpana olevaa vastakkain.
- Näistä voittanut seuraavaksi kauimpana olevan kanssa vastakkain jne.
- Näistä voittanut pääehdotuksen kanssa vastakkain.
- Näistä voittanut hylkäävän ehdotuksen kanssa vastakkain.
Eriävä mielipide ja vastalause
Eriävä mielipide pitää ilmoittaa ja ilmoitus vastalauseen jättämisestä antaa välittömästi päätöksen syntymisen jälkeen ennen asian käsittelyn lopettamista.
- ”Puheenjohtaja, pyydän että pöytäkirjaan merkitään eriävä mielipiteeni nyt päätetystä asiasta. Kuten keskustelussa toin ilmi, päätös on mielestäni väärä.”
Kirjallinen vastalause perusteluineen on toimitettava kokouksen sihteerille pöytäkirjaan liittämistä varten ennen pöytäkirjan tarkastamista.
Moitekanne
Moitekanteesta säädetään yhdistyslaissa (32 §).
Mikäli yhdistys on tehnyt moitteenvaraisen tai mitättömän päätöksen, on tietyn edellytyksin oikeus nostaa moitekanne yhdistystä vastaan,
Yhdistyksen jäsen, hallitus ja hallituksen jäsen saavat moittia yhdistyksen päätöstä yhdistystä vastaan ajettavalla kanteella, jos päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä ja virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai muuten yhdistyksen jäsenen oikeuteen tai päätös on muuten yhdistyslain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen.
Oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole sillä, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen (vrt. eriävä mielipide).
Yhdistyksen jäsen, hallituksen jäsen tai hallitus voi moittia kokouksessa tehtyä päätöstä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa, jos:
- päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä,
- päätös on lainvastainen tai
- päätös on sääntöjen vastainen.
Moitekanteen voi tehdä henkilö, joka on esittänyt eriävän mielipiteen tai on esittänyt vastalauseen tai ei ole ollut läsnä kokouksessa.
Mitätön päätös
Mitättömästä päätöksestä säädetään yhdistyslaissa (32 §).
Päätös on mitätön, jos se:
- loukkaa sivullisen oikeutta,
- vähentää jäsenellä sääntöjen mukaan olevaa erityistä etua,
- loukkaa olennaisesti sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan jäsenen yhdenvertaisuutta.
Mitätön päätös eroaa moitteenvaraisesta päätöksestä, että mitättömään päätökseen voi suhtautua ikään kuin sitä ei olisi tehtykään.
- Moitteenvaraista päätöstä sen sijaan tulee noudattaa siihen saakka, kunnes tuomioistuin on kumonnut päätöksen.
Esteellisyys
Esteellisyydestä säädetään yhdistyslaissa (26 § ja 37 §).
Yhdistyksen jäsen ei saa yhdistyksen kokouksessa äänestää eikä tehdä päätösehdotuksia päätettäessä hänen ja yhdistyksen välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa yhdistyksen edun.
Hallituksen jäsen ei saa äänestää päätettäessä tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa.
Hallituksen jäsen ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa.
Henkilön velvollisuutena on itse ilmoittaa esteellisyydestään.
Käytetyt lähteet ja aiheesta lisää
Käytetyt lähteet
Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen.
Jyväskylän yliopiston kokoustekniikka sanasto 2022.
Kalliokoski, Taina 2020. Yhteisöllisyyden rajat yhteistoiminnan ja ihmisen perushyvien näkökulmasta. Väitöskirja. Helsingin yliopisto.
Manka, Marja-Liisa & Larjovori, Riitta-Liisa 2013. Yhteisöllisyydellä menestykseen.
Patentti- ja rekisterihallitus. Yhdistyssivut. 2022.
Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta. 2015. Säätiön hyvä hallinto.
Yhdistyslaki 1989/503. Finlex ®.fi -palvelu. Oikeusministeriö.
Yhdistysten hyvä hallintotapa -suositus 2011. Sosiaali ja Terveys ry. Aineisto on tarkistettu ja tarvittavilta osin päivitetty 24.6.2022.
Aiheesta lisää
Huom. linkit avautuvat uuteen välilehteen.
Halila, Heikki & Tarasti, Lauri 2018. Yhdistysoikeus. Helsinki: Alma Talent.
Kansalaisfoorumin julkaisut. https://kansalaisfoorumi.fi/julkaisut/
Esimerkiksi:
- Harju, Aaro & Himmanen-Ruuska, Eila 2016. Onnistu muutoksessa. Järjestöjohtajan ja -kehittäjän käsikirja. Helsinki: Sivistysliitto Kansalaisfoorumi.
- Kuuluvainen, Salla 2015. Vapaaehtoistyön johtaminen. Helsinki: Sivistysliitto Kansalaisfoorumi.
Koiranen, Jussi, Oittinen, Paula, Tasala, Lea, Törrönen, Soile & Pirhonen, Jaana 2020. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Uudellamaalla. Uudenmaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen kumppanuusverkosto Kumaja.
Kop, kop – pääseekö sisään? Yhdenvertaisen järjestötoiminnan opas urheilu- ja nuorisojärjestöille. Sisäasiainministeriön julkaisut. 2011.
Leinikki, Sikke & Kuukkanen, Eveliina 2013. Puheenjohtaja toiminnan ohjaajana. TJS Opintokeskus.
Lind, Kimmo & Kaunismaa, Pekka 2022. Järjestöt valokeilassa. Järjestöt organisaatioina, toimijoina ja tutkimuskohteina. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Loimu, Kari 2015. Yhdistyksen ABC: opas suomalaiseen järjestötoimintaan. Helsinki: Into.
Loimu, Kari. 2013. Yhdistystoiminnan käsikirja. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Opas yhdistyksille 2022. TJS Opintokeskus.
